torstai 3. lokakuuta 2013

Hieman hyvääkin

Olen aidon ja hyvän ruuan ystävä. Aina kun matkustan jonnekin, on oikeastaan ykkösasia nautiskella paikallisia ruokia. Suurimmat suosikkini ehkäpä Kreikka ja Italia, kun ruuasta on kyse. Sieltä ne parhaat ruokakokemukset ja ravintolamuistot ovat. Usein aivan tavallisista pikkupaikoista, joiden nimeä ei edes huomaa katsoa. Pastitsio soikoon, että olen nauttinut niistä hetkistä lämpimässä meren äärellä paikallista olutta siemaillen.

On erityisen hienoa huomata, että pekkapuskien ruoka- ja etenkin rasvafasismi saattaa ajan kanssa korjaantua terveempään suuntaan ja suomalaiset voivat syyllistämisen ja itsesyytösten sijaan alkaa lopulta maistaa jotain ja nauttia leivän päällä muitakin kuin 1980-luvulta jostain ilmestyneitä kissanrasvoja ja mitä ihmeellisempiä kevyttuoteita ja rasvattomia juttuja. Aiheesta kertoo Maaseudun Tulevaisuus.

Tervetuloa, hyvät luonnolliset raaka-aineet ja maut Välimereltä ja muualta. Tervemenoa kaikki ruokaan liitetyt ilmastohuuhaa-jutut a la Mengelius Lihattomalla Lokakuulla.

Eniten tervetuloa Vihreätön Vuosi, joka toivottavasti joskus koittaa.

lataus

Kun voittaja selkäänsä sai

Kannattaa lukea tästä Taloussanomien uutisesta tarina siitä, kuinka käy, kun yksittäinen autoileva ihminen uskaltaa haastaa Oikeamielisen Valtion ja virkamiesarmeijan. Kansalainen voitti mutta kostaakseen valtio päätti "näpäyttää" kaveria, sillä virkamies sanoo aina viimeisen sanan.

On tämä uskomaton maa. Ihmeellistä, että täältä vielä toistaiseksi pääsee pois.

tiistai 1. lokakuuta 2013

lauantai 28. syyskuuta 2013

Persudemari

On hämmentävää vuodesta toiseen todeta, kuinka syvällä sosialistinen ajattelumalli on suomalaisissa; kateus velloo kaduilla ja pihoilla, ja jos jollain on jotain mitä itsellä ei ole, se on tietenkin muilta pois. Näin usein kuulen ihmisten ajattelevan. Henkilökohtainen suosikkiperusteluni kanssaihmisiltä on ollut jo vuosia "koska kukaan ei tarvii [lisää tähän jokin asia]  sitä välttämättä".

Kuten usein sanonkin, meissä jokaisessa asuu demari kun oikein silmiin katsotaan, sillä niin syvälle on tuo ideologia lähes meihin jokaiseen iskostettu vuosikymmenten aikana eri keinoja käyttäen. Viime vaaleissa kuvittelin perussuomalaisten olevan jotenkin erilaisia, vähemmän veroja haluavia ja uudistusmielisiä. En tiedä mistä nuo mielikuvat olivat syntyneet mutta vääriä ne toden totta olivat.

En aio enää äänestää. Äänestämisellä ei nykyisillä vaihtoehdoilla ole mitään merkitystä, koska valittavana on paljon lisää maksamista ja holhoamista tai vaihtoehtoisesti aivan todella paljon lisää maksamista ja holhoamista.

Tällä viikolla perussuomalaisten edustajat ovat tunnustaneet uskoaan sosiaalidemokratiaan vaatimalla verorahoin maksettujen koululounaiden myymistä 1,5 eurolla kenelle tahansa (hulppeaa PS/Vihreät ajatusyhteistyötä muuten!), tyhjänä tai muuten vaan käyttämättä olevien asuntojen verottamista (demarilogiikalla lisäverotus aktivoi, kuten tiedämme) ja viimeisimpänä joku tuntematon möllikkä ehdottaa veneille veroa (lisätuloja pitää kuulemma kerätä. Kuluistahan ei koskaan voi karsia, kun vasurit mellastavat).

On tainnut käydä niin, että ne opportunistit jotka eivät ole saaneet nostetta perinteisemmissä demaripuolueissa, ovat hypänneet persujen viimevuosina vauhdikkaasti suihkineen kelkan kyytiin toivoen sitä kautta saavansa ääntään kuuluville.

Minusta tuntuu että koko Perussuomalaisten suosio on Jussi Halla-ahon ansiota. Muuta hyvä tuossa puolueessa ei enää olekaan.

Loppuun muutamia mainioita meistä suomalaisista niin paljon kertovia kommentteja Aamulehden venevero-aiheisen artikkelin kommenttiosastosta.
 - Ei turhenpaa touhua olekkaan kun pörrätä tai tuulen työntämänä kulkea saaristoa sotkemassa

- Veneily ei ole kenellekään välttämätöntä. Ihan hyvä verotuskohde.

- Loistava ehdotus, lisäksi arvoasunnoista ja ökyautoista ylellisyysvero

jossain on aina myös järjen ääni:
- Mihin hävisi persujen alkuperäinen ideologia menojen leikkaamisesta uusien verojen sijaan?
Varsinaisia takinkääntäjiä.

Odotan sähköhammasharjaveroa. Tässä taloustilanteessa se on vain oikeudenmukaista eikä kukaan tarvitse välttämättä sähköhammasharjaa. Sitäpaitsi se kasvattaa hiilijalanjälkeä.

Käy koukkuun!

Ei helkkari, virkamiesryhmä testailee ovatko pelit "liian koukuttavia".

"Uusi pelejä valvova viranomaisryhmä aloittaa toimintansa tällä viikolla. "

No mikään ei piristä niin kuin uusi virkamiesryhmä, se on ehkä parasta mitä verorahoilla saa. Miten tuohon ryhmään pääsee testaajaksi? Minulla on useammalta vuosikymmeneltä kokemusta erilaisista peleistä.

Menee jo niin överiksi, ettei pysty näin yöaikaan kommentoimaan mitään.

Toivottavasti testimetodeista kerrotaan jatkossa lisää. Varokaa nyt, virkakyöstit, ettette itse jää koukkuun peleihin. Tai ehkä oikeamielisyyden suojakilpi suojelee teitä pelikoneen pahalta silmältä.

 

torstai 26. syyskuuta 2013

Sain Vihreän herätyksen

Vihreä Usko on minulle yksi elämän suurimpia mysteerejä. Nautin tuon salatieteen ja sen jäsenten tutkimisesta, heidän ajatustensa tarkkailusta ja kultin tempausten ihmettelystä. Itsehän en ole saanut minkäänlaista "herätystä", mitä nyt muutaman kerran väsyneenä herännyt töihin ja vähän useamman kerran herännyt hirveässä krapulassa tosielämään.

Koska kysymys on nyt ja aina uskonnosta, ei tietenkään kukaan voi todistaa mitään suuntaan eikä toiseenkaan. Ainoastaan profeetat ja heidän tietokonekäyränsä tietävät totuuden. Onhan meillä kotimaisiakin Vihreitä profeettoja risupartoinen ja kulahtaneina villapaitoineen. Ulkomailta löytynevät ne Vihreyden kovimmat apostolit.  Heidän nimiään en tunne.

Gaia-kulttia tutkiessani löysin nautinnokseni viime vuodelta Kodin Kuvalehden tekemän artikkelin Riikka Suomisesta. Aidosti kiitos, Kodin Kuvalehti, olette tehneet hyvää työtä kuvatessanne uskovaisen elämää. Eihän se tosiaan ulkopuolisen silmiin herkulta näytä, koska kilvoittelu on jatkuvaa. Toisaalta en minä sitä tuomitsemaan käy, sillä kukin taapertaa tyylillään. Toivoisin, ettei tuota kulttia tyrkytettäisi meille muille mutta se nyt on turha toive. Vihreys on tämän hetken suosituin uskonto Euroopassa. Sen korvannevat aikanaan muhamettilaiset. Pohdinnan paikka onkin, onko jossain Vihreitä muhamettilaisia.... siinäpä yhdistelmä.

Riikka on jo ikänsäkin puolesta sosiaalidemokratin kauneimpia kasvatteja (me ollaan demareita kaikki kun oikein silmiin katsotaan) ja täysin indoktrinoitu varmaan jo kouluiässä, koska muistelen itsekin kuulleeni ensimmäisen kerran näitä vihertarinoita 80-puolivälissä kouluaikoina. "Tsernopili" poksahti, väestö räjähti justiinsa... erona nykyhetkeen ehkä vain se, että jääkausi oli silloin tulossa tai niin se opettaja ainakin sanoi.

Nyt on hieman eri kaiku askelten;  pukkaa lämpöä, trombia ja kohta varmaan zombeja. Se mikä ei muutu on, että ongelmat tulevat "pian" (vaikka siirtyvätkin aina vähän eteenpäin) ja ratkaisu näihin ongelmiin löytyy kultin jäseniltä, joilla nykyään on verotusoikeus. Artikkelin huvittavana yksityiskohtana Riikka kertoo, että asuessaan vuoden Etelä-Ruotsissa, hän ei juurikaan liikkunut siellä, koska ei voinut matkustaa autolla. Jäi monet hienot paikat näkemättä varmasti, sillä auto, sillä kulkee kaikki. Jotkut muistanevat tuon vanhan mainoslauseen.

Uskon, että tuolla Ruotsissa suoritetulla kilvoitusharjoituksella Riikka kuitenkin nousi pari tasoa lähemmäs Gaiaa ja sai ehkä karismapisteitäkin alan piireissä. Huvittavintahan kultin jäsenissä on itselleni aina ollut se, että siihen ilmeisimpään ekotekoon, eli lisääntymättä jäämiseen, he eivät itse pysty. Hivenen kliseistä vihertelyä on, että asutaan Käpylän puutalossa tai vastaavassa - ja saarnataan muille miten elää. Itselläni ei esimerkiksi tässä elämässä riitä rahat asua puutalossa lähes keskellä Helsinkiä. No, kuten muillakin uskovaisilla, on Riikallakin selitys valmiina ja voitte lukea sen artikkelista.

Joka tapauksessa: suosittelen ilmastonlämpimästi kaikkia lukemaan tästä linkistä pdf:nä latautuvan tarinan.

Gaian siunausta teille kaikille ellei peräti Gaian terve!

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Veronumero

Joko sinä olet tilannut omasi?

Veronumero on ensi kesän hitti.

Aikoinaan erilaisilla "uudelleenkoulutusleireillä" tatuoivat numeroita ihmisten käsivarsiin. Olivat mokomat muodin ja tehokkuuden edelläkävijöitä. Univormutkin oli suunnitellut joku paikallinen nokkamies, joka vieläkin tunnetaan paremman laadun tekijänä.

Avant-gardea oli se - vieläkin jaksaa kiehtoa ihmisiä.

Työssäkäyville musta haalari ja virkamiehille punainen. Muut värit kiellettävä.