sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Demariaatteen vimoset hetket

Satakuntavuotias demariaate on kuolinkorinoissaan. Niin se on alettava minunkin jo ajatella. Holhoushölmöily on saavuttamassa loppunsa. Hyvähän se on. Tarkennuksena sanon, ettei se nyt tietenkään viikoissa tapahdu, vaan veikkaan kuten ennenkin, että vuosikymmeniä tässä vielä menee. Loppua en itse ehkä näe eikä sekään tule sekunnissa, kuten ei ennenkään ole "maailmanloput kuten me ne ymmärrämme" tulleet. Asiat enemmänkin kuihtuivat pois ja yksittäinen ihminen harvoin kokee mitään sen kummempaa aatteen kuolemista. Ehkä jokin Neukkulan tai Itä-Saksan romahdus saattoi ollakin varsin nopea yhteiskunnallinen murros, muttei nekään nyt aivan päivässä tapahtuneet.

Se mikä minua on jo pitempään vaivannut, on, että demarius puuduttaa. Ehkä se onkin sen yksi perusase väärinajattelijoita vastaan. Kun holhous ja hölmöily tarjoillaan pieninä annoksina lapsesta asti, tuo väkivaltainen aate turruttaa meidät emmekä jaksa enää pyristellä vastaan. Samaan aikaan tuo kavala holhouskelmu tarjoillaan kerros kerrokselta ympärillesi maailman parhaana ja siihen kannustetaan liittymään. Mitä enemmän sen puolesta liputat ja siihen kääriydyt, sen parempi ihminen olet.

On hyvä huomata, että sosiaalidemokratian omituisiin ominaisuuksiin kuuluu myös Jatkuva Taistelu™ taantumuksellisia voimia vastaan. Jatkuvalla Taistelulla™ tarkoitan sitä, että maailma ei ole "valmis" demareille vaan sitä on väkisin väännettävä tauotta muottiin; mitä nopeammin, sen parempi. Suomesta löytyisi useita esimerkkejä mutta otetaan nyt vaikka klassikkoaiheena Viinaralli. Tupakka on toinen. En tiedä montako sataa tuhatta ihmistä jäisi vaille elantoa jos viimeinen tupakka sammuisi maailmasta tänään. Koittaisi aika, jolloin pitäisi löytyy Uusi Vihollinen. Älkää erehtykö kuvittelemaan, että se olisi vaikeaa Aatteelle.

Olen viinarallista itsekin kirjoittanut ja muut ovat kirjoittaneet paremmin. Viinapykäliä, kuten kaikkia muitakin pykäliä Suomessa hinkataan jatkuvasti; "ketään" ei tiedä mitä ensi viikolla tulee puhumattakaan lähivuosista. Mitä vaan idiotismia voidaan tarjoilla vaikka jo ensi vuonna, koska typeristä ideoista ei virkakyösteillä puutetta ole. Kukaan ei esimerkiksi tiedä autoverotuksestakaan, millaista se ensi vuonna on. Tai mistään muustaan. Jatkuva Taistelu™ vie toivon ja sumentaa ja lamaannuttaa. Uskon sen olevan tarkoituksellista ja kuuluvan vasuriaatteeseen. Sallittuja hyveitä ovat sen sijaan muun muassa kateus, katkeruus ja muiden omaisuuden ja elämänalueiden mahdollisimman kokonaismittainen haltuunotto niin verotuksella kuin henkisestikin.

Aiemmin tänä vuonna viinarallista elantonsa repivät kyöstit ideoivat sinänsä täysin laillisen ja moraalisesti oikein olevan ulkomaan tavaratuonnin suitsimiseksi vihkipapin nimen kyselemistä. Nyt on väläytelty vieraslistan vaatimista, jos juomat tulevat juhliin. Oikeastaan tämä surullisen hilpeä yksityiskohta toi mieleeni ajatuksen koko naurettavan järjestelmän lopusta. Touhu on mennyt niin älyttömäksi leikkipaikkojen keinulaudankorkeuksien ja -ketjujen lenkkikoon mittaamisineen, että ei tämä enää naurata vaan masentaa.

Demari ei ymmärrä, ettei hänelle kuulu hitonkaan vertaa, miksi, millä tai minne eli mistä ihminen juomansa tai yhtään minkään muunkaan tavaransa hankkii. Tai montako senttiä keinulaudasta on Äiti-Gaian herkän ihon pinnalle. Niin yksinkertaista se on. Tämä ei tietenkään vasemmistoaatteelle sovi, sillä tavoitteenahan on totaalinen kontrolli. Kontrollin kaipuu, joka kyösteissä vahvana velloo, verhoillaan usein tuttuun turvallisuuden tai yhteishyvän herttaisen punaiseen lahjapaperiin, joka pahaa aavistamattoman kuluttaja-äänestäjän on mukavampi vastaanottaa.

Moni vastaanottaakin paketin hymyillen, ja onpa suomalaiset ajettu siihen mielentilaan lammasmaisuudessaan, että ihmiset tästä paketista jo kiittävät ja typerimmät sitä suorastaan vaativat. Kyösti hymyilee kalmankelmeää hymyään ja vastaa vaateisiin. Vaatimus on samalla lupaus siitä, että kyösti tarttuu toimeen virka-aikaan, mikäli nyt ei satu olemaan koulutusmatkalla, pitkällä lounaalla, kurssilla, kahvilla, taksissa matkalla virastoon, tai muuten vaan viraston ulkopuolella esimerkiksi huiman pitkällä vuosilomalla.

Sateisen sunnuntain ja käsittämättömän vetisen kesäkuun aikana olen alkanut aiemmasta poiketen vakuuttua, että vasurien epätoivoinen sähläys onkin merkki aatteen väistämättömästä kuolemasta ja vapauden aikakauden alusta.

Pienestä se alkaa ja kunhan punapatoon tulee tarpeeksi iso halkeama, se mokoma romahtaa ja katoaa ikiajoiksi kuin kusi hankeen.

 

Kuva

 

 

 

5 kommenttia:

  1. "Tai mistään muustaan. Jatkuva Taistelu™ vie toivon ja sumentaa ja lamaannuttaa. Uskon sen olevan tarkoituksellista ja kuuluvan vasuriaatteeseen."

    Muistan joskus joitain vuosia sitten kun suomalaista hallintojärjestelmää hehkutettiin sillä miten ketterä se on lainsäädännöllisesti. Jos jostain halutaan säätää, se säädetään tuosta vain. Se oli uutisten mukaan aivan loistava yhteiskunnallinen ominaisuus, joka tekee suomalaisesta yhteiskunnasta yhden parhaista koko maailmassa.

    Muistan jo tuolloin miettineeni mitä moinen lainsäädännöllinen ketteryys tarkoittaa tavallisen kansalaisen näkökulmasta: ennalta-arvaamattomuutta sijoituksiin.

    Yhtenä vuonna firmasi on kannattava ja kaikki menee hyvin. Seuraavana vuonna lait muuttuvat ja firmasi on pistettävä lappu luukulle.

    Pistät rahasi sijoitukseen koska se näyttää tuottavalta. Seuraavana vuonna lait muuttuvat ja sijoituksesi tuottaakin tappiota etkä saa rahojasi pois kuin tappiolla.

    Haluatko säästää eläkepäiviäsi varten yksityistä eläkevakuutusta? Yhtäkkiä lait muuttuvat etkä saa penniäkään ennen kuin olet kuollut, koska "työurien pidentäminen".

    Sitähän tämä on ollut. Säästäminen ja sijoittaminen ei kannata. Tulevaisuuden suunnitteleminen ei kannata. Riskien ottaminen ei kannata.

    Toisaalta tuntemani vasemmistolaiset eivät mieti sekuntiakaan tulevaisuutta. Kaikki mikä tulee käytetään heti ja se mikä jää vahingossa säästöön kulutetaan kerran vuodessa lomamatkalla. Tuskin kyvyttömyys sijoittamiseen siis heitä haittaakaan.

    VastaaPoista
  2. Kiitos hyvästä kommentista. Näinhän se on. Yritysten kyykytys, verotus sekä kohtelu muuttuvat joka hallituksen sählätessä mahdollisimman nopeasti omia mieleisiä sääntelyitään. Alkoholiverotus on muuttunut sekin ties kuinka monta kertaa tällä vuosisadalla.

    Mitään vakautta ei ole tarkoituskaan hakea. Ennakoimaan et pysty. Vasuriaatteeseen ei kuulu vastuu eikä oman elämän pohtiminen tätä iltaa pidemmälle.

    VastaaPoista
  3. Joskus ennen Eu:ta joku neropatti sai idean: lopetetaan eduskunnan määrävähemmistöpäätökset, joilla kaikkein dorkimpia lakeja saatiin hidastettua ja torpattua. Nyt yksinkertaisessa enemmistöpäätöseduskunnassa mikä tahansa menee läpi hallituksen haluamana. Jäljet näkyvät.

    VastaaPoista
  4. Tympeintä noissa viinantuonnin rajoituksissa on se, että EUhun herrojen piti päästä kuola suupielestä valuen. EUn perusajatuksia mm tavaroiden vapaasta liikkumisesta alueen sisällä hehkutettiin täyttä päätä. Nyt kun siinä suossa ollaan, niin jäsenyyden tuomia oikeuksia voidaankin herrojen mielestä rajoittaa näköjään mielivaltaisesti. ..rkele kun siihen himmeliin on menty ja siitä vielä raskaasti maksetaan, niin pidetään sitten kiinni siitä, mitä tuli kiimassa hehkutettua! Olisi ihan mukava tietää, mihin EU- tai kansalliseen lainsäädäntöön perustuu virkavallan 'oikeus' vaatia jotain selvityksiä viinasten käyttötarkoituksesta.

    VastaaPoista