tiistai 24. syyskuuta 2013

Ensipuraisu

Ensipuraisu on hieno asia. Kirjoitin aiemmin ensipuraisustani parhaan ystäväni alkoholin kanssa. Tänään koin vaatimattomamman mutta pitkästä aikaa uuden puraisun, kun ajoin elämäni ensimmäistä kertaa niin sanottua pikku-dieseliä eli pienellä diesel-käyttöisellä moottorilla varustettua henkilöautoa. Niin omituista kuin se oikeastaan onkin, olen tähän asti ajanut vain isoilla dieselmoottoreilla sekä järkyttävällä määrällä erilaisia bensiinimoottoreita.

En ole autojen suhteen varsinaisesti ennakkoluuloinen kuin ehkä ainoastaan VAG-konsernin vehkeiden kanssa. Oletukseni oli, että jonkinmoiseen nuhapumppuunhan sitä kiivetään, kun kotteroon sisälle astuin. Heti ensimmäisillä metreillä auto kuitenkin vakuutti minut erinomaisuudestaan omassa luokassaan. Pikkukippo olikin sitkeä etenemään eikä ihan niin mopokaan kuin ehkä voisi kuvitella.

Maantieajo oli vähän heppoisaa, sillä lyhyt akseliväli ja korkeat mutta kapeat renkaat tekivät ajamisestä vikuroivaa ja levotonta. Oli ohjattava lähes tauotta ja auto pyrki menemään milloin mihinkin suuntaan. Kaupungissa moottori oli sen sijaan kuin kotonaan. Päivän aikana Kehäkolmosen sisällä ajetun noin sadan kilometrin lenkin polttoaineen keskikulutuksen jäädessä 4,6 litraan ei voi kuin ihmetellä nykyaikaisen tekniikan hienoja ominaisuuksia.

Kahta varmemmaksi sen sijaan käy se, että valtio ja oikeamieliset neuvokset virastoissaan ovat aidosti suuressa hädässä: lehmä ei lypsä enää entiseen malliin. Ja kuten tiedetään on valtion verotulot taattava.

Oletettavissa siis polttoaineen hinnannousua ja olliloiden virittelemiä uusia maksuja meille lypsylehmien omistajille. Ja kun aikanaan autoilu loppuu oikeamielisten vaatimuksesta, tulevat vastaavat maksut muille kulkuvälineille, sillä virkamiesarmeija ei kuole koskaan. Ainoastaan sen vaatimat elatusmaksut muuttuvat ja kustannukset nousevat. Virkakyösti saa omansa aina.

maanantai 23. syyskuuta 2013

Oikeudenmukaista ja älykästä

Kun kuulen sanan oikeudenmukaisuus, poistan... autostani seisontajarrun ja painan kaasua.

Jonkinsortin neuvos, ja niitä riittää, on kai vääntänyt nettiin "sidosryhmiä" varten lukiotasoisen tilannekatsauksensa. Voisi hyvin kysyä mistä näitä neuvoksia tulee, tai paremminkin kuinka kalliiksi tämäkin neuvos(to)timo veronmaksajille käy.

Virkakyöstin parhaat palat on helppo kasata yhteen:

"Miksi selvitetään"

" Veropohja rapautumassa: polttoainetehokkuuden lisääntyminen, autoilun sähköistyminen, biopolttoaineet yms."

"Maksuilla on tarkoitus kattaa vähintään infrastruktuurin  ylläpitoon, ruuhkautumiseen, ilmansaasteisiin ja meluhaittoihin
liittyviä kustannuksia."

Siis Suomessako? Pelkästään Pietarissa lienee enemmän autoja kuin koko Suomessa. Ja veroja kerätään jo nyt liikenteestä miljardeja, ja taas miljardeja.

Annetaan kyöstin kertoa lisää:

"Motiivit ja pääkysymys"

"Taloudellisella ohjauksella halutaan vaikuttaa liikennesuoritteeseen eli tehostaa liikennejärjestelmää, vähentää ympäristöhaittoja ja parantaa turvallisuutta (ja taata valtion verotulot)"

Olennaisen virkakyösti on näköjään laittanut kavereita varten sulkuihin. Ehkä tarkoitus oli poistaa se ennen julkaisua. Huvittava yksityiskohta kuitenkin!

Kyseessä ei ole mikään ihan tyhmä jätkä, sillä

"Tieliikenteen verotuksen taso on poliittinen päätös kutenmyös verotulojen käyttö"

Loppupuolella neuvosmies kiteyttää:

"Päätelmiä"

"Kilometriveromallin yhteiskuntataloudelliset hyödyt ovat selkeästi suuremmat kuin nykyverojärjestelmän"

"Valtiontalouden tulopuoli toteutuu paremmin, koska kmveron tuotto ei vaihtele, kuten autoveron tuotto"

Diggaan sanasta "yhteiskuntatalous". Soi paremmin kuin "riistoverotus".

Verotus - mitä kaikkea ihanaa sillä saakaan!

Jutta automaassa

Löysin netistä suosikkidemariani Juttaa guuglailemalla hassunhauskan vanhan powerpoint-pohjan, jonka perusteella Jutta on kai pitänyt puhetta jossain vuonna 2009. Teemana on "Verotuksen tulevaisuus".

Huippukohtia tässä:

"Millä hopealuodilla turvataan sekä työnteon kannustavuus että riittävät verotulot?"

No mikäli demareita on uskomista niin hirrrrmuisella veronkorotuksella tietenkin. Luoteja sosialistit ovat monesti käyttäneetkin maailmanhistoriassa.

" Korkean veroasteen - sinänsä - ei ole todettu olevan haitallista taloudelliselle toimeliaisuudelle tai talouskasvulle".

Muuten vaan firmaa kaatuu ja töissäkäynti alkaa olla jo hölmöläisen hommaa, kun tekemättä saa kohta saman käteen.

"Luonnollisten henkilöiden pääomaveroa on varaa korottaa ilman kilpailukykyvaikutuksia"

No varmasti, jos oikein kovasti uskoo.

" Suomessa omaisuuden verotus on olematonta muuhun Eurooppaan verrattuna (kiinteistö- ja perintöverotus) – Myös oikeudenmukaisempaa, koska varallisuuserot ovat paljon tuloeroja suuremmat"

Onkohan tämä sama Suomi jossa minä elän. 

Autoveronkorotuksen ei pitänyt Jutan mielestä vaikuttaa oikeastaan mihinkään muuhun kuin siihen ,että verorahaa tulisi lisää. Hivenen pieleenhän se meni sekin arvio. Kävikin tänään mielessä moniko Delta-Auton työntekijöistä äänesti näitä erilaisia demareita. Oletettavasti melkein jokainen. Saitte äänillenne nyt vastinetta kautta Suomenmaan.

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Alkoholiverokapinallisen elämää,osa 11: Aine helvetin esikartanosta

Viikko on ollut rankka juomisen kannalta. Työmatkalla join joitain annoksia joka päivä. On selvää, että nukkuminen on silloin ihan mitä sattuu. Olen nukkunut tällä viikolla tdella huonosti. Eilen tuli kupitettua hieman enemmänkin, minkä seurauksena olen joutunut tärisemään koko lauantain ja kärsimään huonosta olosta joka jatkuu pari päivää. Vaikka nykyään olenkin kohtuukäyttäjä, joudun silti taistelemaan itseni kanssa hillitäkseni juomishaluja. Ainahan se mielessä on - alkoholi.

Nykyään, ongelmista selvinneenä, pystyn sentään analysoimaan tilannetta. Erotan sen, ettei jokapäiväinen tissuttelu ja jokaviikkoinen kännääminen itseasiassa ole normaalia toimintaa ihmiselle. Ei se ole terveellistäkään, siihen menee rahaa ja aikaa ja lopputulos ei ole millään tapaa positiivinen. Pystyn nykyisellään lopettamaan juomisen jossain vaiheessa iltaa jättämällä vaikka täydenkin annoksen pöydälle. Nuo ovat hienoja tapoja ja huomioita, jotka osoittanevat, että suunta on oikea. Aidosti suunta on raittius, sillä sitä sen on pakko olla. Tämä on pitkä matka mutta onhan tässä aikaa. Kohtalotoverini varmaan tietävät sen hauskan fiiliksen kun kanuuna alkaa helpottaa ja ensimmäisen kerran käy mielessä "kyllähän tässä saattaisi yksi mennä...". Vakuutan, että silloin olet jo itsepetoksen tielle lähtenyt kovaa vauhtia. Minulla itselläni on juuri se fiilis tällä hetkellä, vaikka koko päivän olen kironnut,  että pitikö tässä näin käydä.

Neuvoni onkin: älä ota sitä ensimmäistä. Tai jos otat, mieti koko ajan miksi joisit lisää. Maistuuko se juoma enää miltään kuudennen annoksen kohdalla, entä onko tarvetta päihtyä lisää.

Krapulapäivänä tee ajatusharjoitus: keskity rauhallisesti ja mieti juomista. Ota juominen,  mielessäsi,  vaikkapa tennispallon kokoisena asiana käteesi ja laske se lattialle. Voit tehdä liikkeen aidosti. Kuvittele juominen siellä lattialla. Seiso itse siinä vieressä. No, miltä näyttää? Melko mitättömältä, eikö. Et sinä sitä tarvitse. Voit vaikkaa jättää sen "juomispallon" sinne lattialle pariksi päiväksi. Mieti jotain muuta sen sijaan, sillä varmasti moni muukin asia kiinnostaa. Ja veikkaanpa, että aika moni muu asia kiinnostaa paljon enemmänkin. Keskity niihin, lue joku uusi juttu sinua kiinnostavasta aiheesta. Katso video netistä. Älä soita sille kaverille, jonka kanssa käyt kippaamassa.

Hanki muita kavereita, semmoisia joilla on muutakin miettimistä kuin seuraava baarikierros.  Mene töihin, pese auto, tee mitä tahansa muuta mutta pidä ajatus mahdollisuuksien mukaan irti alkolista. Piristyt jo muutamassa päivässä koska saat kunnolla nukuttua. Ei tästä ehkä apua ole jos tilanne on paha eikä kunnon "ammattilaiset" mitään nettiä selaile muutenkaan mutta meille työssäkäyville pienikin tönäisy oikeaan suuntaan saattaa auttaa paljonkin. Niin ja kaada ne kotonasi olevat viinat viemäristä alas. Kierrä kaupan alkoholihyllyt mahdollisuuksien mukaan kaukaa tai niiden kohdalla käännä katseesi pois siitä suosikkijuomastasi. Pikkuasioilla on monesti iso vaikutusvalta näissä hommissa.

Olen jo aiemminkin pohdiskellut syitä siihen, miksi juuri alkoholista tuli minulle vitsaus numero yksi. Syyt ovat varmasti sekä geneettiset että psykologiset: keitto nyt vain maistuu ja se osui nuorena jotenkin niin hyvää saumaan yleisen ahdistuksen keskelle oloa helpottamaan. Paras kaverini alkoholi, ehdottomasti. Ja samalla se ikävin kaveri. Kaikki ne sadat päivät, jotka olen krapulassa maannut ja tärissyt ja kironnut tuota helvetin ainetta, jonka käyttöä en ainakaan aiemmin pystynyt hallitsemaan. Vaihtaisin ne heti pois selviin päiviin jos pystyisin. Harmittaa ja inhottaa, etten ole pitänyt itsestäni parempaa huolta nuorempana. Olin kertakaikkiaan ja yksinkertaisesti hölmö, näköalaton päihderiippuvainen.

Eihän kukaan pakota juomaan tietenkään. Kaiken kaadan itse kurkusta alas omin käsin. Vitsinä alkanut ja Jutan innoittama alkoholiverokapinani on osoittautunut pieneksi menestykseksi, sillä en ole koko vuonna vieläkään ostanut vähittäismyynnistä kuin pari hassua keskaripulloa. Aiemmin tuli tissuteltua harva se ilta ja kierreltyä kaupan oluthyllyjä. Painokin on pudonnut tänä vuonna viitisen kiloa kuin itsestäään.

Ehkä tämä viikko on kuitenkin jonkinlainen poikkeama vuositasolla. Niin ainakin haluaisin uskoa.  Onhan tässä mennyt viikkoja täysin tipatta kesälläkin. Kesä jos mikä on itselleni vaikeaa aikaa, koska kaikenlaisia tilanteita, joissa juomaa on tarjolla, on harva se viikko. Tiedän itsestäni sen, että rutiinit ovat minulle hyväksi. Talviaikaan elämä on tasaisempaa ja houkutuksia juomiseen on vähemmän. Nykyään pystyn kieltäytymään tarjotuista juomista mutta aivan joka kerta ei yksinkertaisesti viitsi sanoa ei.

En silti ole kieltämässä alkoholia, sillä kiellot eivät auta kun on Iso Jano. Jano joka ei vedellä lähde. Päinvastoin: jos minä saisin päättää olisi Suomessa alkoholia myynnissä joka nurkalla kellon ympäri, kuten monissa muissakin paikoissa. Aikanaan se varmasti johtaisi koko aineen arkipäiväistymiseen ja siitä katoaisi kaikki vähäkin hohto. Ehkä joku tulevaisuuden nuori välttyisi näiltä mietteiltä ja krapulapäiviltä.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Sarjan aiemmat osat luettavissa:

osa 10: Kieltolaki, missä sinä viivyt

osa 9: Demareita paossa

osa 8: Kiristyy, kiristyy

Osa 7:Virkamies tietää

Osa 6: Vapun jälkeen

Osa 5: Kun jano ei lähde juomalla

Osa 4: Simaa!

Osa 3: Suomalainen demari

Osa 2: Tuttu tunne

Osa 1: Veroja ystävällisesti korottaa hän

perjantai 20. syyskuuta 2013

Hyvä palkka

Viikon työt ovat ohi, on aika siirtyä vapaalle. Jotenkin onnistuin nettiä selatessani eksymään jollekin "naisten valituspalstalle", jossa pohdittiin hyvää palkkaa.

Sieltäpä tarttui näkökenttään kommentti, jota kirjoitettaessa ainakin tuntipalkka on ollut varmasti kohdallaan.

Image

On tämä, jumalauta, hullu maa. Kuvan tytsy valittaa, vaikka moni tekee Suomessa kuukauden töitä saadakseen saman näppiin, mikä nopealla arviolla vastannee noin 1600 euron kuukausituloja.

Mutta kuten yleisesti tiedossa on, niin valtiohan sen kaiken maksaa. Ei siis mitään hätää. Rahaa on. Taikaseinästä saa tarvittaessa lisää.

torstai 19. syyskuuta 2013

Postikortti Sinulle, Vihreä

No terveisiä täältä maailmalta!

Uskotko muuten, että on mukava ottaa päivällä lasi kylmää limpparia aurinkoisella terassilla. Join minä yhden oluenkin, mutta älä kerro kellekään.

Image

Kun vähän päätään kääntää niin näkyy kaikenlaisia luonnonihmeitä, Gaia on tehnyt taikojaan, eikö?

Klikkaamalla saat suurennettua kuvaa, jos sitä mietit.

2013-09-16_15-31-24_421

Autothan täällä maailmalla nopeita ja upeita, eikä niitä veroteta niin kuin meillä koti-Suomessa. Et taida kyllä  tietää miltä Ferrari Californian V12-moottori kuulosta, kun 460  hevosta hirnuu konehuoneessa?

2013-09-17_14-08-11_234

Auto tarjoaa melkoiset kyydit, mutta mitäpä sinä siitä tietäisit. Mietit siellä kuitenkin niitä hiilijalkojasi ja vaihdat fillariisi ketjut juuri nyt, myönnä pois.

Maistelin muuten lentokoneessa saksalaisia panimotuotteita auringonlaskua katsellessa. Kaikkea se saksalainen keksii, liekö keksinyt auringonkin.  Eihän tämä nyt ihan kävelymatkan rentoutta vastaa, mutta kyllä sen kestää, kun tästä palkkaa saa.

2013-09-18_19-31-06_160

Nähdään taas Suomessa uusien kieltojen ja rajoitusten merkeissä!

terveisin ystäväsi Tikka