Tänään kuitenkin kävi harvinaisempi tapaus ja ei näitä usein tapahdu. Kävin apteekista hakemassa lääkkeitä ja asiakaspalvelijana ollut nuori nainen oli kertakaikkiaan niin kaunis ja lumoava, että hämmennykseni siinä tilanteessa lienee näkynyt metrien päähän. Olin aamulla hieman ajatuksissani maisteltuani eilen muutamia panimotuotteita, joten havainnointikyvyssä oli lievää heikkoutta.
Varmaan muillekin miehille ja miksei naisillekin on joskus käynyt niin, että joku uusi ihminen kirjaimellisesti sekoittaa sanat ja saa ihmisen toimimaan vähän hassusti. Ehdin jo luoda nopean ensisilmäyksen siinä apteekin penkkiin istuessani mutta kun sitten katsoin toisen kerran niin ohhoh. Siinähän meinasi horjahtaa. Äänikin oli niin miellyttävä, kaunis hymy siihen vielä mukaan, hiukset siisti laiteltu, yleisolemus oikein naisellinen, suorastaan klassisella tavalla kaunotar punaruskeatukkainen, kuin vanhoista elokuvista. Puuttui kaikki hipeille ominaiset jutut eli lävistykset, näkyvät tatuoinnit, söherö tukka ja huono ryhti yhdistettynä kierrätyskeskuksen tai luomukaupan rytkyihin hamppukasseineen, mikä vielä kruunataan yleisvetelällä EVVK-mä-äänestän-vihreitäniinku -asenteella. Apteekin daami oli Jotain Aivan Muuta.
Yritin siinä hieman pelata aikaa sillä välin kun lääkkeet tipahtelevat siitä putkilosta, jonka toimintaperiaatetta olen usein miettinyt. Ja kun kuulin kysymyksen "ovatko nämä lääkkeet sinulle tuttuja", sanoin tietenkin hyvin rauhallisesti, että "no eipä ne kyllä oikein ole". Silkka valhehan se oli, koska tunnen nuo pillerit kyllä. Kaunotar siinä sitten piti minulle pienen luennon lääkkeistä ja katsoi ehkä hieman liian pitkään suoraan silmiin oletettavasti tajuten mitä peliä pelasin.
Keksin siinä vielä jonkin hölmön lisäkysymyksen tyyliin "kannattaako resepti ottaa ulkomaille mukaan" ja "mitähän sivuvaikutuksia näillä ehkä on", kuin jokin hölmö teinipoika ihastustaan jututtamassa. Melkein jo nauratti itseänikin mutta elämä on peliä ja kai asiakas saa tyhmiä kysellä. Joskus näitä mykistäviä naiskaunottaria sattuu myös tämmöisen tavallisen siivekkään kohdalle. Vastaava aiempi tapaus on niin kaukaa historiasta, että pitää ihan muistella koska se oli.
En liene vielä täysin tunteeton minäkään. Tarkkailin tämän kaunottaren käsiä ja vasemmassa nimettömässä oli sormus. Täytyy sanoa, että joku jannu on todella onnensa ansainnut ja minä olen aidosti kateellinen nyt. Suomalaista naiskauneutta vailla vertaa oli hän.
Myönnän, että hetken jo kuvittelen meidät ajamassa punaisella Alfa Romeo 159:n avomallilla Toscanan kumpuilevissa maisemissa; minä ajaisin voimakkaan 3.2-litraisen V6-bensiinimoottorin murinaa ihaillen sen tuottaessa 265 hevosvoimaa 6200 kierroksen kohdalla - sillä hetkellä autoa kauniimpaa olisi vain hän ja auringonlasku viinitilan taakse kesäisessä illassa.... Totuus on kuitenkin, että veivaan oman riistoverotetun purkkini käyntiin ja kuuntelen suomalaista roudan ja nastojen raiskaamaa maantietä, kun liian vanhat ja liian matalaprofiiliset renkaat vonkuvat sitä vasten ja diiselmoottori kiertää huipussaan noin 3000 kierrosta, ja varsinainen ajamisen ilo jää autolehtien mainoksiin.
On aika lähteä katsomaan naiskauneutta ulkomaille. Toivon mukaan tarjoutuu mahdollisuus ajaa paikallisia teitä joitakin kilometrejä.
Suunta on nyt auringonlaskuun ja autolla kohti lentokenttää, ilman oikeudenmukaisia gps-paikantimia moottori jylisten.
Lentokone tuottanee hipeille muutaman kilon hiiltä nieltäväksi taas kerran, mutta nyt olen niin hyvällä tuulella, että toivon hippienkin selviävän tästä aiheuttamastani hiilimäärästä. Ja hipit ja muut muhametit, älkää säkittäkö naisianne, älkääkä hamstratko naisia meiltä muilta. Antakaa kauneuden näkyä ja loistaa, se tekee maailmasta paremman paikan.
Kunhan lennän takaisin loppuviikosta niin katsotaan missä tilassa Suomi on ja "mitäs tänään kiellettäisiin", vai mikä se mainossanonta oli.
Ai prkle, kateeksi käy. Nauti reissusta.
VastaaPoistaNe on muuten niskalihakset.
Jotka kääntää sun pään.