torstai 12. helmikuuta 2015

Pyhä viha ja fillarismin illuusio

Se paatoksen woima ja wäkevyys, joka tähän Kaupunkifillari-sivuston kirjoitukseen on naputeltu, ansaitsee tulla mainituksi tässäkin blogissa. Lukekaa itse, jos paatokselta jaksatte, ja tehkää tarvittavat päätelmät. Pari kappaletta poimin sieltä tähän. Aivan koko tekstiä en jaksa lukea, sillä julistamisessa on aina jotain puuduttavaa. Lähdetään liikkeelle vihervetoisesti (sic ja pun... ja mitä niitä on).

 Solidaarisuuden nimissä liikennevalistusta kohdistetaan ”tasapuolisesti niin pyöräilijöille, jalankulkijoille kuin autoilijoillekin”. Kuitenkaan pyöräilijä tai jalankulkija ja autoilija eivät ole liikenteessä keskenään tasa-arvoisia. He eivät myöskään aiheuta vaaraa tasapuolisesti. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta tosiasiasta, että pyöräilijä tai jalankulkija painaa 70 kg ja etenee 5-25 kilometriä tunnissa. Auto painaa 1500 kg ja etenee 40-80 kilometrin tuntivauhdilla. Auton liike-energia on yli satakertainen pyöräilijän liike-energiaan nähden. Lisäksi autoilijalla on ympärillään metallikuori, jota pyöräilijällä tai jalankulkijalla ei ole. 

Ahaa, okei. Eipä nyt tule mieleen ensimmäistäkään fillaristeilla ja kävelijöille suunnattua kampanjaa, mutta saattaa sellaisia ollakin. Jotain heijastin-kampanjoita on ollut. Tiedätte sen "välkyt erottuvat liikenteessä -jutun"?. Toisaalta jos sanon, ettei kukaan käytä heijastinta ainakaan täällä Viherkaupungissa, en liioittele yhtään.

Vaaran aiheuttamisessakin ollaan väärässä. Fillaroivat gai´istit eivät vieläkään ymmärrä, että ihminen sen vaaran aiheuttaa eikä väline. Tämän kanssa meidän kaikkien täytyy yhdessä tehdä vielä paljon ajatusharjoituksia. Vihreä, ihminen ei silti ole vihollinen. Fillarijihadisti, auto ei ole vihollinen. Auto on esine aivan kuin esine on esimerkiksi sähkövatkain tai kännykkä. Jos on epäselvää vielä, niin kysy, jooko?

Hetkinen... sopiiko fillarijihadistin tilalle paremmin uudissana fihadisti?

Ihan mielenkiinnosta laitan tähän maailman vaarallisimpien autojen joukkoon kuuluvan vekottimen kuvan, mikäli käytämme fihadistien matemaattisia kaavoja vaarallisuuden määrittelemiseksi.



Kieltämättä aikamoinen mörkö. Luulisi siinä fillarilla ajavaa vieressä hirvittävän.

Mitäs muuta?

 Auton kuljettaja aiheuttaa ylivoimaisesti suurimman vaaran liikenteessä. Lähes kaikki teot, joilla liikenneturvallisuutta voidaan nykytilanteesta parantaa, ovat kiinni autoilijan käyttäytymisestä. Tämä ei tarkoita, että autoilijat olisivat pahoja ihmisiä ja muut hyviä ihmisiä. Se tarkoittaa vain, että kaikki ihmiset ovat itsekkäitä ja pelastavat ensisijaisesti oman nahkansa. 

OK. Turvallisuus on kiinni hyvistä laitteista, oikeasta asenteesta, ihmisestä sekä jossain määrin ihan onnesta ja sattumasta, jotka tunnetaan myös kansanomaisemmalla nimellä tuuri. Ei siinä sen kummempaa jakoa tarvita vaarallisiin ja vaarattomiin. Vahinkoja sattuu vaikka mitä kieltäisitte. Viimeisessä virkkeessä nyt lähinnä kerrotaan vihervasemmistolaisesta ihmiskäsityksestä.

Jalankulkijalla ja pyöräilijällä on jo selviytymisviettiin perustuva motivaatio olla törmäämättä keneenkään, varsinkaan autoon. Autoilijan motivaatio väistää jalankulkijaa tai pyöräilijää ei perustu selviytymisviettiin, sillä on epätodennäköistä, että törmäyksessä autoilijalle kävisi kuinkaan. Se perustuu tietoiseen harkintaan. Siksi se on niin helppo unohtaa hetkeksi, kun puhelin soi tai ajatukset harhautuvat, tai kun vähän väsyttää. Tai pidemmäksi aikaa, jos vaan ei kiinnosta. 

Hiljaiseksi vetää tässä vaiheessa, tällä osastolla. Tuo on ihmisvihan lietsontaa ja pyhää vihaa viatonta konetta kohtaan. Kyllä minä liikenteessä välitän aivan saman verran, eli paljon, muista kulkijoista, riippumatta siitä olenko liikkeellä jalan, prätkällä, autolla, potkurilla vai munamankelilla. No, meitä ihmisiä on erilaisia, osa meistä on fillarijihadisteja.

Otetaan vielä palaa Pyhää Vihaa. On helppo kuvitella julistuksen kirjoittaja tärisemässä puna kasvoilla yliopistokirjaston koneella tai ihan kotikoneellakin. Koska sodassa ollaan, lienee pyöräkypärä päässä ja hihna erityisen tiukalla:

Auto on se joka tappaa. 90% vaarasta johtuu autosta, mutta vastuu jaetaan tasapuolisesti kaikkien kesken. Tämä ei ole tasa-arvoa. 

Ihminen tai paska tuuri tappaa. Elämä tappaa. Tasa-arvoa on se, että kaikilla on mahdollisuus liikkua turvallisesti hyvälaatuisilla teillä käyttäen nykyaikaisia välineitä ja noudattaen yhteisiä sääntöjä. Tämän te fillaristit haluatte kieltää meiltä suomalaisilta. 90% Suomen ongelmista johtuu 90 prosentista suomalaisista. Ei siinä sen kummempaa. "Your prosentti is as good as mine".

Mennään yhdessä yhä syvemmälle vihan tunteen käsittelyyn. Nyt jo poskia kuumottaa ja kädet hikoilevat, näppiksen napit huutavat hoosiannaa.... tilanne käy kuumaksi, väkivalta nostaa rumaa eturengastaan ja ohjaustanko alkaa väristä. Huuda, huuda se julki koko maailmalle:

Siinä vaiheessa kun vihreä palaa oletusarvoisesti pyörätielle ja autoilijan on anottava tien ylityslupaa kipuamalla ajoneuvostaan ulos ja painamalla nappia, siinä vaiheessa kun pyörätie tehdään suoraksi ja etuajo-oikeutetuksi ja autoilijat ohjataan mutkittelevalle kiertoreitille, siinä vaiheessa kun etuajo-oikeutetun autoilijan reitille asetetaan jokaiseen risteykseen shikaaneja sekä teräviä hidastöyssyjä, siinä vaiheessa kun auton moottori, rengasmelu ja töötti kuuluvat auton sisälle yhtä kovaa kuin ulkopuolelle, siinä vaiheessa kun pakokaasut ohjataan auton sisätilan läpi, siinä vaiheessa kun auto aiheuttaa yhtä suuren vaaran auton sisällä olijoille kuin ulkopuolisillekin, siinä vaiheessa voidaan alkaa keskustella tasa-arvosta.

Siinä vaiheessa, kun tavoittelee Suomen historian pisintä virkettä vihapuheen historiassa, pitää mennä ulos, rauhoittua, ottaa ehkä parit naukut ja miettiä, onko minulla kaikki hyvin. On myös hyvä miettiä, millaisia merkityksiä asioille antaa, ja miksi.

On pohdittava, tarvittaessa ammattiavun turvin, onko tämä se asia, josta minun on näin paljon murhetta kannettava ja stressiä otettava. Niin minä olen viime vuosina toiminut: pohtinut asioita, käsitellyt tunteita ja huomannut elämän kauneuden. Siihen kauneuteen mahtuu kaikenlaisia koneita aina fillareista supertankkereihin. Mitä niistä kaikista murhetta kantamaan. Elämän monimuotoisuus on upea asia ja se yllättää harva se päivä. Anna kaikkien laitteiden ruostua, mukaillaisekseni kulunutta hippi-sanontaan. Hellitä, fihadisti, sinäkin hetkeksi.

Fihadisti, annan sinulle kokeneen miehen neuvon: minulla on nyt parempi olla, kun olen käsitellyt itseäni vaivanneet asiat loppuun. On asioita joihin ei voi vaikuttaa. On myös asioita, joihin ei tarvitekaan voida vaikuttaa. Varo sinäkin siis, ettei sinusta tule vihanisti. Katkeruus ja loputon sota reaalimaailmaa kohtaan kalvavat sinut sisältä käsin loppuun. Viha tappaa, niin yksinkertaista se on.

Loppua kohden kirjoituksen veto hyytyy. Virkkeet lyhenevät. Vihan tunne selvästi laskee mutta jotain tekisi mieli vielä sanoa. Tulee ehkä tunne "eikö kukaan kuule huutoani" tai "miksei maailma ymmärrä" ja saattaa parahtaa itkuinen huuto "Gaia, auta". On siis todettava, kuin uskontunnuksena yhteenkuuluvuutta luomaan, maagiset voimaannuttavat sanat. Ääni saattaa jo väristä mutta totuus on tuotava julki. Ilmoille parahtaa huuto, kuin kaukaa katkeran lapsen suusta. Sen omaperäisyys on ylittämätön:

Autoilu ei ole mikään ihmisoikeus 

OK. Eipä ole fillarointikaan mikään ihmisoikeus. Kyseessähän on 1800-luvun käkätin. Oman aikansa huipputeknologiaa sieltä samalta osastolta, jossa nyt ovat gramofonit ja höyryveturit. Lopetan uskonnollisen julistuksen analysoinnin tähän, koska "ei vaan kiinnosta".

Pannaan tähän vielä kuva matkailuautosta, jolla ajaminen saattaa todella vaatia korostunutta selviytymisviettiä.



 ja koska olen ns. aitovihreä, niin pannaanpa vielä vihreän auton kuvakin.



Challengeriin saa nykyään sarjatuotannostakin jo yli 700 heppaa. Varmaan vaarallinen laite.


 Fillari meidän, joka olet taivaissa.... pysy siellä taivaissa
sillä polkemalla ei maailma pelastu

11 kommenttia:

  1. En kyllä aio lukea tuota, nuo klipit riittää :) mutta kesällä kun kävelen koirien kanssa jalkankulkuväylällä, en pelkää auton ajavan päälleni tai koirien päälle, jos ovat hiukankaan kauemmas flexiään venyttäneet - pelkään pyöräilijöitä. Niitä, jotka kulkee neljää-viittäkymppiä, äänettömästi, selässään kireän näköinen ajaja kireissä pöksyissään aurinkolasit silmillään. Eivätkä osaa/välitä yhtään varoa muita kulkijoita, eivät vaivaudu edes kilauttamaan kelloa niin, että kulkija tajuaisi vaaran lähestyvän.

    Autolla ajaessa - niinikään kesäaikaan - saattaa kasikympin alueella yhtäkkiä mutkan takana ajaa keskellä ajokaistaani - pyöräilijä. Jos vastaan tulee autoja, on paikallaan äkkijarrutus ja jos perässä on kiinni joku mustalla kiiltävällä audilla tai bemarilla niin ei kellään oo enää kivaa.

    Kyllä ei ole autot vaarallisia, pyörät on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sanna. Kirjoitit juuri minunkin ajatukseni.
      Vanhemmissa teksteissäni olen käsitellyt juuri tuota asiaa.
      Esim. Hei me pyöräillään
      http://tikkablogs.blogspot.fi/2013/04/hei-me-pyoraillaan.html

      ja
      Trikookiitäjä
      http://tikkablogs.blogspot.fi/2013/04/trikookiitaja.html

      ja monessa muussakin jutussa on fillaroinnin vaaroja pohdittu. Sekä koiria. Koira on tulilinjalla jatkuvasti kunhan fillarit taas nousevat kellareistaan pilaamaan rauhalliset kävelyretket.

      Poista
    2. Joopa... ei tehdä autoille mutkaisia pompputeitä, vaan kielletään kaikki muut pyörät kuin armeijan mankelit ja "penny-farthing"-pyörät :)

      Poista
  2. Tuo eukko on ns. hiekkavittu. se ei tule edes omassa viiteporukassaan toimeen kenenkään kanssa. Tätä et tiennyt: On olemassa myös äärioikeistolaisia ja antivihreitä pyöräilijöitä.

    VastaaPoista
  3. Olen ollut havaitsevinani, että tervehdys "Gaian terve" on yleistymässä. Joo, otos on pieni, mutta trendi selvä. Nyt pitäisi päättää, miten tervehdykseen vastataan. Onko se "Gaian terve", "Gaia antakoon", "Kyösti antakoon" vai "Jumalan terve"?

    VastaaPoista
  4. Fillarikyösti, ensinnäkin nimimerkkisi on yksi parhaista aikoihin.
    Onhan se totuuden ja Gaian nimissä todettava, että ei jokainen mankeloija tietenkään ole vihreä gai´isti mutta eniten ääntä aiheesta pitävät juuri nämä fihadistit. Meille muille välineet ovat välineitä, eikä uskonkappaleita.
    Anarkokapistalisti-mankelistikin saattaa jossain olla.

    Anonyymi: on hienoa että usko tunnustetaan, ei sitä hävetä tarvitse. Sen takia joskus kehittelin tuon Gaian terve -tervehdyksen. En ole sitä muualla kuullut. Vastaukseksi tervehdykseksi voisi sopia parhaiten Kyösti antakoon.

    Gaia tulee ensin ja sitten kyösti. Kyösti säätää pyörätiet Gaian johdatuksen ja kaitselmuksen avittamana.

    "Tulkoon sinun pyörätiesi, tapahtukoon, kyösti, tahtosi"

    VastaaPoista
  5. En ymmärrä, miksi minun kommenttini tuntuvat kaikki menevän bittitaivaaseen.

    Olen itse koiranomistaja ja tunnistan fillaristien aiheuttaman ongelman koiria ulkoilutettaessa. Pyöräilijä on äänetön ja saattaa sivuuttaa koiran muutaman kymmenen senttimetrin päästä, jos en alituiseen pälyile taakse ja yritä ennakoida pyöräilijän saapumista.

    Fiksuimmat pyöräilijät ymmärtävät käyttää soittokelloa. Heitä on kuitenkin pieni vähemmistö.

    Fihadistit ovat hekin vähemmistö mutta erityisen haitallinen sellainen. Heillä on oikeus (tm) ajaa siellä, missä he ajavat. Kaikki, jotka eivät tunnusta heidän suurta oikeuttaan, ovat vihollisia. Erityisen tuhoisia fihadistit ovat Helsingin keskustassa, jossa fihadistien iloksi on runsaasti pyöräkaistoja jalkakäytävillä. Nämä kaistat ovat jalankulkijoille erityisen vaarallisia.

    VastaaPoista
  6. Vasarahammer, kiitos kommenteista. Arvostan niitä erityisen paljon. Roskapostilaatikossa ei ole yhtään kommenttia näkyvillä ja olen tähän asti julkaissut jokaikisen saapuneen kommentin tässä blogissa.

    Kun mun koira tuli meille se oli kevättä. Oikeastaan ennen sitä en rehellisesti ole niin paljoa fihadisteihin jaksanut panostaa mutta se kevät muutti kaiken. Olin pennun kanssa kävelyssä, olikohan nyt Savonkadun rinteessä. Mielestäni kävelin jalkakäytävän/pyörätien mikälie oikeaa reunaa pentu oli hihnassa ehkä kolmen metrin etäisyydellä.

    No, mun ja puskan välissä oli varmaan pari metriä tilaa niin sieltä oikealta ohittaa mies fillarilla ja ajaa suoraan hihnaan jossa koira on kiinni. Koira tempautuu mankeliin ja huutaa kauhuissaan. tilanne kävi noin sekunnissa.
    Koira säntäsi siitä autotielle mutta saatiin kiinni, onneks oli punaiset valot eikä kukaan liikkunut.

    Olin kyllä fillaristille vihainen. Ukko vain hoki ettei nähnyt.... eikä varmaan nähnytkään. sanoin että mene nyt siitä. vähän siinä molemmilla tunteet kuohahti. koira selvisi vaurioitta.

    sen jälkeen aina, paitsi talvisaikaan olen pyörittänyt päätä kuin pöllö, kun olen koiran kanssa kävelyllä. Mankelisti voi singahtaa ihan mistä tahansa suunnasta, täysillä. MISSÄÄN et ole koiran kanssa täällä täysin turvassa.

    jopa keskuspuiston umpimetsästä on syöksytty polulle fillarilla, mitä lie maastoerikoiskokeita ajaneet silloin.

    Fihadisti on kuin jihadisti. Aatteen ja vihan sokaisemana kaikki normaalit ihmisen käyttäytymismallit katoavat "koska nyt minä toimin oikein".
    Tämähän näkyy esmes Espalla kaahailuna ihmisten seassa eritysen hyvin. Onpa siellä se yksi surullinen ruumiskin jo tullut kun fillaristi ajoin kävelijän hengiltä.

    Polkupyörä kuuluu museoon, ihan sinne höyrykoneen ja gramofonin viereen. Polttomoottori teki polkemisen tarpeettomaksi. Nyt on jo vuosi 2015. Fihadistin pitäisi sekin tajuta.

    VastaaPoista
  7. Itse en ole ikinä nauttinut Stadissa fillaroimisesta, juuri sen takia että joudut olemaan niin valppaana muun liikenteen kanssa. Rentous puuttuu. Fillaroiminen keskustassa on aika syvältä kaikille muille varmasti sen takia, että se on meillä niin nuori juttu. Keskieuroopassa, missä fillaroimiselle on pitkät perinteet, rimputetaan kelloa heti pyörätiellä kävelevälle jalankulkijalle. Sosiaalinen paheksunta on ihan eri luokkaa kuin täällä ikiroudan maassa.

    Täytyy myöntää, että vielä joitakin vuosia sitten en rimputtanut kelloa kun se tuntui vittuilulta sitä koirankusettajaa kohtaan että "väistä sinä kun minä menen tästä!". Keskieurooppalainen tapa tööttäillä ilmoittaakseen eikä vittuillakseen on fiksu tapa, ehkä joskus meilläkin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, kellon soitossa olisi meidän pyöräilykulttuurissamme paljon opittavaa. Se ei suinkaan tarkoita "pois tieltä niin kuin olis jo, nuija!" vaan "olethan varmasti huomannut että tulen täältä ja suhahdan kohta ohi?" Jalankulkijat helposti ylireagoivat, koska kuulevat sitä niin harvoin ja pyöräilijät käyttävät sitä harvoin koska jalankulkijat ylireagoivat. Varsinkin kaltaisellani ujolla henkilöllä on vaikeuksia tämän kanssa. Ajattelen helposti että kyllä tuosta jotenkin mahdun niin että ei tarvitse soittaa kelloa. Olen kyllä yrittänyt parantaa tapojani tässä.

      On parasta soittaa kelloa mahdollisimman kaukana kohteen arvioidun kuuloetäisyyden sisällä. Ylireagoinnin riski jää vähäisemmäksi, ja se johtaa tapahtuessaan harvemmin vaaratilanteisiin.

      Kyllä itsekin semi-trikookiitäjänä yhdyn siihen mielipiteeseen että kyllä se pyöräilijä on usein se vaarallisin elementti liikenteessä. Ymmärrän syyt monille fillaristien huonoille tavoille, vaikka niitä ei pidäkään hyväksyä. Esimerkiksi kun hyvä nopeus on saavutettu, siitä ei haluaisi luopua vaikka tilanne sitä edellyttäisi. Vaarallista laiskuutta. Itse pyrin ja yleensä onnistunkin ajamaan seuduilla, joilla on mahdollisimman vähän liikennettä. Silti olen muutaman vaaratilanteen onnistunut aiheuttamaan. Toivottavasti olen niistä viisastunut sentään.

      Poista
    2. Kiitos, Anonyymi, rakentavasta kommentistasi!

      Poista