Eri puolilla Eurooppaa pommit paukkuvat ja kalashnikovit nakuttavat kuolemaa... viimeisimpänä Tanskassa. Asiaa omalla ihmisvihan kyllästämällä aatteellaan edistävät poliitikot meillä ja muualla tyytyvät lähinnä "odottelemaan", että koska taas paukkuu ja missä.
Sitten voi todeta kuin entinen tunari, että eipä yllättänyt. Voi vaikka vielä rukoilla Stalinin suojelusta ja tarkistaa, että rauhanmerkki on kiinni kauhtuneen puvun kankaassa, sillä kohta se loma jo onkin ja virastossa pullatarjoilu.
Sitä ennen kyöstit järkyttyvät virkansa puolesta ja vaativat rajoja auki.
Aikanaan se perseily loppuu. Loppuu se.
Nyt vihollinen on sisällä kämpässä ja samalla leikitään, että se on "oikeesti ihan kiva kaveri jos sitä ei vain suututa".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti