torstai 28. maaliskuuta 2013

Autoilijaystävällisesti maksuja korottaen

Uutiset tietävät kertoa, että Helsinki haluaa eroon "autoilijaystävällisen" kaupungin maineestaan. Tieto ei varmaankaan yllätä ketään Helsingissä autoilevaa ihmistä. Onkin erikoista, etteivät tietyn aatemaailman sisäistäneet poliitikot huomaa mitään ristiriitaa siinä, että tuhannet ja taas tuhannet ihmiset ovat valmiita maksamaan kymmenkertaisia hintoja liikkumisestaan suhteessa julkiseen liikenteeseen ja sen koko ajan (jostain syystä)  halpeneviin kuukausimaksuihin. Viidenkymmenen euron seutulippu on suoraa pään aukomista meille maksupuolella oleville.  Loputtomiin ei kuitenkaan kannata näiden elitistien  korotella autoilevien maksuja.  Lypsylehmää jatkuvasti pieksämällä saattaa lehmä heittää henkensä tai lähteä paremmille laitumille naapurikuntien puolelle.

Luulisi nykyisen autoilun hintatason ja ihmisten autoilun jos minkä viestivän kuntapäättäjille ihmisten  halusta liikkua valitsemallaan tavalla - ja halusta tehdä itse valintansa ilman kovaäänisten mutta vähällä kannatuksella olevien poliitikkojen utopioita. Nämä autoilevat  ihmiset ovat valinneet auton liikkumisvälineekseen, koska se on heille paras tapa liikkua.  Yksinkertaista, eikö.

Ennustan, että lippu-uudistuksen maksattamiseksi otetaan lähikuukausina esille vanhat kunnon ruuhkamaksuhöpinät. Puhuisivat edes rehellisesti työssäkäyntimaksusta tällä kertaa. Taas voidaan yhtä hyvin kysyä, miksei julkisen liikenteen lipunhintoja nosteta tutulle "käyttäjä maksaa"-tasolle. Parisataa euroa siitä, että saa ajella kuukauden muiden piikkiin miten mielii ei pitäisi olla liikaa. Kuten olemme kuulleet: jos jotain haluaa on siitä oltava valmis maksamaan ja tällaiset asiat kannattaisi huomioida asuinpaikkaa valitessa.

Kun auto ei liiku vaan on paikallaan ja moottori käy, on kulutus per sata kilometriä ääretön. Siinä on paras tuotto valtion kassaan. En ole viitsinyt laittaa uusimpia start/stop-tekniikalla varustettuja vitkutmia vielä. Sikäli kuin viherkylliäiset niitä ruuhkamaksujaan itkevät, voin paljastaa, että sellainen on jo olemassa. Hitaasti jonossa ajaen ja jatkuvasti pysähdellen polttoainetta kuluu suhteessa huomattavasti enemmän per kilometri kuin Kainuun korvessa tutun taksimiehen kyydissä veronmaksajien piikkiin tasaista matkavauhtia matkaa tehdessä.

2013-03-26_07-55-47_606

Antaa moottorin kuitenkin käydä. Se on hetkittäin kaunista kuunneltavaa ja tuo autoon mukavasti luonnetta. Edustusluokassa tietenkin jokin "suora-kutonen"bensana ei niin paljoa enää tärise ja jos äänieristys on hoidettu mallikkaasti ei käyntiääntä juuri kuule ohjaamon puolelle. Diesel-moottorin yhtenä huonona puolena voidaankin mainita varsin kova käyntiääni. Verotus niihin kuitenkin niin sanotusti kannustaa, joten toistaiseksi sellaisella ajan.

Nöyränä fillarimonumentin edessä myös pääsiäisenä.

2013-03-27_07-41-28_133

6 kommenttia:

  1. Se on kyl ihmeellistä (no eikä ole) että "käyttäjä maksaa"-periaate ei missään tapauksessa sovellu joukkoliikenteeseen.

    VastaaPoista
  2. Täältä viheroikeistolaisen autonpotkijan poterosta huutelen että kannatan ehdottomasti kaiken joukkoliikenteen subventoinnin poistamista. Heti kun bussi-, ratikka- ym. kuskien palkkakustannuksista poistetaan tulovero, sosiaaliturvamaksut, ym. ja autoilun subventio kaupungeissa (lähinnä maankäyttöön ja infrastruktuuriin, mutta myös terveyshaittoihin ym. ulkoisvaikutuksiin liittyvä) ja toisaalta sen yliverottaminen maaseudulla lopetetaan (esim. koko autoveron voisi poistaa, mutta vain jos em. uudistukset toteutetaan). Samalla tulee tietty poistaa kunnan kaavoitusmonopoli ja tukku muita asumisen ja asuinrakentamisen esteitä, jotka nostavat hinnat pilviin ja pakottavat muuttamaan hornan tuuttiin, josta julkisilla tai pyörällä ei ole realistista kulkea Helsingissä töissä. Eikä olisi autollakaan, jos luonnonvoimat eivät olisi muodostaneet täysin ilman veronmaksajan rahoja parhaiten asuinrakentamiseen soveltuville alueille satojen miljoonien teitä ja eritasoristeyshässäköitä suoja-etäisyyksineen.

    VastaaPoista
  3. Kiitoksia poterosta huutelijalle kommentista. Kiinnostava ajatuskuvio.
    Tilaa täällä Suomessa pitäisi olla kyllä kaikille. Minä monien muiden mukana ihmettelen onko kaikkien todella tungettava tänne Helsinginniemen suunnalle.
    Nähtävästi on, kun muuttoliikettä katsoo. Itse katselen tässä hiljalleen toista suuntaa.

    VastaaPoista
  4. Minusta on erikoista myös se, miksi Helsingissä on lopulta niin vähän tuota raitiovaunukiskoa. Miksei niitä linjoja suhise jokatoiselta kadulta jos ne ovat niin ihania. Eikö rahat riitä vielä nykyiselläkään verotuksella? Voisin maksaa noin 100 euroa kuussa matkalipusta jos matka-ajat saataisiin puolitettua nykyisistä, jolloin esimerkiksi omalle työmatkalleni raitiovaunu alkaisi olla aito vaihtoehto. Nythän se ratikka ei mene sinne päinkään, mutta näin ajatusleikkinä voisin minä sillä matkustaakin. Mutta en käytä esim. 45 minuuttia 10 kilometrin matkaan. Se jos mikä on keskiaikaista toimintaa. Ei 2000-lukua.

    VastaaPoista
  5. Symppaan itsekin tätä yleistä ajatusta siitä, onko kaikkien muutettava pk-seudulle. Kuitenkin jo asuntojen hinnoista voidaan päätellä, minkälaisesta asumisesta ja missä on reippaasti enemmän kysyntää kuin tarjontaa (karkeasti tiheä, kantakaupunkimainen asuminen Helsingin ratikkaverkon varrella). Kun tämä on nähdäkseni myös veronmaksajille infrakustannukset per asukas halvinta mahdollista yhteiskuntarakennetta niin on mielestäni aika käsittämätöntä, ettei sitä juurikaan sitten toisen maailmansodan ole rakennettu. Toisaalta ymmärrän kyllä että silloin kun Suomi vielä oli kehitysmaa, ei kivikaupunki ollut ihan niin puhtoista kuin nykyään, mutta ennen oli ennen.

    Sitä ratikkakiskoa kannattaisi tosiaan vetää enemmän. Rahaa ei tietty mistään taikaseinästä tule, mutta esimerkiksi n. 15 milj. euron Munkkivuoren ratikka säästäisi jo liikennöintikustannusten alentumisena itsensä melko nopeasti (verrattuna busseihin, suurin kulu joukkoliikenteessä on kuljettajan palkka). Suuressa viisaudessa se on kuitenkin sidottu täysin rahoitusrealismin ulkopuolella olevaan sadan-parinsadan miljoonan Pasilanväylään, joten käytännössä sitä ei tulla toteuttamaan pitkään aikaan.

    Länsimetron suhteen on peli jo tietty menetty, mutta tuota mammuttitautista projektia halvemmalla sinne päin olisi saanut yli 50km raitiotieverkkoa (http://www.tramwest.fi/).

    Ratikkaverkkoa ei tietty kannata vetää sinne missä ei ole riittävästi asukkaita. Ratikka kuitenkin tunnetusti nostaa maan arvoa ihan kiitettävästi, joten esim. raide-jokerin pystyisi aika kivuttomasti rahoittamaan yksinkertaisesti kaavoittamalla reitin varrelle valmiin infran äärelle lisää kaupunkia ja vielä vähän lisää kaavoittamalla pääsisi jo voitolle. Bussi-jokerin käyttäjämäärät ylittävät jo nykyisellään täysin bussiliikenteen kapasiteetin, itsekin ajelin noilla jonkin aikaa kunnes kyllästyin seisoskelemaan täpötäysissä busseissa, jotka jatkuvasti puuroutuvat kolmen letkoiksi.

    Nykyisellään noiden vaunujen nopeudet ovat Helsingissä aivan säälittäviä, kaikki pysähdykset mukaan lukien jotain 14km/h. Keski-Euroopassa nopeudet ovat yli 20km/h. Se edellyttää liikennevalo-etuuksia ym. parannuksia. Raide-jokerin nopeudeksi pysähdyksineen suunnitellaan 25km/h.

    Tuli melko pitkä kirjoitus.

    VastaaPoista
  6. Kiitos hyvästä kommentista. Nyt tulikin uutta opiskeltavaa: Tramwest on aivan tuntematon minulle. Jaan näkemyksesi Jokerilinjasta ja ratikoiden nopeudesta. Sitä minä olen ihmetellyt miksei sitä ilmeisintä ja helpointa nopeutuskeinoa oteta käyttöön. Se on tietenkin se, ettei kuljettaja myy lipun lippua kenellekään. Lippu ostetaan etukäteen ja leimataan leimauslaitteissa.
    Hakekoot aluksi mallia vaikka Budapestistä, joka sivumennen sanoen on aidosti hieno kaupunki, toisin kuin Helsinki joka on tunkkainen kylä.

    VastaaPoista