Omistaminen ahdistaa kommunistia. Siis se tosiasia, että joku muu omistaa jotain, eikä kommari pääse käsiksi siihen, kutittaa kommunistin takalistoa kuin luoti entisen mensevikin takaraivossa. K-aatteen, enkä nyt puhu siitä kauppaketjusta, kilpailijat, eli muut ihmiset, on raivattava tieltä, jotta kommunisti pääsee unelmaansa; hallitsemaan kaikkea ja kaikkia, materiaa ja ajatuksen poikasiakin. Viidakon hyönteisillekin on oma osansa varattuna, jos ei muuten niin pitämässä yllä luonnon monimuotoisuutta.
Kuten linkin takaa löytyvän uutisen kommentteihin on joku kirjannut, on kommunistin fantasiamaailma vailla rajoja. Uusia hassunhauskoja veroja voisi keksiä ihan virkatyönä - kyöstinä pitkillä lounailla istuen.
Kommentoijaa lainaten:
Tupakoimattomuusvero
Viinattomuusvero
Ulkomaanmatkustamattomuusvero
Kirjojen ostamattomuusvero
Shoppailettomuusvero
Ruuanvalmistusvero
Karkittomuusvero
Autottomuusvero
jne
jne
--- Mikä on mun on mun, ja mikä on sun on myös mun ---
vanha sosialistien sananlasku
Mika Maliranta edustaa korporaatiovaltaa ja yrittää käyttää kyöstejä hyväkseen sairaan ideansa toteuttamiseksi. Kyöstit suostuvat, jos tämä merkitsee lisää verotuloja.
VastaaPoistaTavoitteena on saada ihmiset muuttamaan työpaikkojen perässä pitkin maata, jotta suuryrityksillä olisi käytössä työvoimaa kaikkialla ja työvoimakustannukset laskisivat.
Kyöstien luona rampannee jos jonkinlaista lobbaria. Lobbarit eivät välttämättä itse edes ole kommareita, mutta ajan eetos suosii sitä ja pyrkyrit menevän aatteen mukana.
VastaaPoistaMainitsemasi tavoite on ristiriidassa Virheiden radanvarsi-gulakien kanssa. Kyöstillä on kova tilanne: valitseeko Vihreän perkeleen vai Korporatiivisen Saatanan.