Utopia - pakolla

Vihreää utopiaa, jossa autoja ei yksinkertaisesti enää ole, aiotaan edistää Helsingissä oikein huolella.

Mikäpä siinä. En kyllä tiedä missä aineissa viherväki on, jos tosiaan yhä kuvittelevat, että auto on jollekin statussymboli. En tiedä olenko koskaan edes tavannut sellaista ihmistä, jolle se sitä olisi. Kuluhan se on ja osaltaan välttämätön pakkohankinta. Ennen kaikkea se on Valtion lypsylehmä ja mahdollistaa mutkan kautta koko cityvihreän elämäntavan.... etenkin ne kuuluisat "julkiset".

Tuosta lisää otsikolla Tulevaisuuden Helsingissä ei omisteteta autoa.

Koska artikkeli on julkaistu Helsingin Totuudessa, otan tuon otsikon uhkauksena.

Nyt bisselle. Se on vielä sallittua, joiltain osin.

Vuokralle, mun kotona

En välillä (heh heh) ymmärrä verottajaa.

Nykyään, kun tieto liikkuu, on helppo kehitellä kaikenlaista kivaa ihan yksityishenkilönäkin ja jakaa se idea tuhansille muutamassa sekunnissa. Loppuun säädelty Suomikin on saanut maistaa tilkkasen vapautta pitkälti interin netin ansiosta. Surullista tässä on, ja se on samalla myös suurin epäkohta, että kaikki eivät pelaa samoilla säännöillä.

On kaikenlaista Tovi-meininkiä, Ravintolapäivää, ja nyt jopa majoitusta. Kaikkia näitä perustellaan sillä, että se on kivaa ja yhteisöllistä. Ehkä jopa kaupunkikulttuuria.

Minä näen asian toisin: kyseessä on kyllästyminen sääntelyyn ja holhoukseen mutta nämä kivailijat eivät demariaatteen syövyttämien aivosolujensa kanssa sitä näe.

Moni, en sano että kaikki, ovat tietämättään kyllästyneet sääntelyyn ja holhoukseen. Se, miten se ilmenee heille on se tuntuvin ja tavallaan paras mittari lähes kaikelle: hinta. Ei ole kivaa maksaa tuopista 7 euroa, tavallisesta ravintolaruuasta 20 euroa annokselta ja hotelliyöstä halvimmillaan satasta. Ne ovat todella kovia hintoja, kyllä. Mutta niissäpä on julmasti veroa ja monenmoista muuta kulua mukana, ja ne kulut olisivat huomattavasti pienempiä ilman nykyistä hyvinvointivaltio-meininkiä.

Aivan kuten autokauppa ilmoittaa uuden auton hinnassa veron osuuden, voisi oikeastaan jokaikisen tuotteen hintalapussa tai viimeistään kuitissa ilmoittaa, paljonko hinnasta on kyöstittelyn osuutta, perinteisten alvi-kohtien lisäksi.

Aiemmin olen jo ounastellut, että tähän touhuun saadaan täyskäännös vasta, kun ihmiset lopettavat toiminnan rahoittamisen. Joku voi tietysti todeta, että johan se on loppunut, koska velaksihan nytkin vedetään, mutta tarkoitan meitä tavallisia suomalaisia. Siinä hinta on paras mittari mitata järjestelmän aito kannatus.

Kun nyt on tajuttu kolikon toinen puoli; sääntely maksaa, niin sitä aletaan vastustamaan, mutta vastustetaankin seurausta, ei itse syytä. On lapsellinen yksinkertaistus, että "markkinoilla kysyntä ja tarjonta määräävät hinnan". Joukkoon voisi lisätä sääntelyn, tai yleisen kyöstittelyn, joka esimerkiksi asunnoissa maksaa joidenkin arvioiden mukaan jopa 45 prosenttia koko uuden asunnon hinnasta.

Aikuisenkin suomalaisen käsitys bisneksestä on heikko, koska kaupankäynti ja myynti eivät kuulu sosiaalidemokraattisen eetokseen, eikä niistä siten juuri koulussa puhuta. Tämä ilmenee monessa kohtaa näennäisen järkevienkin ihmisten jutuissa, mistä esimerkkinä klassikkopohdiskelu "en ymmärrä miksei ruokakauppa voi jakaa vanhentunutta mutta syömäkelpoista ruokaa ihmisille ilmaiseksi, sillä roskiinhan se menee muuten".

Suomalaisille voi aina yhä uudestaan muistuttaa, etenkin nyt kun toivotaan, että autoilun verotuksessa siirryttäisiin hankkimisen verottamisesta käytön verottamiseen (ja hei, ihan aidosti tätä kuulee melkein joka päivä), että bensahan on todella halpaa, kun otat siitä litrahinnasta sen rapiat euron veroja pois. Ongelma ei ole bensan hinta, ongelma on ryöstöverotus jokaikisellä osa-alueella suomalaisen ihmisen elämässä.

Ne, jotka tästä kärsivät myös omalta osaltaan, ovat tietenkin ravintolat, palveluntarjoajat yleensä (Tovi-hölmöilyssä moni pienyrittäjä jää ilman asiakasta, koska rape korjaa ritun pesukoneliitännän ja ritu vaihtaa napin rapen paitaan arvostaen asiat toveina, joille kyllä löytyy jokaisen mielessä myös euro-arvo) sekä hotelli- ja muut majoitusliikkeet. Ne joutuvat pelaamaan supersäännellyllä leikkikentällä, jossa isolla joukolla pelureita onkin peliin aivan omat säännöt.

Tämä ei ole reilua, eikä ainakaan oikeudenmukaista. Säännöt on oltava kaikille samat.

On aivan herttaisen yhdentekevää onko vaihdon välineen ja mittarin nimi euro vai tovi. Kyse on yksiköstä, jolle ihmiset antavat arvon, joka pystytään mittamaan missä tahansa valuutassa.

Oikea ratkaisu melkein kaikkeen olisi sääntelyn purkaminen ja riistoverotuksen keventäminen. Tätä emme kuitenkaan näe lähitulevaisuudessa jos koskaan.

Nyt kun verottajaa ei näytä kiinnostavan se, että vuokraan oman luukkuni vaikka satasella viikonlopuksi jollekin, en minä käsitä miksi minun on sitten maksettava veroa siitä, että vuokraan sijoitusluukkuni jollekin kuukaudeksi, tai vuodeksi.

Soitankin heti asunnossani majailevalle mukavalle opiskelijapariskunnalle, että "sovitaanko, että asutte siellä aina joka kuukausi määräaikaisina kuukauden kerrallaan ja minä käyn kuun eka päivä keräämässä sataset taskuun, koska tää on niin kivaa".

Ei pidä ymmärtää väärin; minusta tuo olisi mahtava ratkaisu.

Seuraava nettiosoitteeni onkin Airbnbpiste jotain, jos tällainen kehitys kehittyy.

Miten voi olla olemassa pimeä taksi jos ei voi olla olemassa pimeää hotellia?

Miksi en voi tänään lähteä vanhalla rassillani Helsingin yöhön ajamaan kaupunkikulttuurin hengessä ihmisiä koteihinsa pientä korvausta vastaan mutta samaan aikaan voin majoittaa nämä kivat ihmiset luukkuuni pienen pientä korvausta vastaan, koska se on kivaa.

Sääntelyn padot murtuvat, ihmisten tajuamatta edes mitä tapahtuu. Se tässä surullisinta on. Ihmiset keksivät ryöstöverotuksen takia vaihtoehtotalouden ymmärrämättä koko asiaa. Palaamme ihmisen luonnollisimpien toimien äärellä: vaihtamaan hyödykkeitä ilman turhia välikäsiä.

Silloin kyösti on turha. Mitä kyösti tietysti onkin.

Valtion hellä hoiva

Yhä useampi odottaa, että "yhteiskunta huolehtii heistä kaikissa tilanteissa"

Kyöstit vastaavat kyllä ihmisten odotuksiin.  Se, onko se hyvä tai kiva asia, on sitten asia erikseen.

Tällaisia meistä tehtiin vaikka se aikansa ottikin ja tällaiseksi me tulimme.

 

Ei ole Kalevalan päivä mutta en voi vastustaa kiusausta.

Istui virastossa punanuttu, lippu korkeella salossa. Nyrkit valkeet kohti kuuta. Mielessä Uusi Edistys.

 

Alkoi tehdä taikojansa, kuukausipalkalla kovalla. Lomat painoi kyöstin päälle, valui vuosikymmenet. Kaveritkin mukaan saatiin, kahvit pullat maksoi muut.

 

Istui mieliin ihmisten, aatteen väri verinen, jo juohtui mieleen Valtio. Kaiken kivan näyttäjä, suunnan teki selväks heti.

 

Lampaiksi rahastettaviksi muuttui kansa ahkera, vanhat hyvät arvot jäi, mukavampi kun muut maksaa. Vähän aivon käyttäjiksi, virastojen vietäviksi tulivat nuo mokomat. Syntyi Homo sovieticus, ihminen itälähtöinen.

 

Työmiehiä molemmat

... nimittäin minä ja Jyrki. Molemmat aloitimme uuden duunin katselun suunnilleen samaan aikaan, koska veto oli pois. Jyrki aikoi keskittyä perheeseen ja minä sairauden kanssa elämiseen. Olin jopa saikullakin, jonka seurauksia työelämässä voi vielä vain arvailla.

Nythän tässä on käynyt niin, että Jyrki sai hommia Rysselistä. No eihän siitä voi kuin onnitella. Työmies on palkkansa ansainnut ja jyrkillä se on kakskytädonaa kuussa. Itse tienaan hieman vähemmän. Jyrkin liksan maksavat eurooppalaiset veronmaksajat ja minun palkkani suomalainen yrittäjä ainakin toistaiseksi. Sen ihmeempiä sopeutumis- tai asumislisiä en saa; Jyrki saa.

Jygästä ei jäänyt mieleen ministerinä muuta, kuin tuskanhikeä valuva olemus ja täydellinen epävarmuuden paiste joka ikisessä elävän kuvan sekunnissa, missä kaveri vain näkyi.

Takuutusvastuksien piti rajoittua 1,9 miljardiin euroon vähän samaan tyyliin kuin demarit eivät ennen vaalia suostuneet alvinkorotukseen. (jälkimmäisen linkin video on uskomatonta kuunneltavaa mutta toisaalta aivan normaalia suomi-meininkiä)

Aivan aluksi haluan sanoa, että mis sie tarviit hyvvee työmiestä, täs siul on sellane.

Olen sellaisessa tilanteessa, että olisi hienoa opetella jotain aivan uutta. Kaivinkoneenkuljettaja, kalastusaluksen työntekijä... vaiko öljynporauslautalle (no ei sentään). Taitavat ajat olla ohi, jolloin töihin pystyi menemään ja opettelemaan tekemistä siellä. Nyt pitäisi käydä vuosia kouluja melkein kaikkeen muuhun paitsi taksikuskin hommaan.

Helsingin liitteenikin on varmaan jo vanhentunut, ja suoraan sanoen kellon ympäri tehtävät työpäivät onnettomalla provisiopalkalla eivät suoranaisesti houkuttele työssä, jossa käytännössä olet yrittäjä vailla tietoa onko tänään "myyntiä" vaiko eikö ole. Huvikseni selailin taksikuskien avoimia duunipaikkoja ja onhan niitä, mitä en yhtään ihmettele.

Alusta ei enää voi aloittaa, valitettavasti, mutta suuntaa voi vielä hieman korjata. Joudun joskus olemaan joitain päiviä poissa duunista sairauden takia, mutta niinpä ne joutuvat monet muutkin vuositasolla.

Elämänmuutoksen ensimmäisen askeleen jo otinkin, kun laitoin auton myyntiin. Ei ole puhelin soinut.

 

 

 

Kyösti nollaa kertomassa

Aamulla oli tarkoitus kirjoittaa sananen Hesarissa olleesta mainiosta kolumnista, jossa hyvinvointivaltion harhaiset lasit silmiltään aikuisiällä (onneksi) karistanut toimittaja on alkanut oivaltaa elämän perusasioita otettuaan hieman vastuuta itsestään ja tutustuttuaan maksupuolella olemiseen demarimaisen ainaisen vaatimisen sijaan. El Jefe KT ehti kuitenkin ensin ja sanoikin jo kaiken tarvittavan.

Kuten keväällä jo riemusta kiljuen veikkailinkin, otettiin tosiaan kehysriihessä käyttöön Muinainen Ratkaisu kaikkeen. Eilen kerroinkin jo kyöstien yleisimmästä patenttiratkaisusta, eli kieltämisestä.

Ajoneuvovero nousee, koska ei tässä enää muuta voi. Kestävyysvajetta eli yli varojen elämistä siellä nyt käytetään perusteluna. Ja tottahan se onkin. Ihanan herttaisen ja kaikille kivan hyvinvointivaltion maksajilta on rahat loppu, ja jatkot vedetään velaksi kuin parhaissa opiskelijabileissä konsanaan. Kutsutaan vielä naapureistakin nuorisoa mukaan juhliin. Rahaa on.

Kerrotaan myös, että

Samalla valtioneuvosto yrittää vauhdittaa autokannan uudistumista liikenteen ilmasto- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Tuoreempi autokanta parantaisi myös liikenneturvallisuutta ja suosisi vähäpäästöisten autojen ostamista.

Ei tuota pysty nauramatta kommentoimaan, joten antaa olla.

Nyt jo naputellaan viimeisen naulan kantaa kohti Suomi -vainaan ja sen nöyrien lampaiden yhteisen arkun kannen pintaa. Jokunen milli on vielä varaa naputtaa, ja voitte uskoa, että sen kyöstit takovat hartaasti, sikäli kun lomiltaan jaksavat jossain vaiheessa palailla.

Prosentuaalisestihan korotukset ovat huimia, jopa useita kymmeniä prosentteja. Kyösti on keksinyt sellaisenkin erikoisuuden, että koska jotta kun ajoneuvovero perustuu tappavan ja Gaiaa uhkaavan hiilidioksiidin määrään (huomaa Maailmanlopun laskuri tuossa oikealla) niin nollapäästöinen autokin on mukana maksamassa. Kiusa se on pienikin kiusa, hä hä. Niinpä nollapäästöisellekin autolle rapsahtaa noin 40 prosentin veronkorotus sen kummempia kyselemättä.

Tämä on vähän kuin se legendaarinen nollan kertotaulu. Nolla kertaa kymmenen on...

Oli miten oli, on tässäkin asiassa kaikki tarvittava ja paljon muutakin kirjoitettu tuonne Taloussanomien kommenttien puolelle.

Minulla on jo auto myynnissä. Ostakaa pois. Sopuhintaan lähtee siitä hyvä kulkine.

tai kuten valittu kommentti sen kiteyttää

kuinka kauan tätä perseilyä saa jatkua

 

Demarinvihreä nykyisyys, helvetin surkea tulevaisuus. Kuinka kauan sinä annat ryöstää itseäsi?



 

Kielloilla onneen

Virastossa on kesän kunniaksi otettu käyttöön patenttiratkaisu kaikkeen eli kieltäminen. Tällä kertaa Lopullisen Ratkaisun™ kohteeksi joutuu raakamaito. Lopullinen ratkaisu™ on osa Jatkuvan Taistelun™ kulttuuria, joka kuuluu länsimaisen hyvinvointivaltion perusperiaatteisiin. Hupaisalla tavalla tarinoiva, artikkelissa asiantuntijana esiintyvä ties minkä alan erikoisgurukyösti toteaa, että

vuoden alussa voimaan tulleeseen raaka-maitoasetukseen sisältyi ajatus, että valistunut kuluttaja osaa kantaa vastuun, jos riskeistä on tiedotettu.

ja

Nyt vaikuttaa siltä, että viesti ei ole kaikilta osin mennyt perille.

Kävi  niin ikävästi, että yhdeltä tilalta, kaikesta valvonnasta (omasta ja kyöstien) huolimatta pääsi myyntiin maitoa, joka sairastutti 39 äänestäjää (ja ehkä muutaman alaikäisenkin, mene ja tiedä). Ei hyvä, ei. Se riitti ja nyt pannaan se viesti menemään perille. Jopa myyntipakkauksissa oli varoitusteksti ja maininta, että maito saattaa sisältää erilaisia mikrobeja.

Veemäistähän se on sairastua elintarvikkeista. Olen itse kaksi kertaa ollut pahassa ruokamyrkytyksessä. En rehellisesti sanoen tiedä hirveämpää olotilaa. Ei mulla kyllä käynyt mielessäkään anoa kyöstiltä apua tai vaatia korvauksia. Hölmö minä. Vahinkoja sattuu ja tuskinpa minua tahallaan myrkytettiin

Samainen uutinen toteaa, että pitkään maitoa myytiin ongelmitta. Oli valvontaa, oli kokeita, oli varoituskylttejä. Yksi vahinko riitti ja kieltoja ja rajoituksia alkaa paukkua.

Problem solved, toisella kotimaisella sanoakseni.

Sitä minä en ole koskaan ymmärtänyt, miksi sitä maitoa pitää juoda. Mutta se on jo toinen tarina.

Linkkivinkki

Hesarin sunnuntai-liitteessä juttua muutamasta suomalaisesta kommunistinuoresta.

Tuo aivosyöpään verrattava aate vaan jaksaa puskea, ehkä jopa kiihtyvään tahtiin, vaikka osa näistäkin nuorista on syntynyt vuoden 1991 jälkeen. Tai ehkä tässä käykin niin, että kun Neukkulaa ei kukaan oikein enää lopulta kunnolla muista, niin aate ponkaisee taas uuteen lentoon syöksyäkseen taas sadan vuoden päästä suohon. Ehkä ikiliikkuja onkin vasemmistoaate, sossuilu, kommarimeininki, tai millä nimellä sitä nyt kukakin haluaa kutsua. Kertakaikkiaan uskomatonta, että noinkin nuoria kommareita vielä löytyy. Toivotaan, että ikääntyminen korjaa viat.

Artikkelin nuorista aikuisista paistaa suunnaton typeryys, jonka ehkä lopulta mahdollistaa vain tasapäistävä suomalainen peruskoululaitos ja täällä nykyään vellova asenneilmapiiri, jossa vastuuta ei ole oikein mistään ja kaikki pitäisi saada heti tekemättä itse mitään. 

Kommari ei koskaan ymmärrä sitä yksinkertaisinta ideaa, että se raha pitää ensin jonkun luoda ennen kuin sitä voi väkivaltaisesti ruveta kaikille äänestämällä jakamaan. Se ei käy edes mielessä, että tuossa ideassa olisi hiukkasen jotain pielessä.

Mutta toisaalta niinhän se on, että kaikki raha on Valtion rahaa. Ett´ siinä mielessä miksei sitä oikeestaan niinku vois jakaa tasan kaikille maailman ihmisille, tota niinku hei, oikeesti nyt jätkät.

Se on vallankumous nyt!