maanantai 24. helmikuuta 2014

Alkoholiverokapinallisen elämää, osa 16. Sairasta, sairasta

Flunssan perkale pääsi pitkittymään. Joudun olemaan sairauslomalla, eli saikulla, vielä pari päivää. No eihän tämä naurata.

Kyllä minäkin kieltämättä joskus mietin, miksi työnantajan on maksettava minun lääkärikäyntini, verikoe, tutkimuksia ja liksaa päälle. En valita mutta ihmettelen. Kivojahan ne saavutetut edut ovat. Harva niistä luopua haluaa. Maksanhan palkastani jonkinlaista sairausvakuutusmaksua minäkin.

Mietin jos vetäisisin Paavon tyylin pienet nakit tässä saikun lomassa. Tylsäähän tämä sairaana olo on kuin suomalainen vaaliohjelma. Kuume on laskenut mutta olo on kai sen jäljiltä todella huono ja heikko. Lisäksi alkanut krooninen tauti, jonka kanssa minun on elettevä loppuelämäni, on aiheuttanut kohtalaista... tai no, kovaa ahdistusta. Olen sitä yrittänyt keitottamalla hieman lieventää, vaikka tiedän aivan hyvin ettei se siihen auta. Luin Helsingin Sanomista, kyllä, kiinnostavan artikkelin addiktioista. Herättää ajatuksia, avaa silmiä, pakottaa miettimään asioita uudestaan. Vasta artikkelin loppupuolella toimittaja-Jani joutuu(?) laittamaan mukaan pari Totuudellista uskonkappaletta, kuten:
Vapaa markkinatalous on heltymätön vaatimuksessaan alistaa kulttuuriset ja sosiaaliset arvot taloudellisen hyödyn imperatiiville. Se ei epäröi kajota mihinkään sosiaaliseen yksikköön, jos talous vaatii sen hajottamista tai uudelleen järjestämistä.

Korvaamalla sanan "vapaa markkinatalous" sanalla "kommunismi" tai "sosialismi", ei muuta sisältöä tarvitse muuttaa. Mikään ole niin perso rahalle kuin vasemmistolainen.

Oli miten oli, ehkä totuutta riippuvuuksista ei olekaan. Itsellenihän alkoholi on nimenomaan ystävä. Tunnistan artikkelista sosiaalisen yhteisön korvikkeen ja juurettomuuden teorian.

Tämä uskonkappale Janin naputtelemana on kuin Vihreästä Langasta tai Voimasta:
....nykyinen versio markkinataloudesta repii ihmisiä ja yhteisöjä juuriltaan valtavalla mittakaavalla – ja tilalle se tarjoaa vain palveluita ja kaapit täyteen roinaa.

Missään tämä markkinatalouden ja addiktioiden yhteys ei näy tällä hetkellä niin traagisesti kuin Venäjällä, jossa alkoholiongelma ei ole koskaan ollut näin paha.

Ihmiset ovat harjoittaneet vaihdantaa jo ennenkuin ensimmäinen sankari vetäisi kännit leirinuotiolla. Kommunismi se vasta alkoholismia aiheuttikin. Tai ihmettelisin jos ei olisi aiheuttanut. Venäjän "markkinatalouden" syyttäminen maan alkoholinkulutuksesta kuulostaa todella erikoiselta näin tavallisen metsänelävän korviin. Juotu siellä on oletettavasti "aina".

Löydämme pienellä kuukletuksella tieteellisen artikkelin otsikolla Alcohol in Russia. En sitä kokonaan lukenut mutta osiossa Conclusions kerrotaan muun muassa, että:
Heavy drinking has a long tradition in Russia. This has led many commentators to argue that it is so ingrained as to be impossible to tackle. Certainly, the pattern of drinking observed in Russia is common to many societies in the far north, such as the Finns and the North American Inuit. However, as the historical evidence reveals, to a considerable extent this culture has been created by successive governments, whether Czarist or Communist.

Että ehkä sitä hörppäämistä aiheuttaa jokin muukin kuin se paha vapaa markkinatalous. Ahdistuneet ja alistetut ihmiset hakevat pakotietä kuka mitäkin kautta.

Mukava huomata myös, että ilmastosta huolta kantaville vielä työsarkaa riittää. Nimittäin Kiinassa myytiin vuonna 2013 peräti 22 miljoonaa uutta autoa. Siinä sitä on ilmastovanhemmalle miettimistä. Onhan se nyt ihan älytön määrä.

Itselläni kohta taas ajankohtaisea katsastusveron maksu. Dieselöljyn voimalla etenevän vanhan rassin katsastus ei enää taida tässä maassa onnistua alle 80 euron hintalapun. On vain ajateltava, että sekin on oikeudenmukaista.

Otan tänään vain pari annosta, koska tauti on vielä kituen mukana menossa. Jätän kupittamisen viikonlopun saunailtaan.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Sarjan aiemmat osat luettavissa:

Osa 15: Uudet vitsaukset

Osa 14: Mitä lääkäri tekee työkseen

Osa 13: Parhaalle ystävälleni

Osa 12: Vuoden kokeilu

Osa 11: Aine helvetin esikartanosta

osa 10: Kieltolaki, missä sinä viivyt

osa 9: Demareita paossa

osa 8: Kiristyy, kiristyy

Osa 7:Virkamies tietää

Osa 6: Vapun jälkeen

Osa 5: Kun jano ei lähde juomalla

Osa 4: Simaa!

Osa 3: Suomalainen demari

Osa 2: Tuttu tunne

Osa 1: Veroja ystävällisesti korottaa hän

2 kommenttia:

  1. Työnantaja maksaa sairaanhoidon (yleensä), koska uskoo saavansa rahalle parempaa katetta kuin maksamalla hoitokustannusten verran lisää palkkaa työntekijälle, joka voisi itse maksaa hoidon haluamallaan tavalla. Ehkä saa, ehkä ei. Mitään hyviä laskelmia en ole nähnyt, joten kyse on enemmän molemminpuolisesta uskosta.

    Ja onhan se ihan ookoo, kun ei tarvi jonotella ja työnantaja luottaa "firman lääkäriin" enemmän kuin johonkin yhtiölle tuntemattomaan lääkäriin. Monesti työpaikoilla on huonoa johtamista, joka näkyy sairasteluna, mutta tähän valitettavasti yhtiöt eivät juurikaan puutu. Sikäli työterveydenhuollon kustannuksista jää valtaosa peittoon kun ei tunneta vaihtoehtoiskustannuksia.

    Mutta nyt on kova flunssakausi meneillään/päättymässä, joten itse ainakin sairastelisin hyvällä omalla tunnolla.

    Tää sun bloki alkaa olla niin hyvä, että itse alan valmistella osaeläköitymistä. Ehkä tulevat vaalit ja mahdollisesti ensi vuoden eduskuntavaalit pitää vielä jaksaa painaa näppiksen ääressä, mutta sitten lienee aika nostaa tonttu telakalle.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentista KT. Ja kehuista. En tiedä mitä tuohon sanoa. Jos tai kun lopetat, niin suomalaiseen "kansansivistykseen" jää helvetillinen aukko. En tiedä kenestä on sitä paikkaamaan jos kenestäkään.

    Suomalaisen miehen puhetta, en tämän herkemmin sitä osaa ilmaista.

    Minä olen ajoittain juopotteleva kansanmies, metsänelävä täällä Vihreyden ytimessä keskellä hittovie Kalliota. Painetaan vielä eteenpäin! kohti uusia pettymyksiä ainakin osittain, muttei anneta vielä periksi.

    Suomalaisten työpaikkojen ongelmia on ainakin huono johtaminen. siellä on niin monenlaista paukapäätä päässyt jostain syystä monessa firmassa päättämään asioista ettei tosikaan. Alan kohta olla Milttonin kanssa samaa mieltä siitä, että suomalaiset ei osaa bisnestä. tai muutakaan kuin alistumisen.

    niinku vanha sanonta kuuluu: ite pitäs kaikki tehä niin tulis tehtyy kunnolla. Se pätee esimiehenä olemiseenkin. Ite pitäs olla firmanjohtaja ja joka tason päällikkö prkl. vaan mitenkä sitä yhdestä miehestä on joka paikkaa repiä.

    Luottamuspula etenki kun se sattuu duunipaikalle niin se on hirveä asia. Se on ku syöpä joka kalvaa jengin sisältäpäin paskaksi, eikä siinä auta vaikka mitä tekisit.

    VastaaPoista