Erityis-Esan siivittämänä blogini lukijamäärät nousivat neuvostoliittolaisen raketin lailla hetkeksi; kovaa ja korkealle mutta lento voi olla lyhyt. Esalle tästä tietty mitään kunniaa kuulu, vaan asiasta on erikseen nimeltä mainiten nostettava esille Kumitonttu - Suomen kovimpia jätkiä muuten.
Odottelin viime yön, enemmän tai vähemmän, mustan auton saapumista pihaan, ja yritin muistella millainen ääni ovikellossa on, jos se kello 3 aamulla soi. Nykyään niin harvoin enää kukaan käy kylässä, ettei tuo sota-ajan hi-techiä edustava kello soi kuin kerran tai pari vuodessa. Aamuyön tunnit olivat hiljaiset, ovikello ei soinut ja aloitinkin aamutoimet jo kello neljän aikaan lukemalla uusimmat uutiset.
Päivä meni omaa rataansa ja koska on työmiehen perjantai, arvelin, että tässähän joutaa vetäistä pienet sihneet tänäänkin. Tämän suoranaisen kuningasidean innoittamana suunnistin kusivaunulla kohti ydintä (eli matkustin raitiovaunulla keskustaan), kävin muutamassa baarissa, silmäilin neitoja ja paria keski-ikäistäkin daamia ja join muutaman oluen. Toistaiseksi tuntemattomasta syystä päädyin siitä sitten Eltsun Nesteelle. Paikassa on sitä jotain. Siinä on omalaatuinen "kulttuurikeskus", joka ei nuku koskaan.
Siellä näet elämän koko kirjon, autopainotteisesti. Eltsussa on pieni K-marketti, Hesburgeri, Nesteen Motorest-ruokapaikka, mukavia nuoria henkilökuntana, mahtavat munkit tyt... tiskillä esillä ja kahvia aina tarjolla. Monenlaista porukkaa istuu pöydissä. Mamuillakin on nähtävästi oma vakiopöytänsä ja paljon puhuttu äbäläwäbälä täyttää ilman kilvan umpijurristen teinien kanssa. Sekaan vaan! Suvaitsevaisuus kukoistaa.
Mamuista monet ovat taksikuskeja. Siinä on asia, joka on syytä muistaa maahanmuuttokriittistenkin. Ei sillä, että taksit ilman mamuja ajamatta jäisivät vaan sillä, mikä se tilanne on, kun tienaat arkiyövuorossa noin 5 euroa tunnissa ja umpijurrinen mattiveikko sopertaa sinulle "mennään tonne Vantaalle. Se osoite on tota Itäinen Valkoisenlähteentie", josta kuski ehkä saa selvän siinä vaiheessa suunnilleen: "Men, to, Van, Itäin, teentivittu". Se laji kysyy, tytöt ja pojat, sisua keskivertomamulta.
Toki polttoainetta ja muuta pientä on saatavilla Eläintarhan Nesteeltä. Yöaikaan paikka onkin erityisesti taksikuskien suosiossa. Ja itse asiassa: Meklun Esson jäätyä S-mafian vihreän kouran alle aikoinaan ja Manskun Esson kuoltua kokonaan pois, on Eltsu ehkäpä Helsingin viimeinen melko aito ja alkuperäinen autoilijan keidas tässä kylässä. Pientä Itämeren kylää painaa globaali vastuu ja kylän takaraivoon rutistuu hiilijalanjälki yhä tiiviimmin. Ruskiksen (Rusan) TB:llä on kova maine silläkin, joten ei unohdeta sitä. Legendan mukaan paikasta ei tänä päivänäkään saa alkoholiajuomia mutta pornolehtiä kyllä - omistajan vakaumus ei alkoa suvaitse. Paino sanalla legenda tässä.
Kai se Eltsu siinä on ollut jo vuosikymmeniä ties millä nimillä mutta idea on pysynyt samana: autoilijan paikka. Yökeitto on jo pieni klassikko, käykääpä kokeilemassa.
Helsinki ilman Eltsua olisi kuollut, eli Vihreä.
Tätä agendan sivusta tehtyä kirjoitusta innoitti myös se tosiasia, ettei tässä mitään kiihkoilijoita olla. Otetaan rennosti ja annetaan tilaa muillekin. Maailma on muutenkin jo täynnä vakavuutta, joten välillä on hyvä ottaa vähän iisimmin.
Etenki kovassa kanuunassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti