keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Terveisiä tulevaisuudesta

No hei vaan taas, kaikki äänestäjät. Hyvinkö on mennyt? Kirjoittelen teille täältä tulevaisuudesta. Vuodesta 2047. Jos ihan lyhyesti sanon, niin aika ankeaa täällä on. Monet teistä eivät eri syistä selviä tänne asti, ja minäkin olen jo vanha mies. Vielä kuitenkin jaksan naputella tätä tietokonetta. Sähköä meillä täällä Globalsingissä on yleensä vain tunti tai pari per päivä. Parikymmentä vuotta sitten, kun Euroopasta sammuteltiin viimeiset ydinvoimalat ja metsät oli pitkälti jo hakattu raiskioksi energiapulan takia, kävi niin ikävästi, että ei meille tänne jäänyt kuin muutama hassu tuulivoimala.

Jos te siellä mietitte, miten niistä sitä virtaa riittää, niin eihän niistä riitäkään. Sama sakki, joka muutti Helsingin nimen Globalsingiksi, muistaakseni joskus 20-luvun puolivälissä, keksi, että vedetään surutta koko Itämeren ranta täyteen tuulivoimaloita. Siis Suomen alueella. No kyllä niitä sitten tehtiinkin. 500 metrin välein niitä on. Eihän niistä nyt toimi kuin ehkä muutama kymmenen, mutta ajatus oli kuulemma hieno. Joku Albania-fani kai sen keksi; piti olla myllyjä kuin Hoxhalla bunkkereita. Olin itsekin yhtä rakentamassa. Se taisi olla jossain Rymättylässä. Hyttysiä oli helvetisti. Ei naurattanut. Oli kesäkuu ja ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos oli lämmittänyt ilmaston niin, että juhannusviikolla oli puoliltapäivin 4 astetta lämmintä. Onneksi oli hyvät varusteet. Työmaalla kävi Suur-Kyösti itse. Te siellä tunnette samantapaiset tyypit arvonimellä presidentti. Se sanahan ei ole edes suomea. Kyösti on.

Täytyy pitää tämä kirjoitus lyhyenä. Sähköä tosiaan on vain parisen tuntia per päivä. Tuotanto on niin pientä, että siitäkin 90-prosenttia on varattu entisen Katajanokan alueella asuvalle puolue-eliitille. Siinä ne majailevat Rahapajankadun ja Pormestarinrinteen tietämillä. Nykyään ne tunnetaan kylläkin nimillä Vastuunkannonkatu ja Gaianrinne. Katajanokka on nimeltään Vihernokka.

Siinähän oli se siltakin - entisen Enson päärakennuksen kohdalla. Nyt siinä on konekiväärillä varustettu raja-asema, ettei köyhät hypi silmille tai häiritse eliitin yöunta. Minä asun täällä Itä-Pasilassa. Joku ehkä muistaa, että jo aiemmin laitoin kuvan täältä. Onhan täällä vähän harmaata, joo. Risuja poltellaan ja mitä nyt roskia löytyy keräilemällä. Aikaahan meillä on. Viimeiset yritykset laittoivat lapun luukulle joitakin vuosia sitten. Nyt on enää valtion leipäkortti ja vahva eliitti, joka työllistää noin 97 prosenttia niistä jotka vielä töissä käy. Mistään sitä ei kyllä huomaa. Velaksi kai ne elää. Minä en omista enää mitään, koska yksityisomistus kiellettiin melkein heti, kun "ne" saivat lopulta Suomen lyötyä suohon joskus 2018, saattoi se olla 2019 myös. Naapurin Seppo keittelee pontikkaa. Laitontahan se on mutta niinhän se aina on ollut. Sepon nimi on tässä muutettu.

Autoja ei enää ole; paitsi eliitillä. Ne latailee niitä tuulivoimasähköllä ja ajelee tuossa Espalla kiekkoa. Järjetöntä touhua.

Täytyy nyt lopetella, että ehdin lähettää tämän ennen sähkökatkoa.

Nappasin parit kuvat joku vuosi taperin kun minulla vielä oli kamera. Helsingissä oli kuulemma jatkuvasti ruuhkia ja Eliitti lopetti ne kerralla yks tiistai. No sillä kyllä kadut tyhjeni. Ne autot, jotka jäivät keskustaan parkkiin, ne hajottivat perintiseen demarityyliin. Peilit potkittiin irti ja nakattiin liikennemerkit ikkunasta sinään. Nyt on tilaa kävellä. Ja fillaroida. Jos nyt tyhjillä kaduilla tykkää tyhjiä kortteleita käydä pällistelemässä.

 


Kuva


 


Aika vähän täällä on mitään muuttunut siitä, miten te tämä tämän kylän muistatte. Tuossa vasemmalla paikalliset ekohipit sai virtaa vanhaan taksiin. Siinä se on seissyt jo vuosikausia. Mistä liene kollit akun löytäneet. En viitsinyt kysyä. Nuorisoväkivalta on nykyään melkoinen ongelma, vaikka ihan hyväksyttäväähän se on ollut jo vuosia. Olosuhteidensa uhreja raukkaparat. Kapitalismi ja globaalit markkinavoimat tekivät tehtävänsä. Ei sellaisilta mitään vastuuta voi odottaa.

Kuva

Itse käyn joskus kävelemässä täällä ja muistelen menneitä. Eipä tässä paljon muutakaan tekemistä ole. Asukasluku on painunut muutamaan tuhanteen. Jengi muutti etelämmäs Eurooppaan Vihreiden vaalivoiton 2022 myötä. Ääniä ne sai 106 prosenttia lasketuista äänistä. Silleen kai se demokratia toimii. Tai niin mulle on kerrottu mediassa. Yks lehti vielä ilmestyy. Sen nimi on Ylen Totuus.

Ylen budjetti on nykysellään puolet valtion budjetista. Sitoivat sen johonkin kiinteään indeksiin ja Pasilassakin on nykyään muistaakseni jotain 33 000 työntekijää tuottamassa muutamaa uutista. Suurin osa niistä asuu jossain Hämeenlinnan seudulla nollaenergiataloissa, joissa on hiilidioksiidin takaisinottojärjestelmät. Sieltä on sitten sähköjunalla yhteiskuljetus Ilmalan seisakkeelle ja iltapäivällä takaisin. Ekologista, helppoa, eikä kukaan joudu maksamaan mitään, koska elämä Suomessa todella on ilmaista - on se. En tiedä miten asiat voisivat enää ihmisellä paremmin olla.

Kävellessäni takaisin Pasilaan onnistuin nappaamaan kuvan ilmastopakolaisista. Siis siitä jengistä, jota on lähtenyt kohti etelä-Eurooppaa osittain senkin takia, että täällä on niin karmean kostea sää nykyään jatkuvasti. Talvella on pakkasta ja lunta mutta muu aika vuodesta menee kylmässä tihkusateessa hytistessä. Kuulostaako tutulta?

Teitähän rahastetaan siellä "nykyajassa" aika monenlaisilla maksuilla, koska tuhoatte Gaian woimat ja muutenkin olette niin vietävän itsekkäitä. Ette usko, vaikka teille lehdissä toitotetaan yksilöllisen elämän tavan ihailun loppumisen tärkeydestä ja siitä, miten Viisaat Miehet tietokoneillaan (kovalla palkalla) määräävät tulevaisuuden suunnan kuin mitkäkin inkojen poppamiehet. No minä voin täältä kertoa, että ihan samanlainen ilmasto se on vieläkin. Sadetta saadaan ja aurinko otetaan, niinkuin viime vuosisadalla laulussakin laulettiin. Sitä sadetta vaan on enemmän puoleisesti.

Niin se kuva:

Kuva

Siinä niitä menee. En tiedä lopulta pääsevätkö ne perille vai joutuvatko noissa viimeisissä junissa "kulttuurileireille", koska eivät usko aatteeseen enää. Kameran linssi oli vähän huurussa tämän jatkuvan tihkusateen takia, pahoittelut siitä.

Palailen taas, kunhan sähkö ilmestyy. Nyt jo valot pätkii. En luovuta vielä. Ihanata tämän on oltava, koska minulle on aina niin sanottu. Minä vielä elän ja sinnittelen Paremman maailman ja Tulevien Sukupolvein puolesta. Ei siinä pieni näläntunne paina mitään.

Gaian nimeen, terve!

 

p.s. älkää kertoko kellekään, että vähän epäilin tämän Järjestelmän ihanuutta.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti