Tämä ei ole mikään raha-automaatti

Uutiset tietävät kertoa, että Suomen teille tulee 300 uutta yksisilmäistä rosvoa noin tuhannen kilometrin matkalle. Vaikka asiaa miten miettii, on 1000 kilometriä aika paljon tietä.

Kameravalvonnan tarkoitus on veronkeräys.

Itsellenikin sellaisesta on kerran Pudasjärven suomaisemissa, keskellä ei mitään, räpsähtänyt satasen vero, koska ajoin 80km-alueella muistaakseni 97 kilometriä tunnissa. Wittumaisinta, ja näin se on pakko tähän kirjoittaa, on juuri tuo lähes jatkuva muuttuminen: 60, 80, 70, 100, 80, 70, 80, 100...

Kun sitä yksisilmäisen tienvarsirosvon läsnäolon pelkotilaa kestää tunteja, ja parhaimmillaan satoja kilometrejä, sitä haluaisi kiinnittää huomiota siihen liikenteeseen ja sen sujuvuuteen, ympäristöön, hirvieläimiin, mopoilijoihin, traktoreihin, maaseudun mummoihin sekä kesäisin nuoriin naisiin, joita joskus harvoin tiellä näkee.

Mutta ei: on kytättävä numerotauluja pelko persiissä ja vielä kotiin tultuakin on hieman epävarma olo.... "Tuleekohan sieltä lasku".

Kamera vain rahastaa, turvallisuuden kanssa sillä on tuskin mitään tekoa. Voit ajaa kameroista huolimatta miten sattuu. Umpijurrissa, huumeissa, näyttää persettä kameralle, sikailla miten vaan, kunhan teet sen nopeusrajoitusten mukaan. Ajaa vaikkapa peräkärrin kanssa satalasissa pikkutiellä, mikä tuntuisi olevan suomalaisten yksi kansallislaji.

Valvonta vaikuttaa, tiesi jo Valvirakin. Lisävalvonta vaikuttaa lisää.

Ja kaiken lisäksi yksi rahastuskone, autovero, ei oikein tuota. Ja eihän se tuota, kun suomalainen köyhtyy köyhtymistää kyösteilyn seurauksena.

Natsivihreät

Martin Durkin -nimisen hemmon kotisivuilta löytyy ihan mielenkiintoinen kirjoitus vihreän liikkeen ja jatkuvasti tapetilla olevien natsien samankaltaisuuksista otsikolla Nazi Greens - An inconvenient History.

Mietin jo hetken yrittäisinkö kääntää jutun suomeksi. Lukijamäärät ja aiheesta kiinnostuneet saattaisivat olla kuitenkin pieni joukko, joten luovuin aikeesta.

Tämä on samalla eräänlainen testibloggaus tänne Bloggerin puolelle. Katsotaan toimiiko.

Totuus leireilee

Alan vuosi vuodelta kyllästyä yhä enemmän natsi-Saksan perseilystä kertoviin artikkeleihin. Vaikea sanoa, mistä se tarkalleen johtuu. Olen enemmän tai vähemmän aina seurannut aihepiiriä ja pitänyt sitä mielenkiintoisena. Kävin viime vuonna Aatun Kotkanpesällä. Upea paikka päiväretkelle jos Baijerissa liikutte.

Saattaa olla, että niin sanotun natsi-kortin pelaaminen on viime vuosina yleistynyt ja tuo sinänsä todella erikoinen yhteiskuntakokeilu ihmiskunnan historiassa on sen takia alkanut tuntua vähän loppuun kalutulta aiheelta.

Helsingin Totuus muistanee jutullaan leirin vapauttamisen vuosipäivää.  Artikkelin teko ei ole vaatinut edes paikan päällä käyntiä, ja samanlaisia on tehty harva se vuosi varmaan Hesariinkin. No, kyllä maailmaan juttuja mahtuu. Toivoisi kuitenkin, että kaiken jo kirjoitetun keskeltä yritettäisiin vaikka muunkin sivun kuin wikipedian avulla vielä kaivaa jokin uusi näkökulma aiheeseen. Toivo voi olla mahdoton toteutettavaksi. Natsi-kortti on pelattu kohta tunnistamattomaksi. Kortin yläkulmasta voi vielä hahmottaa kuluneen hakenkreuzin yksittäisen sakaran.

Jotenkin flunssaiseen mieleeni juolahti, että HS:n kirjoitus palvelee myös tulevia vaaleja, sillä kommenteista on melko nopeasti, rivien välistä luettavissa, kuinka on varmistettava "ettei sama enää koskaan toistu, eikä muukalais- tai muukaan viha nouse enää". Rivien välit paljastavat, että usein manattua äärioikeistoa on syytä pitää silmällä. Harva sitä nähnyt on, mutta tarkkailu on ollut sitäkin aktiivisempaa.

Naurahdin tahtomattani, kun jutussa kerrotaan kuolemanleireille eräänlaisina vapauttajina saapuneiden neuvostosotilaiden tarjonneen "hellyyttä jonkin verran".

Neuvostoarmeija kyllä mielellään tarjosi "hellyyttään" ympäri itä-Eurooppaa  - ja aatteellisesti laajemminkin. Pieninä annoksina puna-aatteen myrkkyä riitti myös itärajan viattomille siviileille. Lapsiakaan eivät jättäneet rauhaan. Toki Hesari mainitsee, että aika veikeä vankileirijärjestelmä Joosepillakin oli tuohon aikaan. Ja oli jo paljon ennen Aatuakin.

Lopulta ympäri maailmaa tosiaan ilmestyi erilaisia "punaisia armeijoita".  Löytyipä sellaisista jopa japanilainen versionsakin. Jos aate ei vielä ollut jossain kirjaimellisesti verenpunainen, pystyi lapsikin laulamaan Suomea myöten, kuinka Lenin setä asuu yhtä lähellä kuin Setä Ho Chi Minh. Eikä näistä asioista ole koskaan miten "puhdistusta" tehty täällä, enkä tiedä, onko tehty muuallakaan kovin yleisesti.

Stalinen tappokoneiston yhdelläkään jäsenellä tuskin oli erityistä syytä helliä ensimmäistäkään puolalaista, kun muistelemme minkälaisia sosialistinkauppoja kaksi historian suurinta reaalisosialistia, Aatu ja Jooseppi-setä, keskenään tekivät.

Kävin itse Auschwitzissa viime vuosikymmenellä. Menihän siellä päivä kierrellessä. Sää suosi silloin.

Oma natsisaku-tiedonjanoni vaimeni tehokkaasti luettuani aikoinaan tuoreeltaan Sir Ian Kershawn kirjan Hitler. Kirja vastasi moniin minua askarruttaneisiin kysymyksiin sekä tarjosi hienon kokonaiskuvan aikakauteen, jona tuo kiero sossuilun tapa sai tulta alleen ja leimahti liekkeihin tuhoten käytännössä koko Saksan.

Pari asiaa on jäänyt silti hiemaan mietityttämään, vuosien jälkeekin.

Miksi ihmeessä saksalaiset tuhosivat "todistusaineistoa" leireistä. Tätä termiähän usein käytetään. Tuhotyöt tilanteessa ,jona kaik on mänt. Mitä merkitystä sillä enää on.

Sekä se, miksi tuhoamiskoneistoon Euroopassa riitti niin valtavasti resursseja, kun samaan aikaan alkoi jo olla pula lähes kaikesta sotamateriaalista ja vihollinen kolkutteli ovella.

No eipä silti, sosialistien viha ihmistä ja vapautta kohtaan ei järkeä tunne. Tänäkään päivänä.

Tauti iski

Ensin ajattelin, että naputtelin pari riviä jonkun vasemmistotädin uutislähetyskielto lapsille -jutusta mutta antaapa olla. Sama virsi on kuultu moneen kertaan.

Töistä joudun olemaan tänään pois kuumeen ja lihaskipujen takia. Kävin lääkärin vastaanotolla ja selvisi, että influessaa minulla ei ole.

Nyt lääkettä, lepoa ja hyviä blogeja tämä viikonloppu.

Vihreä Lanka - Näivetä käsityksesi

Vihreä Hirttolanka tarjoilee aika klassista viherfeminististä käsitystä tasa-arvosta.

Suosittelen erityisesti klassisemman tasa-arvokäsityksen ystäville tätä lyhyttä Aatteen viestiä.

Annakaisa Suni tarjoilee muutamia helmiä:

Naisille kuuluu puolet vallasta – ei yksi kahdeksasosa. (viittaus kai puolueiden puheenjohtajiin)

Päivi Räsäsen mahdollisuus päästä puoluejohtajaksi ja ministeriksi on tasa-arvotyön tulos

(Päivi ei ole oikea nainen, niinkö?)

Päivi Räsänen taas tekee työtä tasa-arvoa vastaan.

(Joo, Päivi ei todellakaan ole oikea nainen)

 

                 Vihreä lanka - Näivetä käsityksesi.

Kun Vihreä aalto ei katkea

En tiedä teistä, mutta kylläpä minua nauratti lukea Helsingin Totuudellisten Sanomien ja siellä suosikkitoimittajani, fillariaktivisti Moision juttu liikennevaloista.

Ei Helsingissä tarvitse kauan ajaa, kun valo-ohjauksen kirjaimellisesti Vihreä aalto selkeytyy.

Keskellä yötä ja keskellä ei-mitään punaisina helottavilla valoillekin löytyi selitys. Sen saatte etsiä tarinasta itse.

Antaapa fillariporukan kertoa legendaa. Antoisia lukuhetkiä tarjolla tästä.

P.s. Tähän liittyen suosittelen itse myös vanhoja kirjoituksiani samaa aihetta sivuten.

Vihreä aate ei toimi

Hei, me pyöräillään

Helsingin Sanomat tietää mitä sinä tarvitset

Helsingin Totuus ja fillari-Teppo 

viimeisestä tulee mieleen jokin poikien seikkailukirja, mutta kyllä todellisuus on kuvitelmaa ihmeellisempää toimintaa ainakin täällä meilläpäin.

Kyöstille pyyhkeitä

Kirjoittelin joku aika sitten pari riviä kyöstien toisille jakamistaan moitteista.

Nyt kyösti on jakanut toiselle pyyhkeitä. Mikäpä siinä, sillä hyvän pyyhintätavan vastaista on toiminta taas ollutkin.

Maan tapa (ital. Cosa nostra) jatkaa voittokulkuaan kohti vääjäämätöntä romahdusta.

Sitä ennen vaimolle töitä kyöstilästä, sillä

Suuressa organisaatiossa on väistämättä töissä esimerkiksi sukulaisia tai puolisoita

OK. No ei mulla sitten mitään, selvähän tämä.

Kauniimpaa perustelua nepotismille ei keksisi edes kielitoimiston työkseen kieltä pohtiva kielikyösti.

Täällä ei ole mitään nähtävää. Palatkaa maksamaan veroja. Muuten saatte minulta moitteet - tai pyyhkeitä.