torstai 29. lokakuuta 2015

Pieni uhkailu piristää

Pökkelö, huonosti artikuloiva ja kroonisesti epävarman oloinen Mäntyniemen puhuva pää varoittaa "niitä joilla menee hyvin",  muuttamasta ulkomaille, pois suomalaisen verokyöstin vihan varjosta.

Minullakin menee oikeastaan ihan jees, olosuhteet huomioiden, mutta...

Onhan se nyt vähintään jännä ajatus, ettei Suomesta saisi muuttaa pois. Jos nyt jostain olen sosialistien kanssa edes saman suuntaisesti samaa mieltä, niin Outokummun toimitusjohtajan eroraha on kyllä käsittämätön veto minustakin Ehkä ihmettelen sitä vähän eri syistä kuin punanutut.

Minkälaiset idiootit siellä kioskin hallituksessa tekevät tuollaisia sopimuksia. Toimitusjohtaja ei tuossa voi kuin voittaa. Vaikka vetäisi perskännit ensimmäisenä työpäivänä ja ahdistelisi sihteeriä kahvitauolla niin eipä voi kuin voittaa - puolitoista miljoonaa euroa. No, omatpa on Outokummun rahat. Vai onko tuossakin kioskissa virkakyösteillä sormensa pelissä? 

Rahat tai henki, se on punanuttujen pelin mielisairas henki. Sen tietää verottomista palkkioista ja loputtomista eduista nauttiva turhake Kesärannankin kesäterassilla. Tuskinpa silti miettii "omaa olemistaan" - sekä sitä, kuka ne edut kustantaa. Tuskin tähän sentään suoraa uhkausta sisältyy "oman olemisen" loppumisesta hiekkakuopan reunalla Nagantin laukaukseen, mutta tulipahan mieleen silti.


Mistä tunnistaa vasemmistolaisen ?
- ei se muusta osaa puhua kuin muiden rahoista - 

keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Kun kyösti audibiilin hankki

Audikin on auto. Itse en sellaista ostaisi, sillä... Audissa on jotain naisellista; ollut aina. Lisäksi kaikki, joilla noita käkättimiä on, ajavat joko öljykanisteri takapaksissa jonkin "ominaisuuden" takia tai seisottavat autoaan pajalla aivan liian usein. Rahalla minä ostaisin BMW:n. Toisten rahoilla todennäköisesti Range Roverin. Miljonäärinä Lamborghinin, johon jatkuva pajakierre tietyllä tapaa kuuluukin.

Kyöstillä asia on toisin. Raha-automaattiyhdistyksen virkakyöstit ovat Audi-miehiä ja -naisia. Mikäpä siinä. Kyseessähän siis ei ole huono auto sinänsä

Tuskin RAY:n työntekijät ovat viroissa. En tiedä, eikä kiinnosta. Kyseessä on lopulta samaa kyöstitystä eri paketissa. Ei näitä laitoksia pitäisi olla olemassakaan. Ei RAY:tä, Veikkausta... Alkoa, ei kymmeniä muita Hyvien Veljien suojatyömaita, joiden johtoportaisiin noustaan puoluekirjoilla ja muilla saunailtojen suhteilla. 

Mikä sekin kioski oli, joka liittyi hevosiin ja jonka "toimitusjohtajalla" oli kuukausipalkkio kolmattakymmentätuhatta? En muista enää. Näitä puljuja lienee sadoittain aina maakuntia myöten.

Lopeta pelaaminen, suosi ulkomaisia pelejä.

Kyösti joutaa kävellä.


sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Fihadismin voittokulun järjettömyys

Kulunut viikko on ollut synkkä. Säät ovat kyllä suosineet mutta uutiset joka puolella ovat laskeneet mielialaa. Tämän lisäksi olen ollut kohtalaisen pahan flunssan tai muun "perustaudin" kourissa, mikä on vetänyt olon erittäin heikoksi.

Surullisena olen seurannut fihadismin voittokulkua Helsingissä. Tempaukset käyvät toinen toistaan järjettömämmiksi aivan samaa vauhtia kuin trikookiitäjät ja köyhät opiskelijat työntävät mankelinsa lämmitettyihin, tai kylmiinkin, pyöräkellareihinsa eri puolella Suomea. Talvi tulee. Se on synkkä ja pimeä, kylmäkin. Fihadistien talvi kulunee haaveilla siitä, kuinka "pahat autoilijat" saataisiin päiviltä.

Sunnuntai-Totuuden juttu "itäbaanasta" on surullista luettavaa. Olen vuosikausia ajanut autolla masentavaa ja huonokuntoista Kulosaaren siltaa edestakasin ja mainitsin sen aikoja sitten yhdessä jutussani. (Suomalainen tie. 28.2.2014).

Nyt Totuus väittää tuhansien mankelistien ajavan sillalla joka päivä. Tokihan tämä voi olla totta, mutta mitä nyt itse olen asiaa vuosikausia tarkkaillut, niin eipä siinä montaa fillaria kerralla näy. Kesällä toki enemmän jos on hyvä sää mutta suurimman osan niistä kerroista kun minä siitä olen mennyt, on fihadistien kaista loistanut tyhjyyttään. Ihme se ei ole; silta on varsin pitkä ja Helsingissä tuulee jatkuvasti enemmän tai vähemmän. Talvella fillarin näkeminen täällä Globaalin Vastuunkannon Ytimessä, Helsingissä siis,  on vähän kuin suksien bongaaminen Vietnamissa.


(Kulosaaren silta 25.10.2015)...
kuva on melkein yhtä tärähtänyt kuin helsinkiläinen fihadisti,
 tuhannet mankelistit ovat tässä näkymättöminä


En usko, että pyöräuskonnon eli fihadismin voittoa pystytään estämään. Virkakyösti ja viherkahjo ovat pari, jota et voi järjellä voittaa. Noiden kahden symbioosi on kaiken järjen ulottumattomissa.

Osuvalla nimimerkillä "Verotettu" Totuuden artikkeliin kommentoiva henkilö on samalla asialla kuin minäkin.

Ei noille vihreiden typeryyksille loppua löydy.
Eikö ymmärrys riitä siihen että jos pääväylälle tehdään hidaste se sotkee koko läpiajoliikenteen.
Paikoillaan seisova liikenne saastuttaa ja maksaa!

Pyöräilijöiden reitit täytyy rakentaa niin ettei muun liikenteen tarvitse kärsiä sen vuoksi.

Tämä pyöräilymania on jo saavuttamassa järjettömyyden mittasuhteet.

Ostetaan verovaroin mummonpyöriä a'8700 ja rakennetaan tyhjyyttään loistavia pyöräteitä.
Eikö viheranarkialle löydy pysäyttäjää ennenkuin kaupungin asuinmahdollisuudet on tuhottu?

Vastaus tuohon kysymykseen on lyhyt; Ei löydy.

Itselläni ei ole tiliä HS:n sivuilla, enkä niin ollen siellä kommentoi.

En siis ole yksin. ME emme ole yksin.

Mutta vähän meitä on.

Ja vielä: Kiitokset viime aikoina hyviä kommentteja kirjoittaneille.

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Virkakyllikit piparivaakaa kyttäämässä

Uskomattomimmat tarinat löytyvät tosielämästä. Ei tässä maassa sitä ajatellen oikeastaan käsikirjoitettua viihdettä edes tarvita. Virkakyöstit ja -kyllikit tarjoilevat parasta "osaamistaan" meille maakuntia myöten.

Länsi-Savo -lehti tietää kertoa tapauksesta, jossa kaksi virkakyllikkiä on lähtenyt yksissä tuumin, tuoreet viinerit todennäköisesti mielessään, tutkimaan vakavaa vaaka-tapausta. Kahvilayrittäjällä on ymmärrettävästi mennyt kahvit väärään kurkkuun kyllikkien iskuryhmän saapuessa paikalle papereineen, joissa oli sellaisia tehosanoja kuin "vaakadirektiivi", "ehdollinen käyttökielto" ja "rangaistusvaatimus".

Muutaman kerran vuodessa piparien punnitsemiseen käytetty vaaka on nyt julistettu käyttökieltoon, koska siitä puuttuu lainmukaiset merkinnät. Kannattaa lukea tuo uskomaton tarina itse - ja hämmästyä.

Virkakyllikit, jotka tämän tehoiskun tekivät, jatkavat Mäntyharjulla, tai ties missä siellä päin, ikuisesti pitkien vuosilomiensa odottelua ja todennäköisesti uskovat kuluneen sanonnan mukaan "tekevänsä työtä jolla on tarkoitus". Johonkin kai mitään-osaamattomat naiset, ja miehetkin, on laitettava päivähoitoon, ja sitäkin varten meillä on maailman suurimpiin kuuluva julkinen sektori. Harmi vain, että sitä joutuu jokainen oikeissa töissä käyvä tahtomattaan elättämään alati kasvavilla veroilla ja maksuilla.

En muista, olenko koskaan mainostanut varsinaisesti mitään tässä blogissa, mutta jos joskus käyn Mäntyharjulla (täytyy vielä katsoa kartasta missä se on), ostan varmasti pipareita Kahvila Kaneliässästä.

Tämä blogi antaa täyden tukensa virkakyöstien vihan kohteena oleville suomalaisille pienyrittäjille.

perjantai 16. lokakuuta 2015

Vihreää hulluutta miljoonilla euroilla

Maksaisitko fillaristasi 26 000 euroa? 

Et tietenkään. Eikä maksaisi kukaan muukaan omista rahoistaan. Toisten rahoilla ja gai´ismin sokaisemana moinen mielipuolisuus on täällä Helsingissä mahdollista.

Gaian nimessä ja veressä on HKL tilannut 500 fillaria hintaan 13 000 000 (kolmetoista miljoonaa) euroa. Kauppaan kuulunevat fillarien "pysäkit", jotka oletettavasti ovat pala terästankoa. "Tavoitteena "on enemmänkin fillareita lähivuosina mutta, mutta.... tavoitteita meillä on kaikilla. Ans kattoo ny, kuten sanonta kuuluu.

Näin meillä, täällä Viher-Utopian pääkaupungissa rahaa käytetään. Veikkaanpa, että tässä on virkakyöstin veli tai kaveri päässyt tekemään hyvää tiliä, mutta tämä on vain veikkaus.

Fillareita ja pyörätelineitä saattaisi löytyä vähän halvemmallakin. Toki tällä projektilla on pari Oikeamielisten kaveria työllistetty vuosikausiksi erilaisiksi "pyöräilyn kehittämiskoordinaattoreiksi", ja mitä niitä muita nimikkeitä nyt on lehdistä ollut luettavissa. Tämä siis kaupungissa, jossa hyvin harvoin fillaria näkyy välillä elokuu - toukokuu.

Fillareita lentelee sitten Töölönlahteen ja mistä niitä nyt voi vaan veteen viskoa, niitä hajotetaan, varastetaan, roudataan hiacen perällä Baltiaan ja Neukkuihin. Mikään ei kuitenkaan voi pysäyttää tätä järjettömyyttä. Ei edes se, että kaksipyöräiselle sääkään ei anna kuin pari-kolme asianmukaista ajokuukautta tässä maassa. Loppuosa vuodesta suojaudutaan paleltumiskuolemalta kuka mitenkin.

Tähän järjettömyyteen verrattuna Stefan "ei nää toimi, mutta..." Lindforsin suunnittelemat vänkyrät ratikkapysäkit alkavat vaikuttaa fiksuilta hankinnoilta. Stefuhan muistetaan muun muassa kahvikupista, josta ei juuri saa otetta ja öljykannusta, josta ei voi kunnolla kaataa öljyä. Lisäksi hän on duunannut pullon, jonka nimi on Plup. Siitä ei ollut mihinkään. Hieromasauvakaan tuskin hieroo, mene ja tiedä. Ei hätää kuitenkaan, onhan kyseinen mies taiteilija, joten vastuu jää maksajalle, ei myyjälle....  ok, riittää jo. 





















Ei ihme jos harmaapaitaisella päätä raavituttaa...


Helsingin tuhoa valmistellaan hyvää vauhtia virastoissa, virkakyöstien ja vihreiden kipeissä mielissä. Meille tavallisille kuntalaisille jää tässäkin pelissä vain maksumiehen rooli. Rahasta ei ole todella ole puutetta ja sitä voi aina veroilla, maksuilla, sakoilla, veroluontoisilla maksuilla ja muilla ryöstöhimmeleillä raapia lisää jo valmiiksi ostovoimaltaan Euroopan, ellei koko maailman onnettommimmilta ihmisiltä - suomalaisilta.

Nopealla guugletuksella kinkeistä saisi tilattua fillareita muutamalla kymmenellä eurolla kappale. 

Parempi lienee kuitenkin käyttää muilta ryöstetyt rahat omien utopioiden rakenteluun.

Helsingin Uutiset kertoo, että "Helsingin ensimmäinen kaupunkipyöräjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2000. Kolikkopantillisia pyöriä oli käytössä kesäisin 200–400 kappaletta, mutta varkaudet ja jatkuva ilkivalta koituivat muutamassa vuodessa kaupunkipyörien kohtaloksi."

Tässäkin kohtaa mennyt on oikeastaan tae tulevasta. Toistakymmentä miljoonaa on kadonnut mereen ja pusikoihin sekä romumetalliksi vielä ennen seuraavaa vuosikymmentä.


Ja lopulta ihan hyvä niin. Sen verran kipeää tämä touhu on. Ongelma on lopulta vain, etteivät mitkään elävän elämän tosiasiat häiritse gai´istin taistoa hiilineutraalin maailman puolesta. 

Lopulta fihadistin pysäyttää vain jihadisti.


torstai 15. lokakuuta 2015

Kadonneet: jotain ihan muuta

Kirjoitellaanpa muutama rivi varsinaisten ydinaiheiden ulkopuolelta. Olen jo ajalta ennen internettiä saakka miettinyt, minne kadonneet ihmiset katoavat. Vuosia sitten katselin tarkkaan joka jakson sopivan kömpelösti tehdystä Kadonneet - tv-sarjasta. Karmiva oli muun muassa sairaalasta 80-luvulla kadonneen vanhuksen tapaus. 

Ihmisiä katoaa meillä ja maailmalla. Jotkut löytyvät, jotkut jäävät kadoksiin. Arkijärjellä vain tuntuu, että miten ihmeessä esimerkiksi tavallinen suomalainen nuori voi kadota jäljettömiin. Toki meillä täällä vettä riittää, minne hävitä ikiajoiksi. Vesistöissä monet löytyneet ovatkin olleet. Guuglaamalla löytyy parikin tapausta, joissa jopa auto on kadonnut ihmisen mukana. Merkillistä, kerta kaikkiaan.

Jos unohdetaan ufo-miehet, todennäköiset itsemurhatapaukset ja "tahallaan katoamiset", todennäköiset rikollisten välien selvittelyt sekä metsissä piileskelevät sarjamurhaajat (joista sarjamurhaajiakin ehkä Suomessa voisi teoriassa olla joskus ollut, miksei nytkin. Myrkyttäjä sairaanhoitajat eivät kuulu tähän joukkoon) niin minne esimerkiksi lapset ja nuoret katoavat? Siinäpä kysymys.

Suosittua murhapisteinfo-nettisivustoa en ole niin paljoa jaksanut selata. Juttu siellä vaikuttaisi lähtevän aika nopeasti älyttömiin ulottuvuuksiin. Vuosi, pari takaperin luin kaikki viestiketjut Ulvilan murhasta läpi, mutten niistä paljoa netonnut. Ulvilan tapauksessahan murhaaja monen mielestä katosi terassin oven ikkunasta loikkaamalla yön hämärään murhatyönsä tehtyään. 

Tiedä teistä muista, mutta jotain karmivan kiehtovaa näissä kadonneiden tapauksissa on, vaikken edes ole kovin innokas rikosten "fani" tai seuraaja yleensä.

Tampereen seudulla kadonnut Raisa Räisänen on jäänyt nimenä mieleen suomalaisista tapauksista. Samoin omituinen skootteritytön katoaminen ja löytyminen syrjäisestä Likolammesta Tampereelta. Tiekin, jonne ajoi, on umpikuja, josta on lampeen mentävä pihojen ja puskien läpi. Tampereella oli sekin tapaus, jossa nuori mies katosi bileistä viime vuosikymmenellä.

Läheisiäni ei ole kadonnut koskaan, mutta pelko katoamisen aiheuttamasta epävarmuudesta tuntuu hirvittävältä ajatuksena. 

Onko lukijoissa ketään, joka katoamisia on joskus pohtinut?


tiistai 13. lokakuuta 2015

Kehä Ykkösellä

Oli eilen juttua Kehä Ykkösen miinoittamisesta yksisilmäisillä rosvoilla, koska sampo yskii ja kirstun pohja on jo kaluttu melkein puhki riipiessä viimeisiä euroja sosialistisen monikulttuurionnelan rahoittamiseen. Uusille kunniavieraille sentään järjestyy kärkipaikka jonossa Valtion tarjoamista luukuista. Onnea, partalapset!

Totuus siitä, että älykkyys ei todellakaan takaa viisautta saati oikeastaan mitään muuta kuin menestymisen mahdollisuuksia vallitsevassa ympäristössä, kiteytyy lääkärissä, joka hoitaa laittomia maassanotkujia ja jättää laskut muille. En ylipäätään käsitä, minkälainen idiootti muuallakaan hoitaa "asiakasta" viidellätuhannella eurolla ja laskun tullessa kelpaa, että tämä kärsivä potilas ilmoittaa toisen idiootin osoitteen, johon laskun voi lähettää. Eihän tällaista ole edes parhaissa huumoripätkissä nähty.

Jos olisin diktaattori, lähtisivät tuon lääkärin oikeudet hoitaa yhtään ketään saman tien hyllylle. Omilla rahoillaan hoitakoon vaikka koko maailman sairaat, mutta joku raja muiden rahoilla perseilyyn on pakko alkaa löytymään. No, ei sitä löydy tässä maassa.

Kehä Ykköseen takaisin... 26 rosvoa ovat valmiina ryöstämään sinunkin satasesi 24/7. Tiehän on nykyisellään jo aika hyvä. Se vetää eikä pinta ole pahasti kynnöspeltona. En oikeastaan muista nähneeni kehillä älyttömiä tilannenopeuksia tai muutakaan perseilyä. Harvoinpa sitä muutenkaan Suomessa näkee. Kyllä jengi ajaa osaa.




Aamulla tänään ajoin pahimpaan "ruuhka-aikaan", noin puoli yhdeksältä, Kehällä. Oli toki kaistat täynnä mutta Kolmostien kohdalta Lebuskiin ajoi noin kymppiminsassa. Siinä on fihadistilla ja julgisilla muiden piikkiin matkaavilla köyhillä (pois lukien lapset) miettimistä.

Miten se meni... "alle seitsemän kilsan matkoilla Hiljainen Kuolema ™ on nopein." Heh heh. No kokeillaan joskus vaikka Arbian kauppakeskuselta Kivikon sorttiasemalle. Se on autolla noin 10 minsaa. Fillarilla ei taida edes tietä olla mistä sinne järkevästi ajaa. Tärkeintä kuitenkin, että "legenda elää". Ylämäkiä ei tässä edes mainita.






















Auto - se Vihreää vituttaa
Siitä jo tietää, että kyseessä on hieno ja tarpeellinen laite

Virkakyöstit ja pyhä vimma

Kehä Ykkönen "miinoitetaan" peltipoliiseilla (alkuun niitä tulee 26 kappaletta!), poliisi kyttää liian halpoja pizzoja ja varoittelee Uberista (joka muuten vaikuttaa nerokkaalta). Kaiken huipuksi Stasi-tyylinen veroilmianto-nettisivusto on räjäyttänyt suosionsa. Vihjeitä tulee jo parisataa viikossa (miettikää!)

Näin yön hämärässä näistä aiheista välittyy lähinnä virkakyöstien onneton epätoivo ja rahantarve. Jotain, niitä viimeisiä rippeitä, on vielä yritettävä kerätä väistämättömän romahduksen edessä. Rajat vuotavat kuin seula, kassa on typötyhjä, kyöstien viinerit uhkaavat kuivua leipomon tiskille... talvikin tulee. Ei hymyilytä mutta tuskinpa virastossakaan pitkien vuosilomien odottelua täysin naama näkkärillä jatketaan. Nyt alkaa olla tosi kyseessä.

Olen tehnyt yhä enemmän tarvittavia järjestelyjä, joilla valmistaudun perikatoon. On mahdotonta sanoa varmuudella, tuleeko se vai eikö, tai huomaako sitä edes, jos ja kun se tulee. Ehkä se meni jo... On varmistettava velattomuus, jonka olen nostanut keskeisimmäksi teemaksi omassa strategiassani. Työpaikan menetys tässä tilanteessa olisi katastrofi. On yritettävä repiä irti, mikä vielä revittävissä on. 

Tavallaanhan minäkin elän kyösteilystä. Hyödyn siitä suoraan, kun valtio pumppaa rahaa työpaikalleni. Mutta tämähän on kyösteilyn tavoitekin; tehdä jokainen riippuvaiseksi hyvinvointivaltion kalmankalpeasta kourasta. Every pizza counts, sanoisi amerikkalainen. "Älkää jättäkö lättyäkään kääntämättä!". Erilaiset poliisien some-kampanjat kertovat, kuinka turhaa työtä osa paskalakeista tekee. Vaikea sanoa ovatko talousrikostutkijat edes oikeita poliiseja eikä lopulta asialla ole merkitystä. Pizzakuittien ja parturien kyttäämiseen ei kannata koulutusresursseja kenenkään tuhlata. Pasilan miehetkin on pidettävä jotenkin leivässä, ja puhelin kengässä, sekä ennen kaikkea kulissit kunnossa. 

Toki julkinen salaisuus on, etteivät niin sanotut karvakädet tai kinkitkään pelaa samoilla säännöillä ruuan myynnissä, mutta nyt olen alkanut ajatella, onko asialla lopulta niin merkitystäkään. Veromuotoisen ryöstämisen ovat virkakyöstit vieneet jo niin pitkälle, että oikeastaan hyvä, jos jostain vielä saa jotain selkeästi halvemmalla, tai edes hieman edullisemmin sen ansiosta, ettei jok´ikistä pykälää jakseta noudattaa. 

En tiedä, millaiselta tuntuu olla velanperijä, koronkiskuri tai väkivaltainen perijä, mutta tuntuu, että yhä merkittävämpi osa kytistä joutuu tuollaisiin tehtäviin. Muistan eräänä kesänä tulleeni hivenen surulliseksi, kun maakunnissa ajellessani näin kesäillassa hyttyspuskassa tienvieressä paskalakin tutka ojossa. Että eikö todella ollut mitään muuta tekemistä senkään kylän reinikaisilla. Eipä kai.

Joutuvat teräämään vastentahtoisestikin rahaa vastentahtoisilta "asiakkailta". Onnea valitsemallanne tiellä. Toivotaan, että munkit kuitenkin ovat pehmeitä ja kahvi tuoretta, kun rankan Facebook-työpäivän lomassa niitä nauttivat, kytät ja muut virastosankarit.

Unohtaa ei kannata sitäkään tosiasiaa, että kaikenlaisen kyttäämisen yksi suurimpia tarkoituksia rahastuksen lisäksi on työllistää ne kyttääjät. DDR:ssä Stasin ilmiantajina oli jossain vaiheessa, muistaakseni, suunnilleen joka toinen innokas itä-saksalainen. Ainakin paperilla asia taisi olla näin mutta saattoipa tuo olla ihan tosielämässäkin. On irvokasta luoda kyttäämisen ja ilmiantamisen ilmapiiriä aikana, jona miljoonia pumpataan elintaso-partalapsiin sen enempiä kyselemättä.

Suomen suurin ongelma on yhä, yhdellä sanalla, verotus. Muita ongelmia ei juuri edes vielä ole. Verotuksesta on tehtävä niin kevyttä, että sitä ei enää huvita kiertää. Suurin osa ihmisistä maksaa mielellään jonkinmoista "perusmaksua" perusasioista. Niihin eivät kuulu esimerkiksi kyttääjät ja ilmiantopalvelut, monikulttuurisuusläänintaiteilijat ja satoja ihmisiä notkumassa pitävät erilaiset virastot ja laitokset, eivät sadat tuhannet muut kyösteilyyn liittyvät asiat. Myös ne kampaviinerit.

Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa. Suomalainen talous, sysimusta tulevaisuus.




perjantai 9. lokakuuta 2015

Lyhyet erikoiset

1. Hankkiudu velattomaksi - keinolla millä hyvänsä
2. Myy kaikki tavarasi, joita et tarvitse seuraavan kuukauden aikana kertaakaan. Niitä riittää.
3. Ala käyttää käteistä pääsääntöisesti
4. Osallistu Jenkkilän Green Card -lottoon. (Avautui tuossa eilen taas)
5. Säästä edes hieman, mikäli sinulla ei säästöjä ole. Verotuksen takia harvalla tavallisella työssäkävijällä on.
6. Hankkiudu velattomaksi. Tätä ei voi liikaa korostaa.
7. Vaihda auto velattomaan tonnin katiskaan. Ysäri-japsit suositeltavia.
8. Muuta vuokralle. Jätä riskit jollekin ihan muulle.
9. Käy ulkomailla, ihan vaan fiilistelemässä. Tallinnakin käy. Saat vähän tuntumaa.
10. Varaudu lähtemään Suomesta vain housut mukanasi.
11. Muista, Suomenkin tuhkasta voi, ainakin teoriassa, nousta jotain parempaa tilalle.
12. Lataa Uber luuriin. On kyllä harvinaisen hieno ja toimiva sovellus. Suomessa kun ollaan, niin virkakyöstit eivät halua sinun näitä käyttävän.
13. Airbnb:llä voit ehkä saada pieniä lisätuloja
14. Mieti, miksi Amerikassa on ja Pohjolan-Koreassa tai Pohjois-Koreassa ei ole, eikä tule.
15. Tilaa ulkomailta netistä kaiken minkä pystyt. Esimerkiksi huppareita saa kinkeistä kybällä kotiin kannettuna. Tilasin eilen, katotaan mikä on laatu tai sen puute.
....
16, Muu, mikä.

keskiviikko 7. lokakuuta 2015

Kyösti se on kommari-kyöstikin

Eipä mulla muuta tällä kertaa. Lukekaa tästä surullinen tarina virkakyöstien järjettömästä kyösteilystä. Aina kannattaa muistaa, että nämä yksittäiset tarinat ovat niitä jäävuorien huippuja ja pisaroita meressä - kyösteilyn valtameressä. 

Demokratiaan länsimaisessa ja meille tutussa muodossaan on tosiaan kylvetty tuhon siemen.  Valtaan pääsevät liian helpolla pyrkyrit, opportunitsit ja mitään-osaamattomat keskinkertaisuudet ja nollatkin, joille ei muunlaisessa ympäristössä olisi tarjolla kuin huomattavasti vaatimattomampia hommia. Orjuuttahan se on näitä elättää vuosikymmenestä ja -sadasta toiseen, kun tuloista menee helposti lähes kellä tahansa yli puolet suoraan kyöstien "virkistyskassaan".

Tosielämässä, siinä järkevässä muodossa, kommunistinen menneisyys nykyisyydestä puhumattakaan olisi suora este työllistymiselle, no...  oikeastaan yhtään missään.  Jotain teiniaikojen pelleilyjä ei ehkä lasketa mutta aikuisiällä noista sairaista fantasioista olisi hyvä luopua ensi tilassa.

Meillä komukka-setitys se on valtakirja loputtomalle perseilylle muiden piikkiin, hautaan saakka, elättinä muiden yläpuolella erilaisissa ministeröissä ja virastoissa, lukemattomissa laitoksissa ja ngo-puolella.

Muut maksaa. Virkakyösti vaan kuittaa potin.

Hyi v*ttu, suoraan sanoen.

torstai 1. lokakuuta 2015

Terveiset Näläkä-muhiksille

Vai ei se ruoka maita, ilimatteks sais syyä. Meikäläiset maksais, tieätsä. 
SPR (Suomalaisten Pirullinen Ryöstäjä) vetää vielä siivun välistä joka juustopalasta ja riisinjyvästä.

S´on, partamiehet, bisnistä se tei´n elatus sielä hoitolassa.

Jos ei ilimaseks eteen kannetut lihapadat maita, niin eipähän sitä tarvihe syyä.

Ei suomalainen laiskoja valloittajia elätä - ainakaan loputtomiin. Ihan jo senkin takia, että rahat loppuu jossain vaiheessa ja velkapiikki menee kiinni.

Sekään ei auta, vaikka teille sänkisankareille ruokakupongit paikalliseen markettiin jakaisi. Ne taitaa "kokkaustaidot" olla jääny partakoneitten sijasta säkitettyinä kotiin Irakiin ja muihin paskastaneihin.



Aina voi tosiaan olla syömäti. Ei se sen vaikeempaa oo.