Näytetään tekstit, joissa on tunniste hulluus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hulluus. Näytä kaikki tekstit

perjantai 28. kesäkuuta 2019

Kuuden vuoden kyöstitys

Tämän pienen blogin ensimmäiset tekstit tehtiin kylmänä kevättalvena 2013. Nokkelimmat laskekoot montako vuotta siitä on. Itse sain tulokseksi reilut 6 vuotta. Viimeiset kolmisen vuotta olen pitänyt hiljaiseloa ja järjestänyt elämäni uudelleen, uusiksi ja paremmaksi. Poistuin Helsingistä, tuosta Globaalin vastuunkannon ytimestä. Sinun ja minun yhteisen ystävän, virkakyöstin, kanssa olen kuitenkin ollut tekemisissä koko tämän ajan. Henkilökohtaisesti en ole tavannut tänä aikana muistaakseni kuin kyöstin tai pari, mutta eihän se mitään vielä tarkoita. Virkakyösti on läsnä arjessamme typerinä ja järjenvastaisina asetuksina, lakeina, "uudistuksina" (heh heh) ja täällä maakunnissa ennen kaikkea huonokuntoisina teinä. Tiet alkavat olla niin huonossa kunnossa, että kelirikko voitaisiin todellakin julistaa koko maahan; pysyvästi.

Mitkä ovat tämän blogin tunnelmat Suomesta vuonna 2019 kaikkien näiden vuosien jälkeen? Muistan jo ennen muinoin äidinkielen opettajan työnsä puolesta sanoneen, ettei omaan kysymykseensä saa vastata itse omilla vastauksillaan. Vastaan silti yhdellä sanalla: toivottomat. Ei se sitä tarkoita, etteikö maailmassa tai täällä Suomessakin olisi hyviä asioita. Onhan niitä paljonkin. Kaikessa tässä mitä vuosien aikana on tapahtunut, on kuitenkin kyse minua ja sinua suuremmista asioista. On kyse Suomesta, yhteiskunnasta, ihmisyydestä ja tulevaisuudesta. Viimeksi kun katsoin, Suomessa vaalikarja äänesti saman sakin uudestaan tunaroimaan lisää samoja ja uusiakin tunarointeja. Kaksi kolmesta suurimmasta puolueesta pelattiin ulos tai ne jäivät itse rannalle ruikuttamaan. Velkarahalla ostettiin ääniä opportunistien ruokkimiseksi ja elättämiseksi. Jokin huhu myös oli, että Suomen suurin turhuus, pakkoruotsi, palautetaan ylioppilaskirjoituksiin. Loppurahoilla ostetaan lennokkeja, joilla turvataan kyöstiarmeijoiden tilipussit. Myönnän toki, että nyt mennään jo kauas kyynisyyden rajan taa.

Itse tein sen siirron, että poistuin Helsingistä vuosia sitten. En ole siellä sen jälkeen käynyt. Tein oman pienen osani fihadismin estämiseksi. En ole yllättynyt siitä, ettei oma vastarintani pystynyt tekemään tuolle tuhoisalle aatteelle edes pientä haittaa. Joku ihminen tätäkin blogia yhä selailee, sillä kommenttiosioon oli ilmestynyt kommentti Tampereen surkeasti epäonnistuneesta fihadismin ruokinnasta. Kiitos sinulle, anonyymi, kommentistasi. Luonnonvoimia ja järjenkäyttöä vastaan taistelu on toki fihadismin syvintä ydintä, mutta toivoisi silti joskus kireimmänkin trikoosankarin ja fihadistin miettivän edes pari minuuttia Suomen ilmastoa ja vaikka maaston monimuotoisuutta. Ajokeli fillareilla on yhä sopimaton noin 9 kuukautta vuodesta. Mäkiä tulee ja menee, ja jos työpäivääsi ei kuulu suihku ennen ja jälkeen työpäivän ja lisäksi kuljetat mukanasi muutakin kuin uusinta hipsteriluuria, ei fillari ikinä, koskaan, mitenkään ole vaihtoehto työmatkoille jos matkaa on yli 100 metriä (minkä vegaanikin jaksaa kävellä yhtä kyytiä).  Harva meistä lopulta on kuten "Mengele" Stranius, tuo kylmien puurosuihkujen erikoismies. Me muut nimittäin elämme tässä reaalimaailmassa. Niin se vain on eikä se riipu siitä mitä mieltä sinä tai minä siitä olemme. Ilmasto ei tästä kauniimmaksi ihan heti Suomessa muutu.

Tämä yhden miehen kapina ei riitä. Käyn sotaa joka on jo hävitty. Vihreä aate on turmiollisuudessaan niin vahva ja itse itseään ruokkiva pyrkyreiden pelialusta, ettei tässä pelissä minulla ole mitään mahdollisuutta sitä voittaa. En pyri sitä toisaalta voittamaankaan, vaan tallentamaan eräänlaisen protestin internetin maailmaan siltä varalta, että joku joskus tätä lukee. Tulevaisuus on lapsissa ja nuorissa. Ehkä jopa muissa kuin meissä suomalaisissa.

Hallitukset tulevat ja menevät, vain veronkorotukset ovat pysyviä. Perinteinen polttoaineen veronkorotus tuli aina ennenkin. Se on pikaratkaisu, jolla puolueet täyttäneet pyrkyrit paikkaavat vuotavaa venettä matkalla pohjaan. 

Matkalla pohjaan voimme kuitenkin nauraa ja ihmetellä yhdessä miten tässä näin kävi.

Virkakyösti, nauti lomistasi! Kun sinä lomailet, ei meille muille ole tulossa uusia vitsauksia siedettäväksi.


maanantai 25. huhtikuuta 2016

Oskalat tappavat kaupungin

Oskalat™ ovat nostamassa jo entuudestaan järjettömän ylihintaisen pysäköinnin hintaa Helsingissä. Lisäksi "kalleusalueita" hivutetaan yhä laajemmalle kaupunkiin. Kaikki tämä on toki tuttua vihermädätystä, jota tässä blogissa on tuotu esiin jo lähes viidensadan blogimerkinnän verran.

Keppihevosena Vihreät käyttävät nyt auton omistavia asukaspysäköijiä. Kuinka kaunista juhlapuhetta, kuin suoraan göebbelsien sulkakynistä.

Järjetön maahan tämä Suomi on. Autoverotuksesta on hyviä esimerkkejä ollut otsikoissa ihan lähipäivänäkin.

Itse siirryn uuden työn perässä maakuntiin. Helsinki jää viher-oskaloiden tuhottavaksi. Maksakaa te, jotka täällä vielä olette. Täytyy toivoa ettei Helsingissä tartte enää käydä kuin matkalla "veroparatiisiin" eli Viroon.

Meikä nostaa kytkintä. Pidemmäksi aikaa kuin 24 tuntia, mikä ismo-kyösteille tiedoksi annettakoon.

Niin ne ajat muuttuu kun niitä muuttaa. 

sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Helsingin tuhoa seuraamassa jo vuodesta 2013

Helsingin Totuussanomat juhlii "Vallankaappaus autokaupungissa" -jutussaan tämän Itämeren pikkukylän valloitusta Vihreille, Paremmille Joukoille. Harmittaa taas, ettei tikkablog tavoita enempää ihmisiä. Kommenttien perusteella järkijoukkojakin vielä löytyy. Jopa hyvinkin samankaltaisia ajatuksia on luettavissa.

No, ne jotka tätä blogia ovat lukeneet tietävät kyllä, mistä on kyse ja mitä minä asiasta ajattelen.
Artikkelin pari ekaa kommenttia kiteytty olennaisen: tästä ei hyvä heilu. Viherjärkeä käyttämällä tämän kylän saa autiokaupungiksi muutamassa vuodessa.

"Tämä on mulle todella tärkeä aihe", sanoo ei-niin-yllättäen vihreä mies Ville Lehmuskoski, HKL:n toimitusjohtaja ja entinen kaupunkisuunnitteluviraston virkakyösti. Hesarissa Villeä on säestänyt vuodesta toiseen Fihadisti-Moisio, mitä en koskaan jaksa ymmärtää. Helsinkiä johtaa neuvostoliittolaisten runojen erikoisosaaja Sinnetännemäki ja kai se Radio-Pekkakin vielä on pullakahvittelemassa. Jälki alkaa olla sen mukaista.

Sadat tuhannet ihmiset maksavat vihreät unelmat sekä euroina, huonompina liikkumismahdollisuuksina, pidempinä matka-aikoina, tekemällä tehtynä ruuhkina... puhumattakaan siitä, että yhä edelleen jokainen villeteppojenkin kaupasta kantama tuote on tuotu sinne autolla. (asia jota viher-aatteen miehen on mahdoton käsittää)

Helsingin tuho on toki kuntalaisten päätettävissä. On sääli, että niin pieni mädättäjien joukko, käytännössä kyse lienee muutamista kymmenistä kivekkäistä, saa niin paljon harmia aikaan. Toki jokaiselle eliitille kertyy varsin suuri hovi, josta valtapelit ja nuoleskelu aikanaan nostavat uusia yksilöitä Katajanokan Suurtontun lähimpiin miehiin ja lopulta ehkä Suurtontuksi Suurtontun paikalle horisemaan joutavia pyöräilykypärän visiirin alta. Ihmisen toimintaa kauneimmillaan, sano.

Pannaan sen kunniaksi tähän vähän kuvia, joissa joukkoliikenteen ja  fihadismin vetovoima kiteytyy.

Ruuhkaa Sturenkadulla, huomaa fihadistien huikea määrä:




Kuvan henkilö ei ole fihadisti vaan yksinkertaisesti köyhä vanhus:



Eestit välttyvät kyttien uusimmilta veronkantomenetelmiltä tehokkaasti:


Kuvassa voi nähdä lehmuskosken haamun jos oikein tarkkaan katsoo:

lauantai 5. joulukuuta 2015

Mechelininkatu 5.12.2015

Ajattelin, että otan valokuvia Meklusta ennen kuin se joutuu fihadismin alttarille. Veriuhri, joka Meklustakin tulee muiden kaltaistensa kanssa, on täysin turha. Niin kuin kautta aikain ovat erilaiset uhrit olleet turhia joka puolella maapalloa mitä merkillisempiä hörhöpappien keksimiä jumalia lepytellessä.

* kuvat voi klikata suuremmiksi


Kadun leveydestä vie lähes puolet täysin turha muinaisjäänne historiasta - raitiovaunu. 
Tavallaanhan siinä olisi fihadistien oma kaista jo valmiina olemassa, missä sitä uskontoa harjoittaa, mutta eipä sellaista sovi ajatella.



Kuka on viime aikoina Hesaria pitkin ajellut, tietää, mitä fihadismi tuo tullessaan. Tarkoitus oli kuvata Hesarikin, mutta jätän sen seuraavaan kertaan. 

Tilaa on, kuten kuvasta näkyy. Fillareita ei ole, mikä sekin näkyy kuvasta. 

Jatkamme matkaa:


On tavallinen lauantaiaamu kuolleessa itämeren pikkukylässä. On kosteaa, lämpötila +4 astetta.
Nämä muutamat harvat autot ovat suurimmalti osin ajaneet Länsisatamassa juuri äsken laivasta ulos. Se tuo hetkeksi hivenen elämää ja liikennettä autioille kaduille Hietalahden suunnallakin.
Ilman laivaa katu olisi täysin autio.


Tämä tässä yllä on se risteys, jossa pikkutyttö menehtyi jäätyään kuorma auton alle. Kuorma auto tuli kuvan oikean reunan tienpätkältä kääntyen oikealle. Nyt tähän rakennetaan jotain, arvatenkin liikennettä hidastamaan. Syyllinen surulliseen tragediaan täytyy kaivaa jostain, ja sopivana syntipukkina voivat olla kollektiivisesti "autoilijat", sillä se nyt vaan kuulostaa kivalta.





Oikealla sairaala-aluetta. Fillaria et näe vaikka tässä tunnin seisoisit. 





En tiedä miksi, mutta tämä kaupunkimaisema on aina miellyttänyt minua. Tässä on jotain sopivan 1950-lukulaista. Huomatkaa tien molemmin puolin jo nyt täysin tyhjyyttään humisevat leveät kevyenliikenteenväylät. Meklu päättyy mäen taakse noin 100 metrin päähän.


Tässä alla olevassa kuvassa ei olla enää Meklulla vaan hankalasti lausuttavalla Nordenskjöldinkadulla, aivan välittömässä läheisyydessä. Kuvat, pakkoruotsia lausuakseni, Nuurdensöldinkadusta, ovat tässä vain esimerkkeinä jo toteutuneesta fihadismista. 

Kadun toimivuus ja uhrattiin näkymättömille Gaian pyöräjoukoille (vrt. enkelihorinat yms). Kyllä ne siellä ovat, ne fillarit, niitä ei vain näe. Kuvan molemmin puolin menevät verenpunaiset fihadismin voittokaistat - tyhjyyttään tuulessa märkinä ajan kanssa routien.


jatketaanpa tuon pienen mäen yli...


Nuurdeninsöltti risteää tässä Manskun kanssa. Mielestäni tämä näkymä on yksi parhaita helsinkiläisen vihermankelistien aikaansaannoksia kuvaavia näkymiä. Huomatkaa valtavat, leveät, täysin turhat punertavat Oikeamielisten ja Parempain Kansalaisten väylät. Hetki, jolloin niillä mankelistin näkee, on vuoden luntokuvaehdokkaana korkealla.

Koska ajat ovat mitä ovat, pannaan vielä yksi rakentamisen mestarinäyte tähän. Yksikään valokuva ei välitä fiilistä, jonka järjettömän kokoinen talo väärässä paikassa antaa. Olen ihmetellyt miten tuollainen voidaan tuohon rakentaa, mutta tämä onkin Helsinki.

Kuvan talo löytyy täältä. Oikealla olevan vaalean talon osakkeenomistajien riemulla ei liene rajaa.




sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Fihadismin voittokulun järjettömyys

Kulunut viikko on ollut synkkä. Säät ovat kyllä suosineet mutta uutiset joka puolella ovat laskeneet mielialaa. Tämän lisäksi olen ollut kohtalaisen pahan flunssan tai muun "perustaudin" kourissa, mikä on vetänyt olon erittäin heikoksi.

Surullisena olen seurannut fihadismin voittokulkua Helsingissä. Tempaukset käyvät toinen toistaan järjettömämmiksi aivan samaa vauhtia kuin trikookiitäjät ja köyhät opiskelijat työntävät mankelinsa lämmitettyihin, tai kylmiinkin, pyöräkellareihinsa eri puolella Suomea. Talvi tulee. Se on synkkä ja pimeä, kylmäkin. Fihadistien talvi kulunee haaveilla siitä, kuinka "pahat autoilijat" saataisiin päiviltä.

Sunnuntai-Totuuden juttu "itäbaanasta" on surullista luettavaa. Olen vuosikausia ajanut autolla masentavaa ja huonokuntoista Kulosaaren siltaa edestakasin ja mainitsin sen aikoja sitten yhdessä jutussani. (Suomalainen tie. 28.2.2014).

Nyt Totuus väittää tuhansien mankelistien ajavan sillalla joka päivä. Tokihan tämä voi olla totta, mutta mitä nyt itse olen asiaa vuosikausia tarkkaillut, niin eipä siinä montaa fillaria kerralla näy. Kesällä toki enemmän jos on hyvä sää mutta suurimman osan niistä kerroista kun minä siitä olen mennyt, on fihadistien kaista loistanut tyhjyyttään. Ihme se ei ole; silta on varsin pitkä ja Helsingissä tuulee jatkuvasti enemmän tai vähemmän. Talvella fillarin näkeminen täällä Globaalin Vastuunkannon Ytimessä, Helsingissä siis,  on vähän kuin suksien bongaaminen Vietnamissa.


(Kulosaaren silta 25.10.2015)...
kuva on melkein yhtä tärähtänyt kuin helsinkiläinen fihadisti,
 tuhannet mankelistit ovat tässä näkymättöminä


En usko, että pyöräuskonnon eli fihadismin voittoa pystytään estämään. Virkakyösti ja viherkahjo ovat pari, jota et voi järjellä voittaa. Noiden kahden symbioosi on kaiken järjen ulottumattomissa.

Osuvalla nimimerkillä "Verotettu" Totuuden artikkeliin kommentoiva henkilö on samalla asialla kuin minäkin.

Ei noille vihreiden typeryyksille loppua löydy.
Eikö ymmärrys riitä siihen että jos pääväylälle tehdään hidaste se sotkee koko läpiajoliikenteen.
Paikoillaan seisova liikenne saastuttaa ja maksaa!

Pyöräilijöiden reitit täytyy rakentaa niin ettei muun liikenteen tarvitse kärsiä sen vuoksi.

Tämä pyöräilymania on jo saavuttamassa järjettömyyden mittasuhteet.

Ostetaan verovaroin mummonpyöriä a'8700 ja rakennetaan tyhjyyttään loistavia pyöräteitä.
Eikö viheranarkialle löydy pysäyttäjää ennenkuin kaupungin asuinmahdollisuudet on tuhottu?

Vastaus tuohon kysymykseen on lyhyt; Ei löydy.

Itselläni ei ole tiliä HS:n sivuilla, enkä niin ollen siellä kommentoi.

En siis ole yksin. ME emme ole yksin.

Mutta vähän meitä on.

Ja vielä: Kiitokset viime aikoina hyviä kommentteja kirjoittaneille.

sunnuntai 2. elokuuta 2015

Kallio Vasse Party

Eilisestä Vasse Partyistä kertova HS sortuu heittämään täkyn/täyn vesille kuin Halla-aho konsanaan. Tekisi mieli siihen tarttua, mutta olen kommentoinut tätä vasemmistolaisten katujenvaltaus-unelmaa jo useissa kymmenissä bloggauksissa. Tartutaan nyt hivenen kuitenkin. Otsikkokin on niin herkullinen:

Block Partyn lumoissa juhlineessa Kalliossa kokeiltiin taas kaupunkia ilman autoja


Pari omaa kirjoitustani aihepiiriä sivuten: yksi on Kaupunki ei ole vihreä nukkumalähiö (21.12.2013) ja toinen Painukaa h**vettiin Helsingistä, kaupunki on Vihreiden (18.2.2014). HS:n tuntien uutisen kirjoittanut toimittaja Aalto on 99,8 prosentin todennäköisyydellä vasemmistolaisäänestäjä, joten juttuun on turha kuvitella haastateltavaksi ketään, joka vastustaisi tai ei pitäisi näistä kadunvaltaus-roskaus-kuseskelu -sessioista.

Kadut valtaavan massahurmosjoukon suosikkiartisti on Totuudellisten sanomain kertoman mukaan, kukapa muu, kuin itse Paleface - Prinssi Vasse II. Moni ei ehkä muista, että parhaaseen neuvostoliittolaistyyliin -holodomorin hengessä- "Peilfeik" on makustellut ajatusta rikkaiden syömisestä. Samainen Prinssi Vasse laulaa riistäjistä ja taistelusta kuolemaan saakka. Tiedämme, että taistelu on viime aikoina ollut erityisen muodikas sana. Tämä agitaattori lienee karauttanut paikalle Kirkan vanhalla bussilla, joka ei noin neljälläkymmenellä ikävuodellaan enää ole niitä viherpiipertäjien ekologisimpia vaihtoehtoja. Paikalle autotonta maisemaa juhlimaan on siis ehkä tultu - autolla.



Vasse-aate, siis sosiaalidemokratia eri muodoissaan on mautonta. Heti pintaa raaputtamalla se on äärimmäisen väkivaltainen ja kykenevä hirmutekoihin, jossa ne, jotka jotain omistavat, joutavat pataan, tai vähintään saada pataan. Palefacekin sen tietää hoilatessaan

"pakko on taistella, kuolla tai voittaa. Ratkaisu eessä on tuntematon"

Autotonta kaupunkia voi käydä katsomassa... jaa-a. No vaikkapa Sipoonkorvessa, kunhan on ensin rämpinyt märän hyttyspuskan läpi muutaman sata metriä keskelle ei-mitään. Tosin sinnekään harva kalliolainen jaksaa kävellä, joten on otettava bussi sinne (päin), sillä eihän sekään nyt perille vie, kuten ei julkinen liikenne vie oikeastaan koskaan. Miksi en käytä julkisia liikennevälineitä (25.3.2013)

Vasse ei tätä ymmärrä. Vasselle auto on kuin ampuma-ase; itsenäinen toimija, täysin ihmisen kontrollin ulkopuolella valtaamassa maailman ellei valtio pyytteettömyydessään astu hillitsemään näiden laitteiden herruutta ihmisestä. Vasse ei ymmärrä, mitä sana väline tarkoittaa. Ei edes silloin kun kaivaa vapaan valinnan hienoimpia tuotteita merkkilaukustaan tai leipälaukustaan. Tarkoitan siis viimeisimpiä iPhoneja tai muita vastaavia, vapaan kaupankäynnin ja valinnan tuottamia laitteita, eli välineitä.

Tuskinpa herttaisilla, otsat kirkkaina kaduilla tanssivilla hippitytöilläkään on neuvostoliittolaisia meikkituotteita mukana, saati itä-saksalaisia vaatteita. Niitä olisi varmasti, jos sosialismi olisi kyennyt tuottamaan yhtään mitään, mitä edes joku olisi vapaaehtoisesti halunnut omilla rahoillaan ostaa. Kallio Vasse Partyissa tarjolla olleet bisset, siiderit, ruuat, kaikki --- autollahan ne on sinne roudattu.

Vasse, herää todellisuuteen. Todellisuus on mukava asiaintila. Se rentouttaa, tekee aidosti suvaitsevaiseksi muita kohtaan (eli: elä ja anna muiden elää, jokainen omilla rahoillaan, kyvyillään jne, you know)  ja vie asioita eteenpäin.


lauantai 1. elokuuta 2015

Hipit ja kyöstit ne meillä jyrää(vät)

Aivan kuten mietiskelin, alkaa valtiokoneisto suitsia Portugaliin muuttavia eläkeukkoja ruotuun. Varmaan siinä menee samalla pari akkaakin ojennukseen, mutta mitäpä pienistä. 

Liikkumista on rajoitettava, ajattelee virkakyösti wiineri jo puoliksi syötynä. Ensin rajoitetaan rahaliikennettä, minkä jälkeen on sulavan luontevaa alkaa rajoittaa ihmisten liikkumista. Kellepä ei riittäisi yksi ulkomaanmatka kerran vuodessa, sillä eihän nyt missään voi olla mitään Suomea hienompaa. Ihmisessä täytyy olla jotain vikaa, jos hän täältä haluaa pois lähteä.

On aika karistaa Helsingin (Kallion) ganjanhajuiset ja kusiset kadut täksi illaksi ja poistua naapurikuntaan. Hipit valtaavat kadut . Liikkumista kaduilla hankaloitetaan tänään ja paikoitellen se on kokonaan estetty ainakin Hesarilla, mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät. Viherhipit omistavat tämän kylmän, tuulisen kylän. He tekevät mitä mielivät, me muut saamme kärsiä. Ja jos taas ei heitä miellytä jokin asia, voi aina järjestää miekkarin parissa päivässä, noin niinkuin "spontaanisti", ex tempore ja prima vista. Turhia lupia tai ilmoitusten jättämisen määräaikoja ei silloin kysellä. Mitä vaan voi periaatteessa tehdä, jos sen voi jotenkin muotoilla "kivan" muotoon

Sweduissa on innostuttu viskomaan käsikranaatteja. Suomalaisille tutussa pesiksessähän viskotaan palloa, haavoitutaan ja osa taitaa palaakin. Väkivaltainen, karmea kuolema kohtaa sen, joka ei syöksy poteroon riittävän ripeästi. Ruotsalaisten sietäisikin alkaa ottaa pesis vakavasti tulevaisuutta ajatellen.

Ehkä "Jugoista" alkaa aikanaan tulla importtina meillekin tänne kranuja. Kieltämättä hieman tylsäähän täällä Helsingissä on, kun pommit eivät pauku eikä kalashnikovit nakuta kylmää rytmiään kesäillassa. Edes kivet eivät vielä lentele.

Tylsää.