torstai 24. huhtikuuta 2014

Alkoholiverokapinallisen elämää, osa 19. Viinalasti

Olin taas hetken paossa Vihreitä ja muita demareita. Pakoretken virkistävää vaikutusta ei kannata vähätellä. Etelämpänä sää suosi matkalaista ja aurinko häikäisi kilpaa tallinnalaisen naiskauneuden kanssa. Perinteiseen tyyliini kävin syömässä ja hieman enemmän juomassa.


Koska haluan kantaa korteni sekä pulloni kekoon suomalaisten erikoisosaamisen ydinalueella eli viinarallissa, toin minäkin peräti 4 tölkkiä olutta autoni tavaratilassa. Ele on lähinnä symbolinen ja viestitän sillä hiljaa Jutalle sekä lukuisille alkoholiasioista päättäville virkakyösteille, etten hyväksy suomalaista alkoholipolitiikkaa nykymuodossaan. Holhous ja toisaalta ihmisten lammasmaisuus sekä meihin iskostettu demariaate ilmenevät joskus ällistyttävillä tavoilla. Sanomattakin selvää, että laivalta mukaan tarttuivat tupakkikartongit; kaikki 200 savuketta, jotka kyösti antaa minun laillisesti ulkomailta tuoda.


Varsinaisen "lastin", jos niin voidaan sanoa, toin kuitenkin mukanani autooni kätkettynä. Auton alla rullasivat uuden hyvälaatuiset kesärenkaat, joiden hintaero Viron hyväksi oli reilut 200 euroa kierrokselle samoihin Suomi-renkaisiin verrattuna. Palvelussakaan ei taaskaan ollut rengasliikkeessä valittamista. Lisäksi autoni määräaikaishuollosta merkkiliikkeessä sain Suomi-hintojen erotukseksi noin viitisen sataa (500) euroa, kun mukaan otetaan niin sanotut a-varaosat, joita autooni asennettiin.


Minusta nämä ovat merkittäviä summia. En tiedä, voidaanko varsinaisesti puhua säästämisestä tässä yhteydessä, mutta käytän mielelläni tuon noin 700 euroa ihan muihin juttuihin kuin suomalaisen autoliikkeen ja sen erilaisten valtiolle välittämien verojen rahoittamiseen. Auton huolto on kuitenkin jossain määrin pakollista toimintaa, mikäli kulkuvälineensä nyt jonkinmoisessa kunnossa haluaa säilyttää. En väitä, että suomalaiset autokorjaamot varsinaisesti huijaisivat ihmisiä, etenkään säännönmukaisesti mutta hintaerot varaosissa ja työssä ovat joskus poskettomat, eikä niitä selitä edes kalliimpi työvoima, verotus, tai oikeastaan yhtään mikään. Ja kun tuo mainitsemani summa saadaan kasaan käytännössä yhden työpäivän aikana, voidaan siinä sanoa työmiehen tienanneen ihan kivasti.


Olen päätellyt, että jengi on täällä vain tottunut maksamaan aivan h*elevetisti näissä asioissa - eräänlainen maan tapa sekin. Surullista, että usein velaksi ostettuja, valmiiksi ryöstöhinnoiteltuja rasseja on vielä korjattava ehkäpä maailman kalliimpaan hintaan jo valmiiksi riistoverotetuilla euroilla.


Sairauteni on valitettavasti aiheuttanut sen, että väsyn nykyään helposti ja olo on enemmän tai vähemmän uupunut. Tämä vaikuttaa jaksamiseen töissä sekä ikävä kyllä myös vapaa-ajalla. Työterveyslääkärin ja psykologin kanssa olikin jo puhetta jonkinlaisesta osasairauspäivärahasta, jos lääkärit arvioivat työkykyni alentuneen. Se tarkoittaisi käytännössä vähemmän töitä ja vähemmän ansiotuloja.


Sanomattakin selvää, ettei minkäänlainen tulotason aleneminen naurata. Toisaalta: ei näitä asioita ikävä kyllä taida aina voida valita. Tarkoitus onkin nyt tarkkailla, miten tauti etenee ja miten jaksamisen kanssa käy lähikuukausina.


Parempiakin aikoja on eletty.


-----------------------------------------------------------------------------------


Sarjan aiemmat osat luettavissa:


Osa 18: Kiihtynyt kulutus


Osa 17: Ihan hyvä juttu


Osa 16:  Sairasta, sairasta


Osa 15: Uudet vitsaukset


Osa 14: Mitä lääkäri tekee työkseen


Osa 13: Parhaalle ystävälleni


Osa 12: Vuoden kokeilu


Osa 11: Aine helvetin esikartanosta


osa 10: Kieltolaki, missä sinä viivyt


osa 9: Demareita paossa


osa 8: Kiristyy, kiristyy


Osa 7:Virkamies tietää


Osa 6: Vapun jälkeen


Osa 5: Kun jano ei lähde juomalla


Osa 4: Simaa!


Osa 3: Suomalainen demari


Osa 2: Tuttu tunne


Osa 1: Veroja ystävällisesti korottaa hän

4 kommenttia:

  1. Riippuu varmasti tulotasosta, mutta ei se niin hirmuinen ollut se pudotus. Itse ainakin hämmästyin sen vähäisyyttä. Vapaa-ajallekin voi antaa jonkinlaista arvoa, ellei se kulu kokonaan väsymyksen vallassa...
    Millä kielellä toimit Virossa?

    VastaaPoista
  2. "...meihin iskostettu demariaate..."

    Ehkäpä Suomeen pitäisi saada kunnon totalitaarinen meininki väliaikaisesti, ihan vain näyttääkseen kansalle, että jos ette ole aktiivisempia oikeuksienne puolustamisessa, niin teitä tullaan holhoamaan yhä enemmän.

    Kaikkein lammasmaisimmat ihmiset löytyvät ehkä Pohjois-Koreasta. Miten muuten on selitettävissä se, että niin pieni eliitti alisti suuren enemmistön orjikseen? Väkijoukko olisi milloin tahansa voinut lopettaa hallinnon perseilyn vaikka viime kädessä tappamalla perseilevät poliitikkonsa mutta kun ei, pelkuruuttaan laskivat päänsä alas vapaaehtoisesti. Vaikea tuntea sympatiaa noin säälittävää kansaa kohtaan. Onko meistä tulossa samanlainen kansa joka antaa alistaa itseään? Vai olemmeko sitä jo huomaamattamme? Joissain maissa ajetaan traktorit poikittain keskelle moottoritietä ja kannetaan tonneittain lehmänpaskaa parlamenttitalon rappusille kun ei olla tyytyväisiä, täällä nysvätään jotain adresseja.

    VastaaPoista
  3. Kiitos Sanna kommentista. Netissä näyttäisi olevan KELAn sivuilla oikein laskurikin joka laskee näitä sairaspäivärahahommia. Mun täytyy tutustua aiheeseen. Nyt tää on kertakaikkisen uusi juttu enkä tiedä tästä mitään.

    Ihmeen hyvin Virossa pärjää suomella, tai sit mulla on vaan käyny tuuri ja noissa paikoissa joissa asioin on aina ollu joku duunissa jonka kanssa kommunikoida.

    toisaalta olen tietenkin "sivistyneenä matkamiehenä" yrittänyt opetella viroa sen verran että saan arkiset asiat hoidettua. erikoissanastosta niinku nyt vaikka auton osia olen opetellut aina tarpeen mukaan.
    kielistä olen aina ollut kiinnostunut ja jotenki ne on tuntuneet helpoilta oppia jos vertaa vaikka matematiikkaan.

    VastaaPoista
  4. Se onkin yksi ihmiskunnan arvoituksia, miksi massat ovat lampaita ja vietävissä ajasta aikaan teuraalle joko kirjaimellisesti tai kuvaannollisesti.
    se taitaa olla ihan ihmisen luontoa se. me vaan ei olla minun mielestä sellainen laji joka kykenee luovaan tai poikkeavaan ajatteluun. lopulta ne on poikkeusyksilöitä jotka ovat luovia tai uskaltavat "vastustaa johtajaa". tai lauman päätöstä.

    tuntuu myös, että massat oikeastaan kaipaavat sitä että niitä kuritetaan ja vastuu siirretään muualle, ehkä just Suurelle Johtajalle, tai vastaavalle.
    tätä on minusta hienosti pohdittu parissakin kirjassa
    http://www.ksml.fi/uutiset/viihde/kirjat/ian-kershaw-hitler/828272
    ja http://www.lukuhetki.fi/product.php?id=38641

    suomalaiset on opetettu tehokkaasti lampaiksi vuosikymmenten, ellei vuosisatojenkin aikana. ihmiset haluavat tätä nykysysteemiä, eikä tämän muuttaminen lopulta kiinnosta kuin muutamia ihmisiä.
    ennenkaikkea vaikuttaisi siltä, että ihmisellä on tarve "toimia oikein". Kershawn kirjassa sitä kuvataan natsi-saksassa termillä "toimia Fuhreriä kohti".
    " Dem Führer entgegen arbeiten"

    siitä sitten itse kehitin vastaavaan: toimia sosiaalidemokratiaa kohti.
    vaikkei Fuhrerin mielipiteestä johonkin asiaan ollut edes tietoa, alkoivat massat toimia niin, että ajateltiin, että näin Hitler varmaan minun haluaisi tekevän. tämä sitten muokkasi omanlaisensa toimintamallit. ja kaikki tietenkin yrittivät repiä itselleen siinä sivussa valtaa ja mammonaa minkä ehtivät.
    kirja on äärimmäisen kiinnostavaa luettavaa ihan jo ihmisen toiminnan kuvaajana, se Hitleri jää jo siinä vähän taka-alalle.
    miten miljoonakansa syöstiin suohon niin lyhyessä ajassa. Saksa oli sen ajan maailman menestynein ja hyvällä tavalla edistyksellisin kansakunta suunnilleen kaikessa. sit tuli sosialistit ja ryssi kaiken.

    VastaaPoista