perjantai 28. helmikuuta 2014

Suomalainen tie

Iltasanomista bongasin uutisen, jonka mukaan yhä useampi suomalainen hakee korvauksia huonojen teiden aiheuttamista vaurioista. Tuttu tilanne varmasti lähes jokaiselle, joka autolla täällä joutuu vielä ajelemaan. Tai pystyy ajamaan, miten vaan.

Tiestö on surkeassa kunnossa. Kansankielellä sanottuna Suomessa on paskat tiet. Mitä sitä kaunistelemaan. Etenkin täällä piäkaapunniseudulla, jossa jopa modernina edistyksen aikana ihmiset käyttävät vapaaehtoisesti nastoja renkaissa, jopa maksavat, että saavat nuo jyrsinterät autoihinsa osaltaan teitä pilaamaan. Monet ovat ne hetket, kun olen kuulut nastasankarin kiroavan karkeita tietä. Melkein yhtä monet kuin ne hetket, jolloin autoverotusta kritisoiva on paljastanut nykyisten hallituspuolueiden (ja edellistenkin) äänestäjäksi. Nasta/kitka -vääntö tässä blogissa päättyy tähän.

No, harva meistä on matemaatikko ja joskus yhtälön ratkaisu kestää kauan.

Ryöstöverotus höystettynä Globaalin vastuun strategialla + X  = huonokuntoiset ja karkeat tiet.

Routahan se on suurin syyllinen varmaan on, tai niinhän se virallinen totuus kuuluu. Sitä en lähde arvioimaan miksi Ruotsissa on noin 10 000 maakuntakilometrini perusteella varsin hyväkuntoiset tiet.

Ne, jotka Helsingissä paljon ajavat, oppivat nopeasti tutut kuopat ja montut. Niistä voi sitten kaverille kertoa ja varoittaa vaikkapa Paciuksenkadulla sekä Munkkaan mennessä että sieltä tultaessa löytyvistä, siinä kai iät ja ajat olleista kuopista. Toinen surullinen tarina, joll´ei oo vertoa on Iisakin Kirkko. En tiedä riittääkö enää kymmenenkään vuotta, kun se on ollut remontissa. Siltasaumat heilauttavat auton ja samalla tarkistuu, ovatko kuskin hampaissa vielä paikat tallella. Varokaa tuota siltaa, jos joudutte siinä ajamaan.

Ihan triviana mainittakoon, että melko kuuluisa, ehkäpä maailman suosituimpiin itsemurhapaikkoihin lukeutuva Golden Gate, siellä kamalassa Amerikassa, valmistui noin neljässä vuodessa (voiko olla tottakaan). Paha ja vapaa markkinatalous suitsee sieltä ihmisiä itsemurhaan pahimmillaan kymmenittäin vuodessa, mutta mitäpä libertaari sellaisesta ymmärtää, kun ei ole kauhalla kuulemma annettu.

Golden Gate Bridge

Vahva hallinto kai suojaisi näitä ihmispoloja elämän teillä, mahdollisesti korvaten puuttuvat heikot sosiaaliset verkostot.

Suomessahan ei itsemurhia historiallisesti ole mitenkään paljon, kiitos virkamiesten hoivan. Melkein viikottain nykyään joku hoivaan tai muuten elämäänsä kyllästynyt ohjastaa vanhan uskollisen peltilehmänsä päin rekkaa, mutta mitäpä se ketään kiinnostaa. Minusta noissa surullisissa otsikoissa, joita enää harvoin jaksan klikata auki, on samaan aikaan myös jonkinlaista sankaruutta ja kapinaa. Samoin nähtävissä on kierolla tavalla se, kuinka merkittävä ja kallis (monessa merkityksessä) auto suomalaiselle miehelle on; Suomimies valitsee kuolla autossaan.

Google-haku "henkilöauto ja rekka" (lainausmerkit mukaan) avaa meille oman sosiaalidemokraattisen Golden Gatemme ja kertoo niiden hiljaisten miesten tarinoita, joita vaaliteltoilla ruusuja jakavat pyrkyrit eivät halua kuulla maksumiesten poistuessa runollisesti puettuna parempikuntoisille valtateille ajelemaan. Suomimies maksaa, kärsii ja maksaa. Lopulta moni ottaa opt out -kortin käyttöön, kuka mistäkin syistä. Ryöstöverotus ja holhous tappavat, ne lannistavat henkisesti ja vievät elämänhalua kuin kalvava tauti. Vaikka miten pyristelet, ei virkakyösti paljon sinulle jätä. Teet enemmän, teet paremmin, räpiköit elämässä eteen ja ylös: maksat enemmän. Ja vaikket tekisikään, maksat silti enemmän vuosi vuodelta. Eikä mikään riitä.  Kyöstien massat nostavat uutta virastoa ja paisuttavat entisiä; jos ei muuten niin yhteisen hyvinvoinnin, tai turvallisuutenne vuoksi.

Ajattele: tämä ei lopu koskaan. Mikäli epäilet, että loppuisi, käypä tarkistuttamassa mielenterveytesi joko lääkärillä tai vaaliteltalla.

Suojaverkko Golden Gatelle on jo suunniteltu mutta se maksaa, ulkomuistista, noin 60 miljoonaa dollaria ja vaikka Kalifornian verotus on USAn kovimpia ellei kovin,  niin ymmärtäähän sen, ettei se ihan parin päivän projekti ole.

Kaliforniassa ansiotuloverotus on, muistaakseni, kaikkea 4-10 pinnan välillä ja rikkaat maksavat jonkinlaista solidaarisuusveroa yhden prosenttiyksikön lisää. No riistoltahan tuo tuntuu, jos on tottunut pienempiin lukuihin. Siksi kai esimerkiksi Texas vetää maassamuuttoa puoleensa nykyään.  Itsemurhasta kiinnostuneille (no pun jne) suosittelemme elokuvaa The Bridge, joka on hyytävää katsottavaa ja todella surullinen elokuva.

Mutta takaisin kuoppaisiin teihin. Olen kerran tehnyt Helsingin rakennusvirastolle itsekin tuollaisen korvaushakemuksen. Muutama vuosi siitä on aikaa. Ajoin Manskulla yksi kaunis kesäpäivä ja etupyörä upposi johonkin kuoppaan. Se on kovimpia paukauksia, joihin olen näillä kilometreillä joutunut. En siinä jäänyt jonossa ajaessa sitä kuoppaa kuvaamaan tai ihmettelemään, vaikka olisi tietenkin pitänyt. Auto toimi kyllä ihmeen normaalisti, kunnes jokunen viikko myöhemmin menin katsastukseen ja katsastussetä totesi, että täällähän on jousi poikki. Ihmettelin siinä, kuinka hyvin poikki olevalla jousella on matka taittunut.

Mieleeni tuli siinä tuo kuoppa, johon olin ajanut. Minä siinä raapustamaan paperille korvaushakemusta. Piirsin omin pikkukätösin sulkakynälläni kuvan ja kartan tilanteesta sekä kerroin mitä oli tapahtunut. Laitoin alkuperäiset kuitit uusista jousista liitteeksi.

Meni joitain kuukausia, eikä mitään kuulunut. Jossain vaiheessa taisin jo soittaa, että tuliko se hakemus perille. Meni noin puolisen vuotta niin virastotäti soittaa ja toteaa, että
toimistopäällikkö on päättänyt, ettei kyseisellä katuosuudella ole kyseisellä ajalla voinut olla kuoppaa.

Sain saman päätöksen vielä kirjeessä. Skannaan sen tähän jos löydän.

Lähetin kirjeessä palautetta, että toimistopäällikkö on Suomen pätevimpiä selvännäkijöitä ja mahtava tekijä muutenkin.

En osaa sanoa, menikö jousi poikki siinä kuopassa vai ei. Ehkä ei mennyt. Mitä tästä opimme? Jos ajat pahaan kuoppaan, ota siitä valokuva heti ja tee korvaushakemus välittömästi.

Tai osta vanha Land Cruiser, joka kestää vähän paremmin rytinää ja pauketta.

P.s. Jos nämä Rovaniemen mopopojat, jotka tappoivat koiran,  saadaan kiinni, niin toivon, että Suomesta löytyy mahdollisuus panna pojat nälkäpalkalla tietä paikkamaan ihan käsipelissä, ilman koneita, noin vuoteen 2030 asti.

Kulosaaren silta on silloin kai jo melkein valmis.

---

lisäys: sillä, että liian moni päättää päivänsä vetämällä ulkopuolisia siihen mukaan rekkakolareissa tai muuten, ei lopulta ole mitään myönteistä, tietenkään. se on erittäin surullista ja tuhoaa pahimmillaan monen ihmisen elämän sekä elinkeinon.  ihminen, jos itsemurha-ajatukset painavat mieltäsi, kerro siitä jollekin. älä tee sitä. Dont do it, sanois ameriikanserkku.

2 kommenttia:

  1. Pidän tyylistäsi kirjoittaa leppoisasti. Monesti muiden kokemukset virastokyöstien kanssa saavat silmäni vuotamaan verta, kun tietää omakohtaisesti mitä se on, mutta tämä oli varsin rentouttavaa luettavaa :).

    VastaaPoista
  2. Kiitos, Lippo.
    Asiatekstejä en taida osata kirjoittaa ollenkaan- Tarinoin yleensä sen ihmeempiä suunnitelmatta. Pientä kateutta on niitä kohtaan, jotka osaavat kirjoittaa tieteellistä tekstiä joka kelpaisi vaikka Suomen Kuvalehteen.

    VastaaPoista