Vihreiden taistelu Tulevien Sukupolvien, Globaalin vastuun ja ties minkä puolesta jatkuu yhä kovenevin ottein. Olen tästä niin paljon kirjoittanut, että pidetään saarna lyhyenä. Kirjoitin vuosi sitten otsikolla Helsingin tuho samasta aiheesta. "Pääteokseni" kirjoitin vuodenvaihteessa (Vihreä aate ei toimi). "Ketä" kiinnostaa, suosittelen lukemaan nuo ensin.
Nyt on kuitenkin varmistunut, että "Helsingin kadunvarsien asukaspysäköinnin vuosimaksu nousee vähitellen 120:stä 360 euroon eli 200 prosenttia", tämänkin kertoo Talouselämä.
Eikä tosiaan siinä vielä kaikki. Ns. kakkosautosta, joita etenkin perheellisillä parempituloisilla mutta myös ihan tavallisilla työssäkäyvillä, itsenäisillä ihmisillä on, peritään jatkossa rangaistusmaksuna puolitoistakertanen asukaspysäköintimaksu, mikäli auto on samassa taloudessa ns. kirjoilla. Reipasta touhua. Mutta sitä se kommuunielämä on. Kaikille kaikki tasan, mikä on minun on minun ja mikä on sinun on meidän.
Viesti on selvä: Helsingin kaupunki, joka valitettavasti on yhä Suomen pääkaupunki, toivottaa menolipun helvettiin niille ihmisille, jotka haluavat liikkua helposti, itsenäisesti ja omilla aikatauluillaan. Otan viestin vastaan rentona, sillä olenhan suunnitellut muuttoa täältä Vihreyden ytimestä pois jo hyvän aikaa.
Vihreiden ja vihreiden, eli lähes kaikkien nykyään täällä piäkaapunnissa, fantasiat moottoriteiden bulevardisoinnista ovat saaneet lisää tuulta alleen, samoin Manskulle viritellään jotain kävelykatua keskelle parasta ja Suomen ainoaa kaupunkimaista ympäristöä. No, siinäpähän virittelette.
Bulevardisoinnissa ei ole kyse mistään muusta kuin siitä, mistä olen jo vuosia yrittänyt puhua: kun ruuhkia ei ole, niitä on tehtävä. Ainoa keino saada tänne pikkukylään "ruuhkia" on hankaloittaa autoilua tarpeeksi. Ja sitähän täällä on sujuvasti tehty jo vuosikausia. Tietysti tuo eufemismi bulevardisointi (jotenkin kalskahtaa sana sosialisointi mielessä) on siinä ihan omaa luokkaansa.
Siitä, miksen käytä julkisia kulkuvälineitä, kirjoitin jo viime maaliskuussa. Se mikä tuosta kirjoituksesta on muuttunut, on suhtautuminen ratikoihin; nykyiset riittävät.
Julkinen liikenne ja Vihreä Aate - jotain niin ihanaa, että ihmiset on pakotettava niihin.
Bulevardisoinnissa (outo nimitys) on kyse rakennuksista. Asunnoista ja toimitiloista. Maankäytön tehostamisesta. Rahasta. Motarinvarren ryteikkö ei tuota kaupungin kassaan pennin jeniä, tonteista saa Kehä I sisällä sievoiset summat. Myös asuntojen hintataso erityisesti kantakaupungin alueella aiheuttaa vasemmalta oikealle poliittista painetta kaavoituksen reippaaseen lisäämiseen hyvien yhteyksien äärellä, syystäkin.
VastaaPoistaKiitos Nimetön kommentista. Hyvä pointti.
VastaaPoistaYksi pointti on myös että viherväki saa tänne lisää äänestäjiä rakentamalla äänestäjilleen nukkumalähiöitä pitkin Helsingin peltoja ja metsiä. Suomessa todella tilaa riittää. On naurettavaa ja tekopyhää piiperrystä tunkea puoli maata yhteen niemennokkaan kun jo nyt kehäykkösen jälkeen alkaa olla suurimmalta osin pusikkoa Utsjoelle asti.
Jokainen voi tätä testata ajamalla Nelostien päästä päähän.