Siellä Mengele missä syötetään

Siellä paha missä mainitaan. Pahuus asuu monessa muodossa mutta täällä Helsingissä sen kylmä ja verinen ydin on, kuten HS:kin jo nykyään kuvaa, vihervasemmistossa. Blogissani on jo jonkin kerran mainittu Käpylän Nero, Kylmien Puurosuihkujen Isä, Leo "Mengele" Stranius. Eipä viime kerrasta ole kuin pari päivää, kun jo taas, aivan kuin gaia´iskusta, Mengele saapuu näytöillemme.

Pakkosyöttö on gai´isteille samankaltainen henkinen taisto kuin Malmin lentokenttä tai Hämeentien pyöräkaistat. Järki, sekin vähä, on heitetty nurkkaan joutavana, kun gai´istit käyvät taistoon aatteensa puolesta. Fanaattisuudessa saattaisi joku jo nähdä jotain ihaltavaakin. 

Yksi näiden emmakarien ja leokivekkäiden perusteemoista todella on pakkosyöttää lapsia Aatteen ja Gaian nimessä. Kirjoittelin tästäkin ensimmäisen kerran jo ties kuinka kauan sitten; toista vuotta ainakin (Syö Vihreää aatetta, 5.4.2015)

Taisto jatkuu vegaaniuteen pakottamiselle. Tämän pakon maksaisivat tietenkin Virheiden perusmaksajat - me muut. Päiväkotilapsille on tarkoitus pakkosyöttää vegaaniruokaa. Vegaanius on lyhyesti kuvattuna oman egon kiillottamista aatetovereille tekemällä omasta syömisestä todella hankalaa ja vaivalloista. Toki jokainen saa syödä tai olla syömättä mitä huvittaa, mutta muilta vaatiminen tai muille pakkosyöttäminen, saati touhun maksattaminen muilla on mielenvikaista toimintaa.

Sellainen toiminta on vihervasemmistogai´isteille luontaista kuin - kaksoskokeet Mengelelle.

Tämäkin vegaaninen ihmiskoe onnistuu siinä missä Malmin lentokenttä, Hämeentie ja verenpunaiset, tyhjyyttään routautuvat fihadismikaistat.

Muutama järjen ääni ei tässä kylässä kuulu minnekään.

Hienon kommentin nosto

Nimimerkki Aviaattori HS:s artikkelin "”Ruuhkamaksut on tapa tehdä autoilusta sujuvampaa” – HSTV:n suuressa liikenneväittelyssä väännettiin Helsingin tulevaisuudesta" kommenteissa:

HS on muuttunut vihervasemmiston äänitorveksi. Vastuuton verorahojen syytäminen muutaman kesäpyöräilijän tarpeisiin on uskomattoman edesvastuutonta meininkiä. Kaupungin suurin ongelma liikenteessä on nykyään terroristien tavoin liikkuvat pyöräilijät, jotka eivät välitä jalankulkijoista eivätkä lapsista, vanhuksista tai liikuntarajoitteisista mitään. Läheltäpititapauksia on joka päivä. Jalan ja autoilla liikuvat ovat tämän terrorismin uhreja. 

Vihreät ovat valmiita käyttämään vaikka kaikki verorahat näiden muutaman terroristin halujen tyydyttämiseen. Ammattilaiset tarvitsevat autoja työkalujensa ja tavaroiden kuljettamiseen, ei kaupunkibulevardeilla autoissa odotteluun ja ympäristön saastuttamiseen, mutta tämä sanoma ei mene perille. Vastikkeeton verorahojen tuhlaus on viherpiiperoiden pääharrastus. Kukaan heistä ei ole halukas vastaamaan tekojensa seurauksista tietenkään.

Totta. Näin on asia.

Jos Helsinkiä vielä haluttaisiin jotenkin auttaa - elävöittää - olisi aito ja ensimmäinen askel koko kaupunkialueen pysäköinnin muuttaminen taas maksuttomaksi iltaisin, mieluummin alkaen kello 18. Aikarajahan oli kello 19 vielä pari vuotta sitten ennen kuin keskustaa alettiin kunnolla Virheiden vaikutuksesta tappamaan. Maksuton keskustapysäköinti toisi elämää moniin pieniin ravintoloihin sekä suuriin kauppoihin. Ei julkisen tilan ja keskustan palveluiden käyttö saisi olla kiinni varallisuudesta! Kellä ihmeellä on varaa maksaa pysäköinnistä 4 euroa tunnissa kun vaihtoehto on ajaa Kehille kauppakeskuksen maksuttomaan pysäköintiin.

Oksettavaa touhua HS:ltä nostaa pääkivekkään kommentti otsikoksi!

Miksei muuten fillaroinnista saa erilaisilla maksuilla kannattavaa? Mitä enemmän kilometrimaksua mankelista sitä suositumpaa se olisi. Voisiko joku kivekkäistä vastata?

Kun Vihreä aalto ei katkea

En tiedä teistä, mutta kylläpä minua nauratti lukea Helsingin Totuudellisten Sanomien ja siellä suosikkitoimittajani, fillariaktivisti Moision juttu liikennevaloista.

Ei Helsingissä tarvitse kauan ajaa, kun valo-ohjauksen kirjaimellisesti Vihreä aalto selkeytyy.

Keskellä yötä ja keskellä ei-mitään punaisina helottavilla valoillekin löytyi selitys. Sen saatte etsiä tarinasta itse.

Antaapa fillariporukan kertoa legendaa. Antoisia lukuhetkiä tarjolla tästä.

P.s. Tähän liittyen suosittelen itse myös vanhoja kirjoituksiani samaa aihetta sivuten.

Vihreä aate ei toimi

Hei, me pyöräillään

Helsingin Sanomat tietää mitä sinä tarvitset

Helsingin Totuus ja fillari-Teppo 

viimeisestä tulee mieleen jokin poikien seikkailukirja, mutta kyllä todellisuus on kuvitelmaa ihmeellisempää toimintaa ainakin täällä meilläpäin.

Tarina kevään merkeistä

Kevät tulee, tutkimusryhmät kokoontuvat, teorioita syntyy - suunnitellaan maksuja. Katupöly toimii mainiona keppihevosena kohti uutta maksua itsenäisesti liikkuville ihmisille. Eivät autoilijat kippaa tuhansia tonneja hiekkaa ja pieniä kiviä tuonne kaduille. Autolla ajavat eivät tarvitse sitä hiekoitushiekkaa. Se on siellä ihan muusta syystä. Ei siellä oikeasti mitään hiekkapölyä ole vaan nastarenkaat nostattavat tien pinnasta kaikkea karmeaa tavaraa viattomien luontokappaleiden keuhkoihin kiskottavaksi. Tämä on tutkittu juttu, se luki lehdessä.

Ottamatta varsinaisesti kantaa siihen kummat ovat paremmat talvirenkaat, nastat vai kitkat, täytyy todeta, että ratkaisut Helsingin kaupungilla ja sen vihreillä päättäjillä ovat aina samat: pannaan ne maksamaan. Parempi ratkaisu olisi kokeiluluontoinen nastarengaskielto koko maahan alkaen 2017 syksyllä ja asiallinen teidän kunnossapito kesät talvet. Ei kaiken tarvitse aina olla niin lopullista muutenkaan, eivät nämä asiat niin vaikeita ole. Lainaan Lexaa ja itseänikin: kyse on vain poliittisesta priorisoinnista.

Jos maksamalla maailma pelastuisi, niin kaipa tässä jo paratiisissa saisi tallustella sulassa sovussa luonnonvoimien ja ihmisten kanssa. Kaverini Karhu keittäisi meille pannukahvit kosken rannassa ja onkisimme yhdessä harjuksia, jotka grillaisimme ja söisimme nuotion äärellä. Suolaa ja voita laittaisin siihen pinnalle, tuore kalansaalis oikein vaatii sitä. Karhu muistaisi varoituksen: "suola ja rasva ovat sinulle, Tikka, vaaraksi. Sinulla on sitä kolesteronia niin paljon". Karhu on enemmän kansanmies ja hienot kaupunkilaisten termit menevät välillä miten sattuu.

Nauraisimme yhdessä ja nauttisimme joen antimista kera parin rantakiven kolossa viilentyneen oluttölkin, joiden avautuminen olisi kuitenkin se paras ellei ainoa viikon luontoääni hyttysparvia lukuunottamatta. "Joka tölkin äänen kuulee, kokee  hienon ensipuraisun", veistelisi Karhu muistellen lapsuutemme sankaria Vaeltavaa Aavetta. Soittaisimme Lexankin mukaan, vaikka ei se jaksaisi kuitenkaan fillaroida Helsingistä asti. Vai oliko se sittenkin niin, että nuotiotakaan ei enää saa polttaa ja siitä keskioluestakin tuli niin kallista, ettei sitä viitsi enää ostaa.

"Entä minne nämä loputtomat vanhat ja uudet veroluonteiset maksut menevät?", kysyisin minä Karhulta. Karhu empisi vastausta. Ei taida otso tietää. Hän laskisi oluttölkin kivelle sitä varovasti asetellen ja sen kaatumista peläten,  laittaisi sitten tekstarin Lexalle mutta hänkään tuskin tietäisi, vaikka on käynyt kouluja ja työskentelee merkittävän järjestön jonkinlaisena pääjehuna...

Itsehän olen ajanut ongelmitta ympäri Suomea sekä kitkoilla että nastoilla kaikissa talvikeleissä useina talvina. Muutamat viime talvet olen ajanut pelkästään kitkarenkailla.  Minkäänlaisia turvallisuuteen tai ajettavuuteen vaikuttavia  merkittäviä eroja en ole havainnut. Suurimmat erot mielestäni ovat siinä, että kitkat ovat maantienopeuksissa pehmeämmän tuntuiset, mikä tekee ajamisesta hieman huteraa. Kaupungissa ne ovat erittäin miellyttävät ja hiljaiset.

Nämä tuntemukset perustuvat täydellisen luotettaviin persdyno-mittauksiin, joita on tehty valvotuissa olosuhteissa ympäri valtakuntaa.  En keksi syytä rouhia tien pintaa metallitapeilla kuukaudesta toiseen näillä taajamanopeuksilla. Jos minä niillä pysyn hengissä niin pysyvätkin muutkin. Olen varma siitä. Taidoiltani olen Kankkusen Juhan ja Suomen surkeimman kuskin välimaastossa, niinkuin ovat kaikki muutkin. Ajoaikakin kitkarenkailla on oikeastaan syyskuusta vappuun ilman sen kummempaa tuskailua renkaiden vaihtoajasta. Ympärivuotisesti en niillä kuitenkaan itse ajaisi.  Nastat mokomat meluavat ja kuulostavat epämiellyttäviltä, mihin auttaa, jos laittaa autoksi jomman kumman suuren johtavan saksalaisvalmistajan premium-luokan kulkupelin. Jo vain loppuu rengasmelu.

Helsingin kaupungin tilaamiin tutkimuksiin en yksinkertaisesti enää luota. Hesarin artikkelissa mainitaan nimeltä tunnettu radiopsykologi Pekka Sauri, mikä kertoo aivan tarpeeksi siitä, millaisesta maksusta ja teoriasta tässä on kyse. Katujen ja teiden talvikunnossapito vaikuttaisi huonontuneet viime vuosina jatkuvasti, mikä on käsittääkseni Saurin itsensä vastuualuetta.

Sitäkin olen miettinyt, onko hiekoitushiekkaa todella kylvettävä lukemattomia kuorma-autolasteja kaduille ja pihoille joka talvi. Liukkaus on ikävä asia, mutta niin on liioittelu hiekoituksenkin kanssa. Entä onko tutkittu tai edes ajateltu, mitä tonnien painoiset bussit tekevät kaduille nykyisellä bussiliikennemäärällä. Tuskinpa on.

Kuvassa yksi lajinsa edustaja suoraan jostain yhdeksänkymmentäluvulta (vanhat rekisterikilvet poistuvat 2001 alkaen). Hienon sinisen savun saattelemana lähti tämä maailmanpelastusväline liikennevaloista, joku taisi olla jopa kyydissäkin tällä kertaa . Taustalla sattumalta Hanasaaren kivihiilivoimalaitos, mutta ei nyt mietitä sitä, koska se on Hyvää Energiaa, keskellä kaupunkia, se ei pilaa ilmaa. Sitä paitsi ne mustat vuoret siinä rannalla ovat ihan näyttäviä. Voi kuvitella ajavansa ulkomailla.



Suomessa on huonot tiet. Nastarenkaat jyrsivät tietä ja se näkyy ja tuntuu, vaikkei se ainoa syy ole tietenkään. Tiet ovat todella karkeita. Parhaiten sen huomaa ajamalla Ruotsin läpi ja ihmettelemällä miten hyväkuntoisia tiet siellä ovat.

Lisäksi suomalaiset autotkin ovat mitä ovat.  Kuvassa on yksi sellainen, melko tyypillinen suomi-auto. Uutena raskaasti verotettu, sittemmin kalliisti käytetty ja huollettu. Valtion kauneimpia lypsylehmiä ikäluokassa 20 ja vähän päällekin. Laatulihaa, sillä eurooppalaiset ikätoverinsa paalattiin jo toistakymmentä vuotta sitten. Tiedättehän Herra 47:n sanonnan ettei liian ronkeli kannata olla. "Ikähaarukkani on laaja, 20-30..... -40-50." Puhe taisi olla muusta kuin autoista nyt kun tarkemmin muistelen.

Samoin myös tuttu näky, urat, ovat mukana kuvassa.



Vielä on matkaa täydelliseen maailmaan. Varsinkin niillä, jotka sinne tahtovat niin kovasti, että muut on pakotettava mukaan.

-------------------------------------------------------------

Hiljaiseksi vetää

Helsingin Sanomat tietää kertoa, että Vihreät on suosituin puolue alle 25-vuotiaiden keskuudessa. Nuorisossa piti olla tulevaisuus. Onkin varmaan, mutta millainen? Haluavatko vihreät sitä lopulta itsekään? Onko se jotain niin ihanaa, että ihmiset täytyy pakottaa siihen?

Jostain ne tulivat laajempaan tietoisuuteen, muistaakseni 90-luvulla. Kun olin koulussa oli Kekkonen, Neuvostoliitto, opettajan mielestä jääkausi tulossa ja uskonnonopettaja sanoi, että taudit ja sairaudet johtuvat synneistä. Lapselle nuo olivat kaikki yhtä todellisia asioita. Sittemmin jossain vaiheessa kuoli Kekkonen, vähän sen jälkeen kyykkäsi Neukkula, jääkausi (ja väestöräjähdyskin) peruttiin.

Huomasin varsin nopeasti, että taudit ja sairaudet johtuvat ihan muista asioista kuin synneistä eikä mitään syntejä olekaan, minkä lopputuloksena erosin kirkosta, mikä oli yksi elämäni vapauttavimpia hetkiä. Ei tullut salamaa otsaan eikä Jeesusta ole näkynyt, vaikka jo 30 vuotta sitten revittiin "Jeesus tulee oletko valmis" -lappuja puhelintolpista irti. Osa minusta odottaa yhä, myönnän. Olisihan se näky. Taisivat valehdella koulussa useammastakin asiasta.

Sitten ne tulivat jostain ja alkoivat käydä taisteluaan milloin mitäkin vastaan mutta useimmiten lähes kaikkea vastaan yhtä aikaa. Luontoa piti suojella, mikä kyllä oikeastaan kaikille tapaamilleni ihmisille oli sitä ennenkin itsestäänselvyys. Aloittivat taistelunsa varmaan rasvasta ja suolasta, minkä seurauksena ruoasta tuli lähes mautonta. Tupakka kulki siinä mukana ja on nyttemmin jo lähes nujerrettu.

Sitten piti kierrättää, tuli biojätettä, lajittelua, sittemmin pakollista lajittelua. Valtava kuorma-auto hakee banaaninkuoret tuosta pihan perältä. Eko-sitä ja eko-tätä. Vesikin kuulemma loppuu. Sähköä piti säästää. Ydinvoimasta ne aina jaksavat pauhata. Ne ovat tulevien sukupolvien asialla siinäkin. Ihmisten, joita ei ole edes olemassa.  Alkoholia viedään takaisin Alkoon sitä vauhtia, että heikkopäistä hirvittää. Harmittaa, koska välillä janottaa, enkä tarvitse valtion apua siinä asiassa.

Avasivat rajatkin, mokomat. Mukavahan se on matkustella ja olenpa itsekin käynyt maailmalla. Varsin rauhallista ja hauskalla tavalla tunkkaistahan täällä olikin ennen monikulttuuria. Vaan ei ole enää, nyt värisee ja väpättää etnisesti. Luomua piti syödä. Kallistahan se on kuin mikä, joten en syö. Ruokakin oli loppumassa ihan kohta koko maailmasta. Varmaan tajusivat itsekin ettei se lopu, vaikka väestöräjähdys tavallaan tulikin, kun afrikkalaiset tuplasivat väkilukunsa noin 20 vuodessa; taitavat tuplata jatkossakin. Mahtuuhan tänne, tervetuloa.

Öljyhän niiltä loppuu joka toinen torstai. Ensi viikolla pumpataan viimeiset pisarat Äiti Maasta. Lihaa älä syö, eläinten ystävä. Liha on murha, kuulemma. Joskus luulin, että ei niitä niin tuo seksikään kiinnosta. Väärässä olin, ohjeet viherseksiin on olemassa jo vuodelta 2002. Porukan miehille lieneekin nakki varma, kun värisevin äänin saarnaa ylikansallisten yhtiöiden riistämistä luonnonvaroista  kesäleirillä. Kesäyössä on taikaa, tiedän. Suomessa vieläkin ekologisempaa jyskytellä kesäisin ulkona, kun valoja ei tarvitse polttaa. Energiansäästöä, nähkääs. Viidakossa kaikki on toisin, monesti paremmin, koska siellä on sitä "luontoa".

Seuraavaksi ne alkoivat pelastaa koko maapalloa. Kehitysyhteistyötä, kummilapsia, feissareita, jotka ahdistelee kaduilla, mitä kaikkea Maailmaa kylässä -  ja bongorumpu soi. Keksivät, että jos jostain saa valkoisen syntisen miehen kiinni, niin autolla ajamisesta.  Julkista liikennettä pitäisi suosia. Polkupyörällä ajamaan heti, koska kotona Damissakin ne ajavat.  Siihen ne ovat panostaneet kyllä.

Hiilijalanjälkikin minulla kuulemma on, vaikkei minulla ole hiiltä jalkapohjissa. Verotus toimii ja tappaa romuautoilla ajelevaa kansaa. Hiilidioksidi oli ovela veto. Erittäin ovela. En muista, koska se tuli, mutta nyt se on kaikkialla. Talvenkin peruivat, kiitos siitä. En ole talven ystävä. Lumi on muisto vain, jäähyväiset lumelle.  Eniten harmittaa, ettei sitä huomaa muusta kuin siitä ettei Helsingin lumisia katuja enää nähtävästi tarvitse aurata talvisin.

Ne lisääntyivät ja täyttivät maan monella tapaa. Sukupuolia ei enää ole, voit valita itse. Aina ne kuitenkin tietävät, mikä minulle on parasta. Niillä, jos kellä, on ratkaisut asioihin. Saat ne selville kysymättäkin, sillä ne kertovat kyllä.  Ne tietävät mitä minä tarvitsen ja varsinkin sen, mitä en tarvitse.

Mitähän ne vielä keksii. Se minua oikeastaan eniten tässä jännittää. Nyt niillä nimittäin on kannatusta.

----------------------------------------------------------

Alkoholiverokapinallisen elämää I - Veroja ystävällisesti korottaa hän

Jutan innoittamana aloitin Alkoholikapinan. Janoisena lintuna huomaan välillä kaipaavani erityisesti keskiolutta. Myönnettävä on, että sorruin ostamaan lähikaupasta pari pulloa tuota elämän eliksiiriä eräänä iltana.  Ei anneta sen kuitenkaan vesittää hyvin alkanutta taisteluani Jutan ja kavereidensa keksimiä veroja ja niiden jatkuvaa korottamista vastaan.



Lehdestä on itse kukin voinut lukea yritysten verosuunnittelusta monenlaista. Omalta osaltani "verosuunnittelu" on edennyt jo varsin pitkälle.  Olen minimoinut oikeastaan kaiken veronmaksun minkä voin. Ostan Suomesta käytännössä enää vain elintarvikkeet (maailmanennätyshintaan!), ravintolapalveluja ja polttoainetta. Jo useamman vuoden ajan olen tilannut lähes kaiken netin kautta ulkomailta ja hoitanut esimerkiksi vaateostokset ulkomailla käydessä. Tarkalle metsänelävälle se tarkoittaa tuntuvaa säästöä tai ainakin sitä että samalla rahalla saa enemmän.

Auton olen huollattanut Tallinnassa merkkiliikkeessä. Parturissa käynti hoituu siinä odotellessa. Autonhuollon kertasäästö voidaan laskea sadoissa euroissa. Luonnollisesti tankkaan siellä samalla. Palvelu on ollut totta puhuen parempaa kuin täällä koskaan yhdessäkään autoliikkeessä. Suunnitelmissa on myös siirtää hammaslääkärikäynnit Viroon. Etenkin autonhuollon hinnoittelu on erittäin selkeää, mistä voisivat suomalaiset korjauspajat ottaa oppia. Samalla kertaa ostan myös tupakat, vaikken edes polta. Lisäksi ostan sieltä jatkossa myös alkoholijuomat. Tähän mennessä en ole yksinkertaisesti viitsinyt kantaa niitä edes autoon asti siellä käydessä.

Varsinaisesta rahansäästöstä ei tässä ole kyse. Sama määrä euroja menee lopulta, luulisin niin. Matkatkin maksavat ja mukaan tarttuu aina jotain ylimääräistä. Kyse on enemmänkin periaatteesta eli halusta olla tukematta nykyisten demarihallituspuolueiden politiikkaa ja holtitonta rahankäyttöä yhdelläkään ylimääräisellä sentillä.



Kuvassa sattumalta yksi suurimmista syyllisistä ajoittaisiin jonoihin Helsingissä: Hämeenlinnanväylältä meneen vain yksi kaista yli Hakamäentien Mannerheimintielle. Siis vain yksi kaista. Toinen kaista on varattu Paremmille Ihmiselle ohituskaistaksi (bussikaista) ja on siten mahtava osoitus poliittisesta priorisoinnista.

Voimmekin todeta, että  verotus todella toimii: kansalaisten ostovoima huononee ja apuun tulee SDP&Kokoomus apupuolueineen korottamalla veroja. Kuinkahan kauan tämä sirkus vielä pyöriikään.

Ja kun monopolien ja sääntelyn maassa elämme voi vain ihmetellä miksi Alko on kiinni juuri niinä päivinä kun sen erityisesti pitäisi olla auki. Käytän pääsiäisen pohdiskelemalla miksi ihmeessä Alkossa on niin paljon päälliköitä, tarvitaanko todella noin 2700 ihmistä myymään monopoliviinaa veronmaksajille,  ja mitä ihmettä mahtaakaan viinakaupan yhteiskuntavastuuasiantuntija tehdä vuodesta toiseen.

Tai ehkäpä Kossupulloonkin on suunnitteilla jotain synninpäästöön liittyvää.

Ihmiset, jotka vihaavat sähköä

Tänään pitäisi sammutella valoja. Enpä sammuta.

Sen sijaan sytytän kaikki valot asunnossa ja laitan vielä kiusallani taskulampunkin päälle. Pidän hiljaisen hetken Earth Hourin uhreille, joita Suomessakin on jo ainakin yksi, maailmalla luvut lienevät huomattavasti suurempia.

Kanadalainen professori Ross McKitrick on kirjoittanut kaiken tarvittavan tästäkin tempauksesta kirjoituksessaan  Earth Hour: a Dissent.

Kuten sanonta kuuluukin, eniten luonnonsuojelusta meluavat ne jotka siellä luonnossa vähiten ovat. Suomalainen luonto on karu jäinen tai täynnä hyttysiä oleva pusikko. Kuka hullu siellä nyt vapaaehtoisesti aikaan viettää. Ihminen on sitä paetakseen kehittänyt kaupungit.

Helsingin Sanomat tietää mitä sinä tarvitset

Nimettömässä kirjoituksessaan Helsingin Sanomat jatkaa vihreää taistoaan autoilevia helsinkiläisiä vastaan. Kuten totuudellisten ja oikeamielisten aatteeseen kuuluu, tietää Helsingin Sanomien pääkirjoituksen takana piileskelevä ihminen mitä kukakin tarvitsee ja mitä ei.

Lehti tietää että "Helsingin kantakaupungin julkinen liikenne on sen verran kattava, että omaa autoa tarvitsee vain tavaroiden kuljetukseen. Kantakaupungissa asumisen idea on juuri siinä, että kaikki tarvittava on lähellä, jolloin omaa autoa ei välttämättä tarvitse lainkaan."

Kiitos, että tiedätte mitä minä tarvitsen. Itse en olisi tuota tiennytkään.  Minusta taas kantakaupungissa asumisen idea on se, että ei tarvitsisi omistaa maastoautoa päästäkseen paikasta toiseen, mikä viime talvina on ollut se suositeltavin vaihtoehto kaupungin lumitilanteen takia. Nähtävästi vihreät kaupunkipäättäjät ovat päättäneet, että lumitöitä ei enää tarvita, koska ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutos lämmittää niin maan perusteellisesti.  Pysäköintongelmiin ratkaisu on tietenkin pysäköintipaikkojen lisääminen, ei niiden vähentäminen tai tekeminen niin kalliiksi, että pitää olla kaupunginjohtajien tulot voidakseen asua kotikaupungissaan.

Uuden uljaan ja taatusti hiilineutraalin maailman rakentamisen aiemmista osista tällä viikolla tässä ja tässä.

Helsingin Totuus ja fillari-Teppo

Vihreiden pää-äänenkannattajana ajoittain toimiva Helsingin Sanomat ja lehden oman poliittisen ideologiansa julistamiseen jostain syystä saanut toimittaja-fillariaktiivi Teppo Moisio jatkavat taistoaan. Vuorossa on jo toinen osa tällä viikolla. Ensimmäinen osa julkaistiin eilen.

Vihreällä matematiikalla laskettuna maailma on taatusti erilainen ja suurilta osin karmea paikka täynnä vaaroja, joihin vain vihreillä on ratkaisu, jonka maksumies on suurin syntinen eli autolla ajeva ihminen.

Herkimpiä ihmisiä saattaa yllättää artikkeliin sanansa sanoneen Q-Park Oy:n markkinointipäällikkö Marek Darkowskin mielipide:  "Asukaspaikka on nykyisellään liian halpa". Marekilla ei ole tässä omaa pysäköintiluolaa maanalla millään tapaa. Vihreät auttavat Marekinkin paremmilla vuosiansioille.

Viherpuolueita äänestäneiden kannattaakin olla tyytyväisiä: sitä saa mitä tilaa.

Huumoripalana fillariporukan yksi suurimmista kriiseistä eli Runeberginkadun ylitse- ja ympäripääsemätön lumikasa. En todella tiedä miten herrasväki mankeleineen tämän esteen pääsi kiertämään.  Ehkä kaupungin aura-auto tuli hälytysajona paikalle ja poisti esteen. Ottakaa ne vihreät lasit silmiltä hetkeksi ja laskeutuu tänne tavallisten ihmisten joukkoon.