keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Työmiehiä molemmat

... nimittäin minä ja Jyrki. Molemmat aloitimme uuden duunin katselun suunnilleen samaan aikaan, koska veto oli pois. Jyrki aikoi keskittyä perheeseen ja minä sairauden kanssa elämiseen. Olin jopa saikullakin, jonka seurauksia työelämässä voi vielä vain arvailla.

Nythän tässä on käynyt niin, että Jyrki sai hommia Rysselistä. No eihän siitä voi kuin onnitella. Työmies on palkkansa ansainnut ja jyrkillä se on kakskytädonaa kuussa. Itse tienaan hieman vähemmän. Jyrkin liksan maksavat eurooppalaiset veronmaksajat ja minun palkkani suomalainen yrittäjä ainakin toistaiseksi. Sen ihmeempiä sopeutumis- tai asumislisiä en saa; Jyrki saa.

Jygästä ei jäänyt mieleen ministerinä muuta, kuin tuskanhikeä valuva olemus ja täydellinen epävarmuuden paiste joka ikisessä elävän kuvan sekunnissa, missä kaveri vain näkyi.

Takuutusvastuksien piti rajoittua 1,9 miljardiin euroon vähän samaan tyyliin kuin demarit eivät ennen vaalia suostuneet alvinkorotukseen. (jälkimmäisen linkin video on uskomatonta kuunneltavaa mutta toisaalta aivan normaalia suomi-meininkiä)

Aivan aluksi haluan sanoa, että mis sie tarviit hyvvee työmiestä, täs siul on sellane.

Olen sellaisessa tilanteessa, että olisi hienoa opetella jotain aivan uutta. Kaivinkoneenkuljettaja, kalastusaluksen työntekijä... vaiko öljynporauslautalle (no ei sentään). Taitavat ajat olla ohi, jolloin töihin pystyi menemään ja opettelemaan tekemistä siellä. Nyt pitäisi käydä vuosia kouluja melkein kaikkeen muuhun paitsi taksikuskin hommaan.

Helsingin liitteenikin on varmaan jo vanhentunut, ja suoraan sanoen kellon ympäri tehtävät työpäivät onnettomalla provisiopalkalla eivät suoranaisesti houkuttele työssä, jossa käytännössä olet yrittäjä vailla tietoa onko tänään "myyntiä" vaiko eikö ole. Huvikseni selailin taksikuskien avoimia duunipaikkoja ja onhan niitä, mitä en yhtään ihmettele.

Alusta ei enää voi aloittaa, valitettavasti, mutta suuntaa voi vielä hieman korjata. Joudun joskus olemaan joitain päiviä poissa duunista sairauden takia, mutta niinpä ne joutuvat monet muutkin vuositasolla.

Elämänmuutoksen ensimmäisen askeleen jo otinkin, kun laitoin auton myyntiin. Ei ole puhelin soinut.

 

 

 

2 kommenttia:

  1. Ainoa oleellinen ja suurin ero lienee Käteisen ja sinun välillä se, että teet oikeita töitä ja tuot rahaa siihen kassaan josta muut sitä sitten ammentavat. Jyrki ei liene tehnyt milloinkaan tuottavaa työtä?

    VastaaPoista
  2. Oli kai se Jyrki joskus apuopettajana. Kuntahan se palkan maksoi, joten yksityissektorilta ei liene mitään kokemusta. Sama kai Urpilaisella ja monilla muillakin varmaan.
    Jälki on sen mukaista.

    VastaaPoista