maanantai 21. heinäkuuta 2014

300. Se on täytetty

Oma aikansa siihen meni mutta niinpä vain tuli 300 kirjoitusta täyteen. Osa niistä on pitkiä, osa lyhyitä. Osa huonoja ja onpa joukossa muutama melko hyväkin.

Kaikki tarvittava on sanottu ja nyt keskityn laatublogien seuraamiseen ja nelivuotissuunnitelmani toteuttamiseen. Loppu kuulostaa sanana niin virastomaiselta, että pannaan sen tilalle tauko. Älä koskaan sano... ja niin edelleen.

Ehkä palaan vielä, ehkä en.

Gaian siunausta ja riemuisaa veronmaksuhalua toivottaen päätän raporttini tähän.

 
Vihreä ja punainen, värit ovat vankeuden.

sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

299. Leffa on tekijöidensä näköinen

Sunnuntaiaamun kahvihetkeen löysin herttaisen hauskan tarinan siitä, miten elokuva kohtaa todellisuuden. En ole peetervonpaakh tätä leffaa analysoimaan mutta minua huvitti Helsingin Totuudellisten Sanomain artikkeli, jossa kerrotaan musiikkielokuvan teosta.

Piipertäjät tekevät näköistään elokuvaa; lauluja lauletaan, teiniäidit antavat lapsiaan huostaan, katuja vallataan, vaaditaan parempia pyöräteitä ja sitä Suuren Saatananpojan eli keskustassa autoilun kieltämistä. Tässähän on jotain kovin tuttua!

Vasemmistotaiteilijat ovat tehneet leffaan peräti 13 kappaletta. Tekijöiden joukossa myös homostelusuutelija Uusivirta, joka wikipedian mukaan on "poliittiselta vakaumukseltaan vasemmistolainen." Mikäpä siinä, ei tässä maassa oikein muuta voi ollakaan mikäli mielii päästä piireihin ja etenkin taiteilijatouhuissa etiäp´päin.

Säveltä en tiedä, mutta tapailen jo kahvin lomassa leffassa laulettavan laulun sanoja minäkin
"Sä päätät tänään sen, miltä näyttää huominen, ja me yhdessä teemme sen, vallankumouksen..."

 

Vallankumouksellista sunnuntaita kaikille, toverit! Ja Gaian siunausta.

lauantai 19. heinäkuuta 2014

Utopia - pakolla

Vihreää utopiaa, jossa autoja ei yksinkertaisesti enää ole, aiotaan edistää Helsingissä oikein huolella.

Mikäpä siinä. En kyllä tiedä missä aineissa viherväki on, jos tosiaan yhä kuvittelevat, että auto on jollekin statussymboli. En tiedä olenko koskaan edes tavannut sellaista ihmistä, jolle se sitä olisi. Kuluhan se on ja osaltaan välttämätön pakkohankinta. Ennen kaikkea se on Valtion lypsylehmä ja mahdollistaa mutkan kautta koko cityvihreän elämäntavan.... etenkin ne kuuluisat "julkiset".

Tuosta lisää otsikolla Tulevaisuuden Helsingissä ei omisteteta autoa.

Koska artikkeli on julkaistu Helsingin Totuudessa, otan tuon otsikon uhkauksena.

Nyt bisselle. Se on vielä sallittua, joiltain osin.

perjantai 18. heinäkuuta 2014

Vuokralle, mun kotona

En välillä (heh heh) ymmärrä verottajaa.

Nykyään, kun tieto liikkuu, on helppo kehitellä kaikenlaista kivaa ihan yksityishenkilönäkin ja jakaa se idea tuhansille muutamassa sekunnissa. Loppuun säädelty Suomikin on saanut maistaa tilkkasen vapautta pitkälti interin netin ansiosta. Surullista tässä on, ja se on samalla myös suurin epäkohta, että kaikki eivät pelaa samoilla säännöillä.

On kaikenlaista Tovi-meininkiä, Ravintolapäivää, ja nyt jopa majoitusta. Kaikkia näitä perustellaan sillä, että se on kivaa ja yhteisöllistä. Ehkä jopa kaupunkikulttuuria.

Minä näen asian toisin: kyseessä on kyllästyminen sääntelyyn ja holhoukseen mutta nämä kivailijat eivät demariaatteen syövyttämien aivosolujensa kanssa sitä näe.

Moni, en sano että kaikki, ovat tietämättään kyllästyneet sääntelyyn ja holhoukseen. Se, miten se ilmenee heille on se tuntuvin ja tavallaan paras mittari lähes kaikelle: hinta. Ei ole kivaa maksaa tuopista 7 euroa, tavallisesta ravintolaruuasta 20 euroa annokselta ja hotelliyöstä halvimmillaan satasta. Ne ovat todella kovia hintoja, kyllä. Mutta niissäpä on julmasti veroa ja monenmoista muuta kulua mukana, ja ne kulut olisivat huomattavasti pienempiä ilman nykyistä hyvinvointivaltio-meininkiä.

Aivan kuten autokauppa ilmoittaa uuden auton hinnassa veron osuuden, voisi oikeastaan jokaikisen tuotteen hintalapussa tai viimeistään kuitissa ilmoittaa, paljonko hinnasta on kyöstittelyn osuutta, perinteisten alvi-kohtien lisäksi.

Aiemmin olen jo ounastellut, että tähän touhuun saadaan täyskäännös vasta, kun ihmiset lopettavat toiminnan rahoittamisen. Joku voi tietysti todeta, että johan se on loppunut, koska velaksihan nytkin vedetään, mutta tarkoitan meitä tavallisia suomalaisia. Siinä hinta on paras mittari mitata järjestelmän aito kannatus.

Kun nyt on tajuttu kolikon toinen puoli; sääntely maksaa, niin sitä aletaan vastustamaan, mutta vastustetaankin seurausta, ei itse syytä. On lapsellinen yksinkertaistus, että "markkinoilla kysyntä ja tarjonta määräävät hinnan". Joukkoon voisi lisätä sääntelyn, tai yleisen kyöstittelyn, joka esimerkiksi asunnoissa maksaa joidenkin arvioiden mukaan jopa 45 prosenttia koko uuden asunnon hinnasta.

Aikuisenkin suomalaisen käsitys bisneksestä on heikko, koska kaupankäynti ja myynti eivät kuulu sosiaalidemokraattisen eetokseen, eikä niistä siten juuri koulussa puhuta. Tämä ilmenee monessa kohtaa näennäisen järkevienkin ihmisten jutuissa, mistä esimerkkinä klassikkopohdiskelu "en ymmärrä miksei ruokakauppa voi jakaa vanhentunutta mutta syömäkelpoista ruokaa ihmisille ilmaiseksi, sillä roskiinhan se menee muuten".

Suomalaisille voi aina yhä uudestaan muistuttaa, etenkin nyt kun toivotaan, että autoilun verotuksessa siirryttäisiin hankkimisen verottamisesta käytön verottamiseen (ja hei, ihan aidosti tätä kuulee melkein joka päivä), että bensahan on todella halpaa, kun otat siitä litrahinnasta sen rapiat euron veroja pois. Ongelma ei ole bensan hinta, ongelma on ryöstöverotus jokaikisellä osa-alueella suomalaisen ihmisen elämässä.

Ne, jotka tästä kärsivät myös omalta osaltaan, ovat tietenkin ravintolat, palveluntarjoajat yleensä (Tovi-hölmöilyssä moni pienyrittäjä jää ilman asiakasta, koska rape korjaa ritun pesukoneliitännän ja ritu vaihtaa napin rapen paitaan arvostaen asiat toveina, joille kyllä löytyy jokaisen mielessä myös euro-arvo) sekä hotelli- ja muut majoitusliikkeet. Ne joutuvat pelaamaan supersäännellyllä leikkikentällä, jossa isolla joukolla pelureita onkin peliin aivan omat säännöt.

Tämä ei ole reilua, eikä ainakaan oikeudenmukaista. Säännöt on oltava kaikille samat.

On aivan herttaisen yhdentekevää onko vaihdon välineen ja mittarin nimi euro vai tovi. Kyse on yksiköstä, jolle ihmiset antavat arvon, joka pystytään mittamaan missä tahansa valuutassa.

Oikea ratkaisu melkein kaikkeen olisi sääntelyn purkaminen ja riistoverotuksen keventäminen. Tätä emme kuitenkaan näe lähitulevaisuudessa jos koskaan.

Nyt kun verottajaa ei näytä kiinnostavan se, että vuokraan oman luukkuni vaikka satasella viikonlopuksi jollekin, en minä käsitä miksi minun on sitten maksettava veroa siitä, että vuokraan sijoitusluukkuni jollekin kuukaudeksi, tai vuodeksi.

Soitankin heti asunnossani majailevalle mukavalle opiskelijapariskunnalle, että "sovitaanko, että asutte siellä aina joka kuukausi määräaikaisina kuukauden kerrallaan ja minä käyn kuun eka päivä keräämässä sataset taskuun, koska tää on niin kivaa".

Ei pidä ymmärtää väärin; minusta tuo olisi mahtava ratkaisu.

Seuraava nettiosoitteeni onkin Airbnbpiste jotain, jos tällainen kehitys kehittyy.

Miten voi olla olemassa pimeä taksi jos ei voi olla olemassa pimeää hotellia?

Miksi en voi tänään lähteä vanhalla rassillani Helsingin yöhön ajamaan kaupunkikulttuurin hengessä ihmisiä koteihinsa pientä korvausta vastaan mutta samaan aikaan voin majoittaa nämä kivat ihmiset luukkuuni pienen pientä korvausta vastaan, koska se on kivaa.

Sääntelyn padot murtuvat, ihmisten tajuamatta edes mitä tapahtuu. Se tässä surullisinta on. Ihmiset keksivät ryöstöverotuksen takia vaihtoehtotalouden ymmärrämättä koko asiaa. Palaamme ihmisen luonnollisimpien toimien äärellä: vaihtamaan hyödykkeitä ilman turhia välikäsiä.

Silloin kyösti on turha. Mitä kyösti tietysti onkin.

torstai 17. heinäkuuta 2014

Valtion hellä hoiva

Yhä useampi odottaa, että "yhteiskunta huolehtii heistä kaikissa tilanteissa"

Kyöstit vastaavat kyllä ihmisten odotuksiin.  Se, onko se hyvä tai kiva asia, on sitten asia erikseen.

Tällaisia meistä tehtiin vaikka se aikansa ottikin ja tällaiseksi me tulimme.

 

Ei ole Kalevalan päivä mutta en voi vastustaa kiusausta.
Istui virastossa punanuttu, lippu korkeella salossa. Nyrkit valkeet kohti kuuta. Mielessä Uusi Edistys.

 

Alkoi tehdä taikojansa, kuukausipalkalla kovalla. Lomat painoi kyöstin päälle, valui vuosikymmenet. Kaveritkin mukaan saatiin, kahvit pullat maksoi muut.

 

Istui mieliin ihmisten, aatteen väri verinen, jo juohtui mieleen Valtio. Kaiken kivan näyttäjä, suunnan teki selväks heti.

 

Lampaiksi rahastettaviksi muuttui kansa ahkera, vanhat hyvät arvot jäi, mukavampi kun muut maksaa. Vähän aivon käyttäjiksi, virastojen vietäviksi tulivat nuo mokomat. Syntyi Homo sovieticus, ihminen itälähtöinen.

 

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Työmiehiä molemmat

... nimittäin minä ja Jyrki. Molemmat aloitimme uuden duunin katselun suunnilleen samaan aikaan, koska veto oli pois. Jyrki aikoi keskittyä perheeseen ja minä sairauden kanssa elämiseen. Olin jopa saikullakin, jonka seurauksia työelämässä voi vielä vain arvailla.

Nythän tässä on käynyt niin, että Jyrki sai hommia Rysselistä. No eihän siitä voi kuin onnitella. Työmies on palkkansa ansainnut ja jyrkillä se on kakskytädonaa kuussa. Itse tienaan hieman vähemmän. Jyrkin liksan maksavat eurooppalaiset veronmaksajat ja minun palkkani suomalainen yrittäjä ainakin toistaiseksi. Sen ihmeempiä sopeutumis- tai asumislisiä en saa; Jyrki saa.

Jygästä ei jäänyt mieleen ministerinä muuta, kuin tuskanhikeä valuva olemus ja täydellinen epävarmuuden paiste joka ikisessä elävän kuvan sekunnissa, missä kaveri vain näkyi.

Takuutusvastuksien piti rajoittua 1,9 miljardiin euroon vähän samaan tyyliin kuin demarit eivät ennen vaalia suostuneet alvinkorotukseen. (jälkimmäisen linkin video on uskomatonta kuunneltavaa mutta toisaalta aivan normaalia suomi-meininkiä)

Aivan aluksi haluan sanoa, että mis sie tarviit hyvvee työmiestä, täs siul on sellane.

Olen sellaisessa tilanteessa, että olisi hienoa opetella jotain aivan uutta. Kaivinkoneenkuljettaja, kalastusaluksen työntekijä... vaiko öljynporauslautalle (no ei sentään). Taitavat ajat olla ohi, jolloin töihin pystyi menemään ja opettelemaan tekemistä siellä. Nyt pitäisi käydä vuosia kouluja melkein kaikkeen muuhun paitsi taksikuskin hommaan.

Helsingin liitteenikin on varmaan jo vanhentunut, ja suoraan sanoen kellon ympäri tehtävät työpäivät onnettomalla provisiopalkalla eivät suoranaisesti houkuttele työssä, jossa käytännössä olet yrittäjä vailla tietoa onko tänään "myyntiä" vaiko eikö ole. Huvikseni selailin taksikuskien avoimia duunipaikkoja ja onhan niitä, mitä en yhtään ihmettele.

Alusta ei enää voi aloittaa, valitettavasti, mutta suuntaa voi vielä hieman korjata. Joudun joskus olemaan joitain päiviä poissa duunista sairauden takia, mutta niinpä ne joutuvat monet muutkin vuositasolla.

Elämänmuutoksen ensimmäisen askeleen jo otinkin, kun laitoin auton myyntiin. Ei ole puhelin soinut.

 

 

 

maanantai 14. heinäkuuta 2014

Kyösti nollaa kertomassa

Aamulla oli tarkoitus kirjoittaa sananen Hesarissa olleesta mainiosta kolumnista, jossa hyvinvointivaltion harhaiset lasit silmiltään aikuisiällä (onneksi) karistanut toimittaja on alkanut oivaltaa elämän perusasioita otettuaan hieman vastuuta itsestään ja tutustuttuaan maksupuolella olemiseen demarimaisen ainaisen vaatimisen sijaan. El Jefe KT ehti kuitenkin ensin ja sanoikin jo kaiken tarvittavan.

Kuten keväällä jo riemusta kiljuen veikkailinkin, otettiin tosiaan kehysriihessä käyttöön Muinainen Ratkaisu kaikkeen. Eilen kerroinkin jo kyöstien yleisimmästä patenttiratkaisusta, eli kieltämisestä.

Ajoneuvovero nousee, koska ei tässä enää muuta voi. Kestävyysvajetta eli yli varojen elämistä siellä nyt käytetään perusteluna. Ja tottahan se onkin. Ihanan herttaisen ja kaikille kivan hyvinvointivaltion maksajilta on rahat loppu, ja jatkot vedetään velaksi kuin parhaissa opiskelijabileissä konsanaan. Kutsutaan vielä naapureistakin nuorisoa mukaan juhliin. Rahaa on.

Kerrotaan myös, että

Samalla valtioneuvosto yrittää vauhdittaa autokannan uudistumista liikenteen ilmasto- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Tuoreempi autokanta parantaisi myös liikenneturvallisuutta ja suosisi vähäpäästöisten autojen ostamista.

Ei tuota pysty nauramatta kommentoimaan, joten antaa olla.

Nyt jo naputellaan viimeisen naulan kantaa kohti Suomi -vainaan ja sen nöyrien lampaiden yhteisen arkun kannen pintaa. Jokunen milli on vielä varaa naputtaa, ja voitte uskoa, että sen kyöstit takovat hartaasti, sikäli kun lomiltaan jaksavat jossain vaiheessa palailla.

Prosentuaalisestihan korotukset ovat huimia, jopa useita kymmeniä prosentteja. Kyösti on keksinyt sellaisenkin erikoisuuden, että koska jotta kun ajoneuvovero perustuu tappavan ja Gaiaa uhkaavan hiilidioksiidin määrään (huomaa Maailmanlopun laskuri tuossa oikealla) niin nollapäästöinen autokin on mukana maksamassa. Kiusa se on pienikin kiusa, hä hä. Niinpä nollapäästöisellekin autolle rapsahtaa noin 40 prosentin veronkorotus sen kummempia kyselemättä.

Tämä on vähän kuin se legendaarinen nollan kertotaulu. Nolla kertaa kymmenen on...

Oli miten oli, on tässäkin asiassa kaikki tarvittava ja paljon muutakin kirjoitettu tuonne Taloussanomien kommenttien puolelle.

Minulla on jo auto myynnissä. Ostakaa pois. Sopuhintaan lähtee siitä hyvä kulkine.

tai kuten valittu kommentti sen kiteyttää
kuinka kauan tätä perseilyä saa jatkua

 

Demarinvihreä nykyisyys, helvetin surkea tulevaisuus. Kuinka kauan sinä annat ryöstää itseäsi?

pun

 

sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Kielloilla onneen

Virastossa on kesän kunniaksi otettu käyttöön patenttiratkaisu kaikkeen eli kieltäminen. Tällä kertaa Lopullisen Ratkaisun™ kohteeksi joutuu raakamaito. Lopullinen ratkaisu™ on osa Jatkuvan Taistelun™ kulttuuria, joka kuuluu länsimaisen hyvinvointivaltion perusperiaatteisiin. Hupaisalla tavalla tarinoiva, artikkelissa asiantuntijana esiintyvä ties minkä alan erikoisgurukyösti toteaa, että
vuoden alussa voimaan tulleeseen raaka-maitoasetukseen sisältyi ajatus, että valistunut kuluttaja osaa kantaa vastuun, jos riskeistä on tiedotettu.

ja
Nyt vaikuttaa siltä, että viesti ei ole kaikilta osin mennyt perille.

Kävi  niin ikävästi, että yhdeltä tilalta, kaikesta valvonnasta (omasta ja kyöstien) huolimatta pääsi myyntiin maitoa, joka sairastutti 39 äänestäjää (ja ehkä muutaman alaikäisenkin, mene ja tiedä). Ei hyvä, ei. Se riitti ja nyt pannaan se viesti menemään perille. Jopa myyntipakkauksissa oli varoitusteksti ja maininta, että maito saattaa sisältää erilaisia mikrobeja.

Veemäistähän se on sairastua elintarvikkeista. Olen itse kaksi kertaa ollut pahassa ruokamyrkytyksessä. En rehellisesti sanoen tiedä hirveämpää olotilaa. Ei mulla kyllä käynyt mielessäkään anoa kyöstiltä apua tai vaatia korvauksia. Hölmö minä. Vahinkoja sattuu ja tuskinpa minua tahallaan myrkytettiin

Samainen uutinen toteaa, että pitkään maitoa myytiin ongelmitta. Oli valvontaa, oli kokeita, oli varoituskylttejä. Yksi vahinko riitti ja kieltoja ja rajoituksia alkaa paukkua.

Problem solved, toisella kotimaisella sanoakseni.

Sitä minä en ole koskaan ymmärtänyt, miksi sitä maitoa pitää juoda. Mutta se on jo toinen tarina.



ban

Linkkivinkki

Hesarin sunnuntai-liitteessä juttua muutamasta suomalaisesta kommunistinuoresta.

Tuo aivosyöpään verrattava aate vaan jaksaa puskea, ehkä jopa kiihtyvään tahtiin, vaikka osa näistäkin nuorista on syntynyt vuoden 1991 jälkeen. Tai ehkä tässä käykin niin, että kun Neukkulaa ei kukaan oikein enää lopulta kunnolla muista, niin aate ponkaisee taas uuteen lentoon syöksyäkseen taas sadan vuoden päästä suohon. Ehkä ikiliikkuja onkin vasemmistoaate, sossuilu, kommarimeininki, tai millä nimellä sitä nyt kukakin haluaa kutsua. Kertakaikkiaan uskomatonta, että noinkin nuoria kommareita vielä löytyy. Toivotaan, että ikääntyminen korjaa viat.

Artikkelin nuorista aikuisista paistaa suunnaton typeryys, jonka ehkä lopulta mahdollistaa vain tasapäistävä suomalainen peruskoululaitos ja täällä nykyään vellova asenneilmapiiri, jossa vastuuta ei ole oikein mistään ja kaikki pitäisi saada heti tekemättä itse mitään. 

Kommari ei koskaan ymmärrä sitä yksinkertaisinta ideaa, että se raha pitää ensin jonkun luoda ennen kuin sitä voi väkivaltaisesti ruveta kaikille äänestämällä jakamaan. Se ei käy edes mielessä, että tuossa ideassa olisi hiukkasen jotain pielessä.

Mutta toisaalta niinhän se on, että kaikki raha on Valtion rahaa. Ett´ siinä mielessä miksei sitä oikeestaan niinku vois jakaa tasan kaikille maailman ihmisille, tota niinku hei, oikeesti nyt jätkät.

Se on vallankumous nyt! 

 

 

perjantai 11. heinäkuuta 2014

Loppumetreillä

Tämä taitaa olla 291. tekstini. Linkkivinkkinä mainio blogikirjoitus Miksi Suomessa on niin kallista, Taloussanomissa. Kirjoittajana Jukka Kurki Evlistä. Samaa minä ja monet muut  olemme yrittäneet sanoa jo monet kerrat. Jotkut jo vuosien ajan. Mutta eipä puhe enää auta; on katsottava sossuilun tie loppuun. Kyyti on helvetin kylmää. Suomi  - Takana loistava tulevaisuus.

Tiet rapistuvat, eikä niitä ole enää varaa edes korjata. Kyöstien ja heidän hengenheimolaistensa yhteiseen irvokkaaseen teatteriin riittää kuitenkin rahaa vuodesta toiseen. Suomalainen reaalisosialismi leikkii ja nauraa vielä hautansakin partaalla. Muiden rahat on jo käytetty mutta vedetään jatkot luotolle.

maanantai 7. heinäkuuta 2014

Länsimaisen elämäntavan ylivoima

Meillä

panorama_tagCarrerakuva

 

 

 

 

 

 

 

 

ja

muulla

Omega-watch_2965859c

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Koko maailman nykyasuunsa muokanneen, mutta niin vihatun länsimaisen elämäntavan voittokulku on väistämätön. Ei siinä auta kotoisten toimeentulotukianarkistien ja monikulturistien, saati eukkonsa säkittävien Kalashnikov-partaukkojen höpinät yhtään mitään.

Edes miljoonapäiset fanaatikkolaumat, jotka sitä eri tavalla ympäriinsä vastustavat eivät voi muuta, kuin korkeintaan väkivaltaisesti hidastaa elämäntapamme etenemistä. Kuten joskus sanotaan, tappoivat Coca-Cola ja Rock n´ Roll Neuvostoliiton.

Sanonnassa tietyllä tavalla kiteytyy se, mikä sossuilussa ja samoin myös muhamettilaisuudessa mättää: ei kyetä tuottamaan mitä mistään kukaan olisi valmis maksamaan ruplaakaan. Tarjolla on vain kurjuutta ja huonoja tuotteita, jotka on pakolla tarjoiltava ihmisille,  minkä lisäksi muhamettilaisuus tuntuu tarjoavan parhaana saavutuksenaan kivikautista elämäntapaa, yleistä kurjuutta ja järjetöntä väkivaltaa.

Ei ihme, että nuoria vasureita ja mohamedeja vituttaa.

Ja hyvä niin.

 

lauantai 5. heinäkuuta 2014

Verotuksen body count

Olenhan minä tästä jo pariin kertaan aiemminkin maininnut: verotus tappaa. Kun sen sanoo noin suoraan ja kaunistelematta, kertyy ajatukseen tietynlaista rujoa kauneutta. Sinä tai läheisesi voitte kuolla vain sen takia, että teistä on tehty köyhiä, joilla ei ole varaa kunnollisiin välineisiin. Kaunista, eikö? Suomi on. Maailman paras maa, olet varmaan kuullutkin siitä? Opettaja saattoi jo koulussa sanoa, että tämän parempaa paikkaa ei olekaan. "Love it or leave it", jos vähän amerikkaa puhutaan. Jos ei kelpaa, painu vit-  ... kuten kotoisat edistykselliset käänteisesti saman asian ilmaisevat.

Kuitenkin: surullinen otsikko kertoo maakuntien nuorten karuista kohtaloista. 4 ruumista ja kesäyö. Suomi-meininkiä. Suurin osa tieliikenteen ruumissaldostahan kertyy kesäkuukausilta. Minusta se on aina kertonut siitä, että suomalaiset ovat erinomaista "rallikansaa". Joka kelissa ajetaan, turvallisesti ja muut huomioiden sekä ennen kaikkea taitavasti. Ei pidä ymmärtää väärin; ihmisiä kuolee kyllä aina ja kaikkialla. Elämä päättyy kuolemaan. Mutta se, että meiltä suomalaisilta estetään ryöstöverotuksella mahdollisuus liikkua turvallisilla ja nykyaikaisilla välineillä, on julmaa vi**uilua valtiolta.

Tällä kertaa ruumispussiin päätyneet 4 nuorta miestä olivat olleet liikkeellä pahamaineisella BMW-merkkisellä autolla. En ihan joka kerta käsitä, miksi auton merkki on mainittava uutisoinnissa, mutta BMW nyt jostain syystä herättää tunteita jopa niissäkin, jotka eivät autoista muutoin tunnista kuin värin. Ja mikäpä siinä, kyseessähän on erinomainen kulkine. Parhaat ajamani autot ovat olleet BMW-merkkisiä. Superautot ovat vielä ajamatta, valitettavasti.

Minähän en mitään tiedä, mutta kyseessä on saattanut olla niin sanottu linttabemari, joka usein on ikivanha ja puhkiajettu 7-sarjalainen alkeellisilla turvallisuusvarusteilla. Nykyajan autot kestävät yllättävän hyvin rankkojakin osumia. Ei pidä nyt käydä viisastelemaan rekan keulan kimmomoduulin testaamisesta mitään, tiedätte mitä tarkoitan. Toki erittäin tehokas auto voi olla aloittelevalle tai muuten tottumattomalle kuljettajalle vaikea ajettava.  Myös uuden, vaikkapa VAG-vehkeenkin, kanssa voi kuolla, minkä varmaan Itävallan kiistelty hahmo Jörg Heider todisti, ajettuaan päissään Phaetonilla itsensä hengiltä. Salaliittoteoreetikoilla on tässä kohtaa mainio paikka miettiä, miten VAG:n kippo menikin noin rusinaksi (vastaus: ajamalla huimaa nopeutta pöpelikköön. Case closed)

Linkittämissäni aiemmissa kolariuutisissa aito asiantuntija kertoo toiseen tapaukseen liittyen, että
Jos he olisivat olleet liikkeellä vanhalla autolla, he olisivat saattaneet kuolla jo törmäyksen voimasta

Suomalainen autokanta on säälittävää ja valtion tekemä ryöstöverotus on silkkaa väkivaltaa kansalaisia kohtaan. Se ikävä kyllä joskus kiteytyy ruumiina teiden varsilla.

Sanomattakin selvää, ettei mikään auta, jos turvavöitä ei käytetä, sekoillaan päissään, ajetaan liian kovilla tilannenopeuksilla ja niin edelleen.

Mutta siitä huolimatta me suomalaiset maksamme kovaa hintaa maailman sairaimmasta autoverotuksesta.

081015-haider-hmed-7a.grid-6x2

 

 

Lopulta on vain yksi ongelma...

Vasurin aivot, joihin on iskenyt jonkinlainen häiriö kulttuurisista syistä rankan, vuosia kestävän aivopesun tai hienommin sanoen iskostamisen takia, eivät kykene ymmärtämään Suomen suurinta ongelmaa: ryöstöverotusta. Yksikään ihminenhän ei synny vasurina, minkä tajusin istuessani äsken Tsemppi-pubin terassilla. Tuo aate täytyy syöttää sinuun, niin luonnonvastainen se on. "Sinä et koskaan löydä vasemmistoaatetta, se löytää sinut", sanoo jo vanha viidakon sananlaskukin.

Vielä siinä vaiheessa, kun lentokoneen nokka tai laivan keula lähestyy kohti kalliota, on vasurin ratkaisu vakaa: toisten rahat (ja kaikki muukin, muuten) on mun, mut mun rahat on mun, ei meidän. Vaikka ripauksella vapautta ja vastuuta saisi koneen nokan tai keulan vielä nousuun, ei se käy. On parempi ja varmempi, että kaikki kärsivät, kuin se, että muutamalla menee hyvin siinä missä ikävä kyllä joku aina kopsahtaa rantakivetykseen ohimo edellä.

Itse ryöstöverotuksessa eli toisten omaisuuden siirtämisessä rosvojoukon haltuun väkivallan uhalla ja enemmistön päätöksellä, ei koskaan voi olla mitään ongelmaa.

Ei koskaan.

Mikään ei ole niin ahne kuin vasuri.

weak-6

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Vihreät - Tikka 1- 0

En koskaan ole ollut kotikentälläni täällä Globaalin Vastuunkannon Ytimessä.

Vihreät voittivat nyt tämän erän; laitoin auton myyntiin.

Mutta ottelu ei vielä ole lopussa.

 

tiistai 1. heinäkuuta 2014

Alkoholiverokapinallisen elämää, osa 22: Kuin kuka tahansa meistä

Nykynuorisoa vanhemmat muistavat suuren sankarimme Mustanaamion viisauden

Toisinaan Mustanaamio poistuu viidakosta ja liikkuu kaupungissa kuin kuka tahansa meistä.

Aivan samalla tavalla Tikka joskus poistuu blogiviidakosta ja liikkuu kaupungilla kuin yksi heistä - vasemmistolaisista. On hetkiä, jolloin soluttaudun valtavirtaan ja aatteeseen, ja kuljen kaupungin kaduilla huomaamattomana.

On eräänlainen kokemus kävellä Kallion kaduilla puoliltapäivin ja ihmetellä meininkiä; haistella ilmapiiriä ja hiilidioksiidin 10 asteiseksi lämmittämää heinäkuun alkua.

Kallion kauneus, sen rujous - ne näyttävät molemmat parhaimmat puolensa. Jossain työmiehet rakentavat mitä rakentavat, pankkiautomaatilla nousuhumalainen resupetteriporukka vaihtaa kaksikymppisiä ja viisikymppisiä, ja velkojat saavat omansa siinä missä uutta velkaa syntyy. Monimuotoisuus kukoistaa kaikessa rähjäisyydessään. Eikä tätä maakuntien kuolevilla omakotitaloalueilla ole nähtävissä. Käveleepä jossain aito somppu kohti Kurvin Lidliä.

Kuva

 

Silloin on aika Tikan istahtaa Kallion kuuluisimpien keskiolutbaarien pöytään ja ihmetellä iltapäivän jurrimeininkiä. Lehdistä voimme lukea, kuinka KT:nkin mainitsema poikaporukka löytyi jostain ojasta ammuttuna - normipäivä aidossa monikulttuurisuudessa ehkä.

 

Kuva

 

Naapuripöydissä sattumalta kirotaan muhamettilaiset ja raketteja ampuvat palestiniaanit erityisesti. Pohtiipa joku Saksan jalkapallomaajoukkeen peliä samalla, kun koiranpentu valloittaa baaritiskillä lähes kaikkien sydämet. Jos joku suomalaisia vielä yhdistää niin rakkaus eläimiin. Aiemminkin olen maininnut, että eläinten vihaajat ovat erittäin harva joukko tässä maassa.

Elämän monimuotoisuus on vasemmistolaisuudestaan huolimatta tietyllä tavalla kaunis täällä Vihreyden ja Globaalin Vastuunkannon keitaassa. Paikassa, josta käsin Suomi lopulta joko nostetaan uuteen nousuun tai syöstään yhä syvemmälle Aatteen syövereihin. Täällä aate elää vahvana nyt  ja valitettavasti myös tulevaisuudessa.

Kippis paremmille ajoille.

20140701_145227

 

 

 
-----------------------------------------------------------------------------------------

Sarjan aiemmat osat luettavissa:

Osa 21: Reaalimaailma

Osa 20: Ihmisen katsastus

Osa 19: Viinalasti

Osa 18: Kiihtynyt kulutus

Osa 17: Ihan hyvä juttu

Osa 16:  Sairasta, sairasta

Osa 15: Uudet vitsaukset

Osa 14: Mitä lääkäri tekee työkseen

Osa 13: Parhaalle ystävälleni

Osa 12: Vuoden kokeilu

Osa 11: Aine helvetin esikartanosta

osa 10: Kieltolaki, missä sinä viivyt

osa 9: Demareita paossa

osa 8: Kiristyy, kiristyy

Osa 7:Virkamies tietää

Osa 6: Vapun jälkeen

Osa 5: Kun jano ei lähde juomalla

Osa 4: Simaa!

Osa 3: Suomalainen demari

Osa 2: Tuttu tunne

Osa 1: Veroja ystävällisesti korottaa hän

Hauskanpitoa rajoittamassa

Virastossa ahdistaa. On taas kesä ja ne äänestäjät eivät ymmärrä, että siinä &/(#¤¤ mitään hauskaa ole. Tai virastossa ahdistaisi, ellei kilpailtaisi opettajakyöstien kanssa maailman pisimmistä, muiden maksamista vuosilomista, jotka voivat olla mitä vain välillä 5-10 viikkoa. Opettajat tietty jo valmiiksi muutenkin aivan liian kauan kestävän peruskouluputken pidentämiseksi lomailevat kuukausia vuodesta.

Virkakyöstit ovat kai ennen lomakautta kehitelleet, että nyt loppuu hauskanpito kesäfestareilla. Pienellä kuukletuksella en tähän hätään löytänyt mistä ihmeen laista tahi asetuksesta on kyse, kun festareille ei saa viedä omia juomia. Tai löysin; alkoholilaista mutten tiedä miten kahvi liittyy alkoholilakiin. Ei siis vettäkään pidä alamaisen vievän festareille, ei kahvia, saati viinanpaskaa, jota nuo veronmaksajat kippaisivat kuitenkin puteleistaan löysätäkseen sosiaalidemokratian punaisia mielen kahleita edes hetkeksi. Pori Jazz vielä luulee saavansa jonkin erityisluvan tälle vuodelle. Onnea yritykseen.

Puistobluus jo tietää, että moiset keskitysleiriolot karsivat kävijöitä, mikä on tietty pykälien tarkoituskin. Osta siinä sitten vitosella pieni vesipullo puolen tunnin jonotuksen jälkeen. Tai suomalaisiin erikoisuuksiin kuuluva nollanelosen muovituoppi, jonka hinta on ehkä jotain seiskalla alkavaa.

Alkoholilakia tulkitseva Valvira (valvonta vaikuttaa) on todennut, että laki olkohon kaikille sama. Hölmöilyn kohteeksi voi joutua kahvinjuojakin, kuten mainitsin jo. Minnalta kaadettiin kahvit maahan alkoholilain ja virkamiehen nimissä ja woimassa.

Suomilammas tottunee tähänkin pelleilyyn yllättävän nopeasti ja kantaa varmasti jatkossakin rahansa leirijärjestäjille palkkioksi siitä, että pääsee metalliaidan taakse paikallisen keltaliivisen kapon kyykytettäväksi.

On tämä eri mesta tämä Suomi. Ei puutu enää kuin se, ettei autoaan saa hinauttaa pajalle ellei hinausta maksua vastaan suorittavalla taholla  ole liikennelupaa. Ei... hetkinen, sellainen pykälähän on jo olemassa. Luvan tarkkailusta on vastuussa kuljetuksen tilaaja.  No tässä tietenkin on kyse kilpailun rajoittamisesta, näin EU:ssa kun ollaan.

Kuten joku jossain palstalla kyseli: "jos Suomi ois nyt osa Venäjää, niin mikä siinä lopulta niin kauheeta olis"

Osaatko sinä vastata siihen?