Demarimaista säästöwoimaa

Kauan kaipailemani kehysriihi käynnistyi, kadonnut lentokone löytyi sieltä mistä arvelinkin ja Neukkula Kaksi nappasi Krimin niin että heilahti. Varsinainen mielenkiinnon kohde näistä on kuitenkin Kehysriihi, joka on kaltaiselleni demarifanille kuin Superbowl amerikkalaiselle: ei malta odottaa mitä tuleman pitää. Uusia veronkorotuksia, leikkauksia sieltä mistä viimeiseksi pitäisi leikata, uusia virastoja, tarkistuksia kyöstien liksoihin... Mikä jännitysnäytelmä!

Olen koko talven veikannut alvikantojen korotusta yhdellä prosenttiyksiköllä. Lähipäivinä selvinnee miten käy. Polttoainevero nousee, tottakai, samoin ennustan korotusta ajoneuvoveroon ja ehkäpä myös autoveroon. Sähkövero on niin varma kohde, ettei sitä kannattaisi edes mainita. Leikkauslistalla on jotain huimaa ja merkittävää; ehkä jokin varuskunta tai jätetään poliisille yksi moottoripyörä ostamatta.

Kuten me demarifanit tiedämme, kaikki mitä ei ole verotettu 101%prosentin mukaan on itseasiassa tukea. Kun - sinultakin - vietäneen palkasta pois noin 25-50 pinnaa kaikkinensa, on sekin itseasiassa mieletön tuki valtiolta. Ajattele, saat parhaimmillaan montakymmentä prosenttia suoraa tukea joka liksassa! Oikeasti et ansaitsisi senttiäkään työskentelemällä jollekin riistäjälle. Vain valtio voi tarjota oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa pohjattomasta kassastaan. Ja vielä moni uskaltaa valittaa moisesta kohtelusta. Hävetkää.

Kaikki paitsi vesi ja leipä ovat tukea valtiolta. Kunhan saavutamme reaalisosialismin kauneimman tason, ei muuta sitten olekaan tarjolla: koska ketään ei muuta tarvitse, kuten kulunut eteläsuomalais-vasemmistolainen sanonta kuuluu.

Nämä asiat ovat kuulkaa niin helppoja että lapsikin ne ymmärtää. Katsokaa vaikka tästä linkistä iloisen nuorenparin kuvaa. Riihessä on toki vielä vähän tahmea meno ja hiljaista, mutta kyllä se tästä vielä lähtee, kunhan yön tunneille päästään ja ehkä käydään Säätytalon naapurissa hakemassa Patiksesta vauhtia.

Syynä tahmeaan "kisamenestykseen" erilaisilla demareilla on virallisesti,

että säästöjen tekeminen on vaikeaa eikä niitä kukaan halua tehdä.

No kuka nyt säästää haluasi! En minä ainakaan. Käytän mielelläni rahaa ja tarjoan kavereillekin silloin tällöin kaikkea kivaa, niinhän demaritkin tekevät. Pieni erohan siinä toki on, tarjoaako omalla käteisrahalla vai toisten velkarahalla, mutta ei mietitä pikkuseikkoja.

Olen minäkin joskus velaksi rillutellut ja matkaillut, mutta onpa nuo tullut omalla työllä maksettua. Woimakaksikko Jutalle ja Jyrkille liksa tippuu joka tapauksessa kuin demariministerille erityisavustajineen ensi kuun tilinauha, joten ei tässä mitään hätää ole. Se on vaan sitä vastuunkantoa se. Vaalitkin on sitäpaitsi tulossa ja tuli luvattua kaikenlaista pari vuotta takaperin. Ei ole kiva pettää lupauksia.

Sitä tikulla silmään, joka säästöjä miettii. Tärkeintä on tunnustaa uskonsa aatteeseen viimeiseen velkaeuroon asti.