Kyösti lätkii

Me vanhat muistamme 80-lätkän. "Kasikympin lätkäksi" sitä kylillä kutsuttiin. Minullakin sellainen kyöstin armosta oli, mutta tämä tapahtui jo ennen EU-aikaa. Vähän samoin kuin aika kultaa muistot ja on vaikeaa muistaa millaista elämä oli ennen kännyköitä, feispuukkia ja internettiä, on vähän hankalaa muistaa millaista lätkän kanssa oli ja kauanko sen kanssa piti ajella. 

Saattoi olla, että se oli pari kuukautta se aika, tai sitten se oli puoli vuotta.

Mitään järkeähän siinä ei ollut silloin, eikä olisi nytkään. Monet tuntuvat Suomessakin tämä lätkän perään itkevän. Jos hetki mietitään autoja vaikkapa parikymmentä vuotta sitten, huomaamme nopeasti useammankin muutoksen. Yksi olennaisimmista olkoon nyt sitten autojen teho. 80- ja 90-luvuilla tavallisessa perheautossa, joista suurin osa meistä yhä ajaa, oli noin 60-90 hevosvoimaa. Kilowatit ovat nykyään ne viralliset tehon yksiköt mutta mennään hepalla eteenpäin.

Nykyään on aikalailla tavallista, että autossa on jo, sanotaanko, noin 120-160 heposvoimaa. Perheenisille myydään tilavia sportswagoneita, vaikka jo ostohetkellä isi tietää, että eihän tässä ole muuta sporttia kuin mainosmiehen antama nimi ja ehkä kirjaimet takapaksin pellissä. Tehoa saattaa olla kyllä jo 200 heppaa mutta ei se autosta tee urheiluautoa, jos kaikki muu kotterossa on suoraan skodaoktaaviaa.

Mitä tässä yritän selventää on, että Ennen Vanhaan autot olivat kaikki aika tasaisesti "mopoja". 80km/h oli ihan normaali matkanopeus meidäkin perheen reissatessa Suomea ympäri vanhalla Mazdalla. Lätkäläiset eivät niin haitanneet, eikä se lätkän suoma nopeus, 80 kyöstiä tunnissa, tainnut lopulta niin paljoa rasittaa sitä lätkäläistään. Nyt on eri nopeudet ja 80km/h ei sovi mitenkään esimerkiksi moottoritielle, hyvä jos tavalliselle maantiellekään.

On vähä-älyistä kyykytystä pakottaa rangaistuksen uhalla toiset ajamaan hiljempaa kuin toiset ja vedota kuluneeseen klassikkoon - turvallisuuteen. Vastustaako joku turvallisuutta, mitä? Hä?

Liikenteessä ei oikeastaan vieläkään ole kyse siitä. mikä on tuntinopeus. vaan siitä, että kaikilla olisi järkevä nopeus suhteessa toisiin liikkujiin. Tätä nopeutta sitten muutetaan aina tilanteen mukaan. Nopeus voi olla vaikka Star Trekin poimunopeus, kunhan se on se, jolla suurin osa jengistä liikkuu samalla "ajoradalla".  Nopeus on suhteellista, vaikkei kyösti olekaan mikään einstein uusia maksuja ja rajoituksia miettiessään, ei todellakaan.

Juuri tämän takia voi virkakyöstin suureksi harmiksi Saksassa ajaa laajalti ilman mitään nopeusrajoituksia, koska se nyt vain sattuu olemaan se liikennevirran nopeus sillä alueella. Sekaan ei tietenkään pidä mennä laitteilla, jotka liikkuvat ratkaisevasti hitaammin kuin valtaosa samalla alueella liikkuvista vekottimista. Uskon, että paikalliset vihreät ja demarit ja niitähän sielläkin varmaan valtaosa porukasta jo onkin, haluaisi kitkeä baanoilta vapaat nopeudet pois. Yritystäkin on jo ollut. Rajoituksia näkyy siellä jo laajalti, mikäpä siinä. Ajetaan sitten niitten mukaan kun kohdalle sattuu.

Muistelenpa tässä itse ajoreissujani "Sakuihin". Ollessani Baijerin alueella parin päivän ajan viime vuonna, olivat ajonopeudet arvioni mukaan keskimäärin noin 150km/h. Matka taittui oikein mukavasti Nürnbergistä Aatun Kotkanpesälle ja takaisinkin. Hetkittäin mentiin toki noin kahtasataa, oma huippuni taisi olla 225km/h. Välillä sitten 130 ja kun satoi vettä, mentiin kuuttakymppiä.

Ai miltäkö se tuntuu? Vastaan itse: ei miltään. Korkeintaan ihan normaalilta. Tiedätte ajatuksen "näinhän tämän pitääkin toimi". Minkäänlaisia vaaratilanteita ei ollut, vaikka en ollut silloin hetkeäkään suomalaisen virkakyöstin suojeluksessa. Saksalainen on järkevä. Se osaa ajaa tilanteen mukaan. Toki onnettomuuksia ja vahinkoja sattuu, mutta niitä sattuisi vaikka itse Suurkyösti laittaisi virallisen valvojan mukaan meidän jokaisen arkeen noin kahdeksitoista tunniksi per päivä vahtimaan, että kaikki varmasti menisi sääntöjen mukaan.

Joka ikinen pilkkiukko tietää keväällä, että ei se jää kestää, mutta sinne vaan mennään kaira tanassa ja sitten jää rasahtaa ja henki ukolta kosahtaa. Vaikka jo Pikkukakkosessa vuosikymmeniä sitten oli joka lähetyksessä hieno animaatio, jossa nalle uhmaa luontoa ja tultuaan pelastetuksi eläintoveriensa avulla toteaa viisaasti: Varokaa heikkoa jäätä. Asioita vain tapahtuu joskus. Sivistyksellä voi tiettyyn rajaan asti yrittää vaikuttaa ihmisiin. Kiellot eivät auta kaikkeen.

Mikään lätkä takalasissa ei tuo järkeä kuskin päähän. Se päinvastoin saattaa jopa vähentää sitä toimimalla eräänlaisena alistamisen leimana. Lätkä oli aikoinaan myös joillekin punainen vaate, merkki kuljettajasta, jota täytyy "opettaa".

Paras liikenneturvallisuuden edistäjä on hyväkuntoinen tie, jolla ajaa hyväkuntoisella autolla täysin kunnossa oleva kuski. Kaksi ensimmäistä ei täällä meillä Suomessa koskaan toteutu, koska rahat vie kyösti tässäkin kuussa.