torstai 27. helmikuuta 2014

Eikö kukaan ajattele lapsia ja homoja ja vasemmistolaisia ja...

Mene ja tiedä en ole jaksanut korvaani kallistaa koko homo-hommalle. Nyt kun alkoholimainontaa odotetusti rajoitetaan (demaritädit ja kaltaisensa siellä vain suojelevat lapsia), niin en jaksa siitäkään sen enempää ottaa kierroksia. Tyydyn sanomaan vain "mitäs minä sanoin".

Tämä taitaa olla ensimmäinen homosteleva juttuni. Homous on nätisti sanoen ev(v)vk. Aktivistihomoille, joiksi heitä kai voi leikkisästi kutsua, taitaa olla kova pala, kun suurinta osaa ihmisistä heidän meuhkaamisensa ei kiinnosta pätkääkään. Kaiken maailman pridet ja muut show off -kadunvaltaukset lähinnä rasittavat ja ne vaikeuttavat liikkumista oli asia mikä tahansa.

Kuulin Pelkosen Jaanan tehneen jonkinlaisen avioitumattomuuslupauksen "ennen kuin kaikki ovat tasa-arvoisia", tai jotain muuta yhtä lapsellista. Veikkaan, että Jaana pysyy avioitumattomana vielä jonkin aikaa, jos tuo tempaus on totta.

En keksi millä tavalla tässä homoavioliitto-touhussa on kyse tasa-arvosta. Tasa-arvo on suurelta osin myytti ja joskus tuntuu, että se on nimenomaan sosiaalidemppojen ja heidän hengenheimolaistensa, erilaisten "soussalistien" suosikkimyytti. Utopia, johon pyritään vaikka pakolla silloin, kun se omaa asiaa edistää. Voit juosta sitä kohti kovaa vauhtia ja taas se siirtyy vähän kauemmas. Koska tasa-arvo on saavutettu? Sitten kun kellään ei ole mitään, paitsi Oikeamielisillä? Silloinko utopian portit aukenevat ja kaikki on valmista?

Homoavioliitolla on hyvin vähän jos ollenkaan tekemistä tasa-arvon kanssa. Avioliitto ei ole mikään ihmisoikeus ja minun mielestäni yhteisestä kassasta ei tarvitse lapioida oikeuksia, eli rahaa, kahden homon perheleikkiin. Pakko myöntää, että ajatus kahden homon ja heidän "oman lapsensa" elämästä on kirjoitettava -  juuri näin. Sanan lapsi erilaiset konnotaatiot, ja mitä niitä muita hienoja sanoja vielä onkaan, vaihtelevat.  Kasvattajia he toki voivat olla mutta tietääkö joku, voiko Suomessa virallisesti olla ihmisellä kaksi äitiä tai kaksi isää. Tämä asia kiinnostaa minua. Onko toinen esimerkiksi  isä ja toinen trendikkäästi lähivanhempi?

Biologinen fakta lienee yhä, että jokaisella ihmisellä on isä ja äiti. Jostain se alku on tullut riippumatta siitä, hengittääkö biologinen vanhempasi enää tai oletko häntä koskaan nähnytkään. Adoptiotoimintaa tukenee yhteiskunta, näin olen käsittänyt, vaikka sekin asia on minulle siellä evvk-listalla. Hankkikoot homoparit  lapsensa jollain muulla keinolla. Lapsen "saanti" ei ole ihmisoikeus, mikä on hyvä myös heteroparienkin välillä muistaa. Jos joku hankkii lapsen, se on evvk, kunhan ei vaadi (äänestä) muita osallistumaan elatuskustannuksiin.

Maailma on täynnä erilaisia törkeitä tasa-arvorikkomuksia, kuten vaikkapa uimahallin kävijöiden jaottelu sukupuolen mukaan. Minua harmitti jo ennen internettiä (joskus tossa ysärin puolivälissä), etten päässyt lukiotyttöjen puolelle vain siksi, että koen olevani mies. Viime aikoina aiheesta on ollut jo muutamia mainintoja nettipalstoilla. Sukupuolenhan piti olla oma kokemus, jota ei pitänyt mihinkään ulkoisiin kilkuttimiin rajata. Kateeksi käy homoja tässä. Diggaan saunoa naisten kanssa, joten näen tässä hienoisen tasa-arvo-ongelman, koska en pysty täysin toteuttamaan itseäni yhteiskunnan lyödessä minuun mies-leiman.

Kaikista juhlapuheista huolimatta ei taida miehelle lopulta olla montaa määritelmää.  On muuten melkoista yleistystä wikipediankin miesartikkeli. Me emme ole kaikki lihaksikkaita karvakasoja, joilla on "hartiat selvästi lantiota leveämmät". Onko tämä tasa-arvoinen kuvaus! Sitten mainitaan, että

  • kaljuuntuminen yleistä, etenkin valkoihoisilla


Kuulenko rasismi-kellojen jo kilkattavan kilpaa katoavien hiusteni kanssa. En kuule.

Tympii sekin, että tähän vasureiden suosikkiaiheeseen käytetään energiaa näin paljon.  Oikeat ja räikeät ihmisoikeusongelmat, kuten ahvenenmaan omituinen asema elättinä jonkin sata vuotta sitten tehdyn sopimuksen takia (sopimukset on tehty rikottaviksi), väärällä alueella asuvien tai väärää uskoa tunnustavien tai tunnustamattomien lasten ja miesten pakko-otot sotaväkeen (kutsunnat kai yhä 17-vuotiaana), pakkoruotsi ja vaikkapa tappava autoverotus eivät kiinnosta juuri ketään, koska niihin on niin sanotusti totuteltu muutama vuosi. Listaa voi jatkaa päivän mutta tuossa nyt aluksi.  No, ei näistä asioista moni kyllä kiinnosta minuakaan, mutta voi niitä kerran vuodessa tämän verran ajatella kaikkia yhtä aikaa. Ihan joka asian kohdalla ei tarvitse maailmaa olla pelastamassa, kenenkään, mikä vasureillekin tiedoksi annettakoon.

(sivumaininta: ihan ok jos Ahvenet elättävät itse itsensä, ruotsia opiskelevat ne joita se kiinnostaa, armeijaan menevät ihmiset joita se kiinnostaa ja saavat siitä käyvän palkan. Autoverotusta voi tavallaan välttää, kun ei koskaan vaihda enää autoa, mikä on ihan fiksu tapa muuten nykyisen riistoverotuksen vallitessa. Tämä kirjoitus ei käsittele näitä asioita tämän enempää)

Niin sanotusti pohjat homosaatiossa veti joku Vasemmistoliiton kansanennustajaeukko, joka homoavioliitoista (homoilla muuten on jo käsittääkseni ihan pätevät valtion siunaamat liitot missä elää) käydyssä eduskuntakeskustelussa vetisteli salissa, että "kaikilla täytyy olla oikeus elää". Että sillä tasolla parlamentarismi meillä päin. Vasemmisto ei lakkaa yllättämästä. Lienevätkö jatkuvasti muuten päissään, vai millä tuo toiminta selittyy?

Minulle on se ja sama mitä homot puuhaavat, missä suhteessa elävät ja kenen kanssa. Jos onnistuvat jostain hommaamaan lapsia ilman yhteiskunnan rahoja niin aivan sama. Tämä on sitä suvaitsevaisuutta, josta monesti puhutaan mutta harvoin sitä missään käytännössä tavataan. Ihmisillä on kai jotenkin omituinen kuva valtiosta (no älä!). Se saattaisi mennä niin, että valtio ikäänkuin omistaa kaikki ihmiset - ja tietty näiden ihmisten rahat -  ja vain valtion luvalla voit "luvan kanssa" elää jonkun ihmisen kanssa parisuhteessa tai jossain muussa suhteessa. Mistä tällaiset kuvitelmat tulevat, sitä en tiedä.

Tytöille kerrottakoon, että kirkkohäät eivät liity juurikaan valtioon muuten kuin siten, että palkastasi viedään prosentti vuositasolla papin virkityskassaan.Ihan yhtä virallisen yhdessäololuvan valtiota saat ilman sitä kirkkoakin. Ja minä voin täältä antaa myös ihan yhtä pätevän luvan olla ja elää yhdessä, myös homopareille. Sen hienompia perintö- ja muita oikeuksia en pysty antamaan mutta sen luvan, jos mietimme mitä lupa elää jonkun kanssa tarkoittaa, sen te saatte. Saatte hyväksyntäni sekä minun, Intiaanipäällikkö Hiilijalan, Mustanaamion (reilu kaveri mutta kova koville) ja Gaian siunauksen, ellei Gaia ole jossain reclaimthestreetissä juuri silloin. Eikö kuulostakin paremmalta kuin jokin epämääräinen valtio tai jumala, jonka on nimi Jumala.

Vasuri voisi miettiä myös, voisiko suvaitsevaisuus olla sitä, että sitä omaa asia ei tarvitse tunkea muiden kurkkuun. Oman asian voi pitää myös kaukana lapsista ja antaa lasten olla lapsia oli se asia mikä tahansa. Tästä tulee mieleeni englannin kielinen hauska sanonta, jonka joku ehkä muistaa. Homoasia on siis EVVK. Tunnen useita homoja ja tiedän heikäläisiä vielä enemmän. Yksikään ei pidä numeroa itsestään. Mistä ihmeestä tämä "homomellakka" alkoi. Onko tämä nyt taas niitä juttuja, että muutama sata ihmistä saa aikaan helvetinmoisen metelin vaatimalla mediassa itselleen jotain vähän samaan tapaan kuin fillarifasistitaktivistit?

Joka päivä jaksan hämmästellä, miten on mahdollista, että yksittäinen ihminen saa Helsingin Totu..., siis Sanomat käyttöönsä julistaakseen aatettaan, kunhan aate on oikea. Miksen minä pääse Hesariin kiljumaan minulle tärkeistä asioista hienon kuvan kera. Tämä on retorinen kysymys.

Nyt olen kirjoittanut muodikkaasti homoista. En aio palata asiaan.

Lisämainintana vielä, että myöskään lukumääräneutraalia liittoa en vastusta. Siitä vaan, kunhan se perustuu vapaaehtoisuuteen. Eläkää vaikka kympin kimpassa ja käyttäkää liitostanne nimeä moniliitto. Lajineutraaliin liittoon en jaksa uskoa, koska en usko eläinten varsinaisesti tahtovan mitään. Jos joku haluaa liittoon vaikkapa fillarinsa kanssa, niin käy. Avioliitto voidaan käsitteenä aivan hyvin rajata miehelle ja naiselle. Siinä ei kukaan häviä mitään. Se on vain nimi miehen ja naisen liitolle, jonka valtio siunaa. Se ei ole sen vahvempi tai parempi liitto, se on vain avioliitto, jolle valtio suo joitain etuuksia, joita ei esimerkiksi moniliittoisilla (vielä) ole mutta ehkä joskus on. Semmoinen vekkuli se valtio on, paljon se ottaa (heh heh) ja jotain se antaa. Lisäksi on hienoa, että asioilla on nimiä, eikä kaikki ole vasurityyliin sanakikkailtu merkityksettömäksi sekametelimassaksi.

Tai ehkä olen ymmärtänyt koko sirkuksen aivan väärin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti