Niin joutilaana vasten on se minun vihreyttäin
siinä sen nään
se tuo niin hiljaa mieleen aatoksen
sanoo, vihreäin, tee mut asunnoiksi vain
keskiviikko 30. huhtikuuta 2014
Vihreän herätys
Kun silmäni mä auki saan ja asuntorakentamiselle soveltuvan pienen maapalan nään mä ihan lähelläin.
Niin joutilaana vasten on se minun vihreyttäin
siinä sen nään
se tuo niin hiljaa mieleen aatoksen
sanoo, vihreäin, tee mut asunnoiksi vain
Niin joutilaana vasten on se minun vihreyttäin
siinä sen nään
se tuo niin hiljaa mieleen aatoksen
sanoo, vihreäin, tee mut asunnoiksi vain
maanantai 28. huhtikuuta 2014
Vähän toistoa
Kertaus on opintojen Gaia. Taloussanomat osaa kertoa, että myyjien työt keskustoissa katoavat kohti automarketteja peltojen reunoille. No sitähän se on. On sitä tässä itse kukin jo hyvän aikaa toistellut. Ehkä se kuulostaa vakuuttavammalta erikoistutkijakyöstin sanomana jopa gai´istin korviin.
Suomen ainoa kaupunki Helsinki (No, suosikkikaupunkini Tampere voidaan myös laskea tähän) saa nauttia tästä ilmiöstä vielä kiihtyvään tahtiin, koska Viherväki hankaloittaa autoilua sen minkä pystyy ja kykenee.
Vihreä aate - kuollut kaupunki. Helppoa kun sen ymmärtää.
Mutta hiton harmihan se on. Kaupungit on hienoja mestoja.
Tämän blogin Tulevaisuudentutkintajaosto sai käsiinsä Vihreiden vision vuoden 2047 Keski-Pasilasta. Hiljaista pitää, ihmisten päivittäinen ulkonaliikkumisaika on rajoitettu kahteen tuntiin ja viiteentoista minuuttiin.
Vasemman puolimmaisen talon kolmannen kerroksen ikkunassa joku toisinajattelija yrittää epätoivoisesti lähettää kirjekyyhkyllä viestiä kaverilleen. Internet on sammutettu jo ajat sitten, sähkö todettiin turhaksi ja se sai niskaansa sellaiset Gaian vihat, ettei siitä todennäköisesti toivuta koskaan. Earth Hour laajennettiin sananmukaisesti koko "öörthin" hetkeksi. Viimeinen valo sammui tältä pallolta syyskuun 13. päivä vuonna 2042 joskus iltapäivällä. Sen jälkeenpä kellotkin kiellettiin. Ja maailma oli valmis.
Suomen motoksi oli valittu "ihmettelen, miksei tänne kaavoiteta asuntoja"
Suomen ainoa kaupunki Helsinki (No, suosikkikaupunkini Tampere voidaan myös laskea tähän) saa nauttia tästä ilmiöstä vielä kiihtyvään tahtiin, koska Viherväki hankaloittaa autoilua sen minkä pystyy ja kykenee.
Vihreä aate - kuollut kaupunki. Helppoa kun sen ymmärtää.
Mutta hiton harmihan se on. Kaupungit on hienoja mestoja.
Tämän blogin Tulevaisuudentutkintajaosto sai käsiinsä Vihreiden vision vuoden 2047 Keski-Pasilasta. Hiljaista pitää, ihmisten päivittäinen ulkonaliikkumisaika on rajoitettu kahteen tuntiin ja viiteentoista minuuttiin.
Vasemman puolimmaisen talon kolmannen kerroksen ikkunassa joku toisinajattelija yrittää epätoivoisesti lähettää kirjekyyhkyllä viestiä kaverilleen. Internet on sammutettu jo ajat sitten, sähkö todettiin turhaksi ja se sai niskaansa sellaiset Gaian vihat, ettei siitä todennäköisesti toivuta koskaan. Earth Hour laajennettiin sananmukaisesti koko "öörthin" hetkeksi. Viimeinen valo sammui tältä pallolta syyskuun 13. päivä vuonna 2042 joskus iltapäivällä. Sen jälkeenpä kellotkin kiellettiin. Ja maailma oli valmis.
Suomen motoksi oli valittu "ihmettelen, miksei tänne kaavoiteta asuntoja"
sunnuntai 27. huhtikuuta 2014
Alkoholiverokapinallisen elämää, osa 20. Ihmisen katsastus
Toivoisin olevani parempi kirjoittaja. Sellainen kuin vaikkapa joku Camus tai Erno Paasilinna. Olisi hienoa osata ilmaista itseään kirjallisesti mestarien lailla. Harjoitus tekee mestarin enkä itseasiassa usko lahjakkuuteen siinä mielessä kuin mitä monet tuntuvat uskovan. Jonkinlaista alttiutta tai herkkyyttä kehittyä jossain tietyssä lajissa tai aiheessa huippuunsa ja eroja näiden herkkyyksien välillä varmasti on, mutta kova harjoittelu ja ehkä typeryyteenkin asti joskus menevä periksiantamattomuus lienevät lopulta ne ominaisuudet, joista mestarit syntyvät. Sattuman, onnen tuurin tai miksi sitä sitten kutsuukaan, merkitystä ei pidä unohtaa.
Snookerissa 10 000 lyöntiä on vasta alku ja pöytää on kierrettävä tuhansia kertoja. Jokainen, joka on nähnyt pätkänkään Led Zeppelinin esiintymisestä varajeesus-Geldofin järjestässä Live Aid -konsertissa tietää, että edes mestaruustasolla ei harjoittelua voi jättää pitkäksi aikaa väliin.
Miten tämä liittyy ihmisten katsastamiseen? Eipä oikeastaan mitenkään. Haluaisin pystyä kuvaamaan niitä tuntemuksia ja kaikkia näitä päässäni viliseviä ajatuksia paremmin. On suunnattoman turhauttavaa, etten kykene siihen. Jo se turhautuminen on yksi syy siihen, että suunnittelen tämän kirjoittelun lopettamisesta 300. blogitekstin kohdalla.
Sosiaalidemokratia on syöpä. Sen tuhovoimaa on vähätelty koko sen olemassaolon ajan. Nyt se sitten on voitolla; on saatu mitä on tilattu ja kassa on tyhjä. Kansa, kuviteltu tai todellinen, on pumpattu tyhjiin ja lannistettu. Ei siihen ole sädehoitoa eikä leikkausta tarjolla; ei ole pilleireitäkään. Se, mitä se tekee ihmiselle on julmaa väkivaltaa. Se lannistaa, uuvuttaa, vie elämänhalun, ihmisten rahat ja mahdollisuuden tavoitella parempaa elämää - se tekee sen hymyillen. Sinun omaksi parhaaksesi. Kuin kodin ryöstäjä lähettäisi vielä kiitokseksi joulukortin Tyynenmeren saarelta.
Se vie ilon ja tekee nautinnollista asioista paheksuttavia. Se tunkee kotiisi, haluaa jopa katsastaa sinut, oman lypsylehmänsä, koska sinähän saatat lakata elättämästä sitä. Sen pahin vihollinen on itsenäinen, ajatteleva ihminen. Ihminen, joka haluaa itse päättää rahoistaan, asioistaan, arvoistaan ja elämästään. Omituisinta on, että tuo aate ei suostu kuolemaan. Sen kuolemattomuutta on muissakin blogeissa pohdiskeltu. Sitä pitäisi itseasiassa pohdiskella enemmän.
Miksi ihmiset kannattavat itselleen tuhoisaa aatetta, joka kalvaa elinvoiman kaikesta mihin se kylmät, punertavat näppinsä kiinni saa tarrattua? Harva kaivannee sisäelimiä kalvavaa syöpääkään saati järjen vievää tautia. Mutta ihmiset, etenkin Suomessa, rakastavat sosiaalidemokratiaa. Sen seurauksena käytännössä jokainen suomalainen on demari. En ole koskaan ollut ismien suurin ystävä, mutta tavallaan Suomi on eräänlainen kommunistimaa. Sellainen Suomesta tuli. Ja tulikin nopeasti, jos minulta kysytään. Huvittavinta on, etteivät ihmiset itse sitä tiedä ja monet itseasiassa kiroavat itseään haukkuessaan sosialisteja milloin missäkin. No onhan se erikoista kuultavaa pienen metsäneläjän pienille korville.
Muita kuin demaripuolueitahan meillä ei enää ole, eikä niitä tule. On tietysti tultava siihen tulokseen, että minussakin asuu pieni demari. Mitäpä sitä kieltämään; tunnistan ne ajatusmallit vieläkin, kun ne nousevat pintaan. Mutta väittäisin ja haluaisin uskoa, että minussa on demari on todella huomattavan pieni ja olemassa vain sen takia, että se minuunkin iskostettiin ensimmäisen noin 20 elinvuoden aikana. Nykyään, kun huomaan "demariajatuksen" tulevan, tunnistan sen ja karkoitan sen mielestäni. Mutta minä muistan sen; muistan sen miksi näin ajattelen. Minut opetettiin ajattelemaan niin. Se ajatuskuvio on se suomalainen oikea tapa ajatella. Itse itseni siitä irti opetin, tai aika opetti. Aika antoi luvan ajatella niin kuin olin aina ajatellut. Jo lapsena mietin lähes kaiken kohdalla miksi. Olo olikin usein ulkopuolinen ja tukala. Näistä tuntemuksista olen kertonut tässä kirjoitussarjassani Alkoholiverokapinallisen elämää. Se sarja kertoo minusta ja parhaasta ystävästäni alkoholista.
Ne tunteet, mitkä Filatovin ehdottelema ihmisten katsastus aiheuttaa haluaisin nimittäin saada kirjattua tähän blogitekstiin. En minä siihen kykene; taidot eivät riitä. Olen vain tavallinen kuolevainen. Camus´kin kuoli aikoja sitten, tuo absurdismin ja autojen ystävä. Ajoi Facel Vegalla itsensä hengiltä.
Tiedämme, että olemme olemassa vain valtiota ja virkakyöstejä varten. Jos tylysti sanon, ei sinulla tai minullakaan juuri muuta virkaa ole. Työllä ei täällä voi vaurastua ja ne vähät rahat mitä tällainen, omasta mielestään Filatovinkin maalailema, pienituloinen mies saa... ne viedään sinulta ja minulta pois. Ei ole tarkoituskaan, että työnteko olisi kannattavaa ja siitä saisi kerrytettyä itselleen omaisuutta. Sellainen toiminta ei nimittäin kuulu vallitsevaan aatteeseen. Poislukien tietenkin puolue/virkaeliitti, jolle se tietenkin on mahdollista meidän muiden maksamien veroluonteisten suojelurahojen muodossa.
Olen todennäköisesti elämässäni nyt jonkinlaisessa risteyksessä. Tauti, johon sairastuin, on pakottanut miettimään asioita. Ei, minä en tästä mitään myönteistä löydä. En myöskään saa voimaa siitä, että joillain muilla tauti on pahempi. En käsitä, miksi saisin voimaa muiden murheista. Minäpoika saan voimaa muiden iloista ja onnistumisista. Ne kannustavat minuakin pyrkimään parempaan ja yrittämään itsekin olla parempi ihminen. Kuinka epäsuomalaista ja paheksuttavaa.
Sosiaalidemokratian ihmisiin tunkema suoranainen ihmisviha väsyttää minua. Oma ihmiskuvani on positiivinen. Jos minulla olisi varaa ja mahdollisuuksia, auttaisin mielelläni ihmisiä ongelmissaan juuri sellaiseen amerikkalaiseen tapaan, jolle täälläkin usein naureskellaan. Hyväntekeväisyys on hieno asia, kun se tapahtuu omilla rahoilla. Meillä Suomessahan se tapahtuu ryöstetyillä rahoilla ja virkakyöstin päättämänä. Kaikenlaiset NGO-puljut lasketaan tässä yhteydessä valtioon kuuluviksi, koska ilman yhteistä ryöstörahaa niistä tuskin pyörisi yksikään. Tämänpä takia en itse laita euroakaan minnekään hyväntekeväisyyteen: joku muu tekee sen jo puolestani.
Sosialistit voivat tästä katsoa montako suomalaista järjestöä joukkoon mahtuu, kun listataan suurimmat hyväntekeväisyysjärjestöt. Oman rahan voima on uskomaton. Se antaa ihmisille mahdollisuuksia ja tuo vastuuta itsestä ja muista.
Olen suoraan sanoen miettinyt työnteon lopettamista kokonaan. Taudin aiheuttama uupumus on nyt käsittämättömän voimakasta. Viimeinen asia mitä minä tähän kaipaan on, että minun pitäisi vielä tämä keskellä kantautua katsastettavaksi paikalliseen arvauskeskukseen.
Jos ihmisillä olisi suurempi oikeus omiin rahoihinsa, he voisivat pitää tietenkin myös parempaa huolta itsestään. Eivät pienituloiset tai köyhät tahallaan esimerkiksi syö huonolaatuista ravintoa vaan sen takia, että rahat eivät parempaan riitä. Suomalaisen ostovoima on niin surkealla tasolla, että eihän täällä edes pysty palveluita käyttämään. Tarkoitan elämänlaatua parantavia palveluita, kuten ravintolat, siivouspalvelut, erilaiset terveyspalvelut ja vaikkapa liikuntamahdollisuudetkin. Kaikkea on kyllä tarjolla mutta "sattuneesta" syystä asiat maksavat täällä huimasti. Pelkästään jo auton pitäminen tässä maassa syö motivaatio tehdä yhtään mitään. Niin järjettömän kalliiksi se on keinotekoisesti tehty.
Minä en enää usko, että meininki täällä paranee. Minulla on siihen noin 2 prosentin usko jäljellä mutta aikavälistä, jolla tämä pareneminen tapahtuu, en osaa yhtään mitään. Tulevaisuuden ennustaminen muutenkin on juuri niin turhaa kuin se on.
Kun ihminen ei voi elää arvojensa mukaista elämää, ihminen alkaa kärsiä. Joku lopulta saattaa sairastuakin. Vaikken usko mihinkään kohtaloon tai muuhunkaan yliluonnolliseen on minulla viime aikoina käynyt mielessä olenko jotenkin voinut itse edesauttaa tämän sairauden syntyä. Virallisesti tähän ei ole mitään syytä mutta en voi välttyä sitä ajattelemasta.
Mielenkiintoista onkin ollut lukea stressin merkityksestä sairaudelle. En sitä ole aiemmin ajatellut. Stressitilassa, tai suomalaisittain voimakkaassa vitutuksessa, ihmisen ruumiissa toden totta tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat... no, kaikkeen. En ole lääkäri, joten en osaa näitä tämän paremmin selittää. Jos joku tietää artikkeleita aiheesta, niin linkatkaa, kiitos.
Jostain syystä koen usein sunnuntaisin suurta alakuloa ja voimattomuuden tunnetta elämän edessä. Syytä siihen en ole vielä keksinyt.
------------------------------------------------------------------------------------
Sarjan aiemmat osat luettavissa:
Osa 19: Viinalasti
Osa 18: Kiihtynyt kulutus
Osa 17: Ihan hyvä juttu
Osa 16: Sairasta, sairasta
Osa 15: Uudet vitsaukset
Osa 14: Mitä lääkäri tekee työkseen
Osa 13: Parhaalle ystävälleni
Osa 12: Vuoden kokeilu
Osa 11: Aine helvetin esikartanosta
osa 10: Kieltolaki, missä sinä viivyt
osa 9: Demareita paossa
osa 8: Kiristyy, kiristyy
Osa 7:Virkamies tietää
Osa 6: Vapun jälkeen
Osa 5: Kun jano ei lähde juomalla
Osa 4: Simaa!
Osa 3: Suomalainen demari
Osa 2: Tuttu tunne
Osa 1: Veroja ystävällisesti korottaa hän
Snookerissa 10 000 lyöntiä on vasta alku ja pöytää on kierrettävä tuhansia kertoja. Jokainen, joka on nähnyt pätkänkään Led Zeppelinin esiintymisestä varajeesus-Geldofin järjestässä Live Aid -konsertissa tietää, että edes mestaruustasolla ei harjoittelua voi jättää pitkäksi aikaa väliin.
Miten tämä liittyy ihmisten katsastamiseen? Eipä oikeastaan mitenkään. Haluaisin pystyä kuvaamaan niitä tuntemuksia ja kaikkia näitä päässäni viliseviä ajatuksia paremmin. On suunnattoman turhauttavaa, etten kykene siihen. Jo se turhautuminen on yksi syy siihen, että suunnittelen tämän kirjoittelun lopettamisesta 300. blogitekstin kohdalla.
Sosiaalidemokratia on syöpä. Sen tuhovoimaa on vähätelty koko sen olemassaolon ajan. Nyt se sitten on voitolla; on saatu mitä on tilattu ja kassa on tyhjä. Kansa, kuviteltu tai todellinen, on pumpattu tyhjiin ja lannistettu. Ei siihen ole sädehoitoa eikä leikkausta tarjolla; ei ole pilleireitäkään. Se, mitä se tekee ihmiselle on julmaa väkivaltaa. Se lannistaa, uuvuttaa, vie elämänhalun, ihmisten rahat ja mahdollisuuden tavoitella parempaa elämää - se tekee sen hymyillen. Sinun omaksi parhaaksesi. Kuin kodin ryöstäjä lähettäisi vielä kiitokseksi joulukortin Tyynenmeren saarelta.
Se vie ilon ja tekee nautinnollista asioista paheksuttavia. Se tunkee kotiisi, haluaa jopa katsastaa sinut, oman lypsylehmänsä, koska sinähän saatat lakata elättämästä sitä. Sen pahin vihollinen on itsenäinen, ajatteleva ihminen. Ihminen, joka haluaa itse päättää rahoistaan, asioistaan, arvoistaan ja elämästään. Omituisinta on, että tuo aate ei suostu kuolemaan. Sen kuolemattomuutta on muissakin blogeissa pohdiskeltu. Sitä pitäisi itseasiassa pohdiskella enemmän.
Miksi ihmiset kannattavat itselleen tuhoisaa aatetta, joka kalvaa elinvoiman kaikesta mihin se kylmät, punertavat näppinsä kiinni saa tarrattua? Harva kaivannee sisäelimiä kalvavaa syöpääkään saati järjen vievää tautia. Mutta ihmiset, etenkin Suomessa, rakastavat sosiaalidemokratiaa. Sen seurauksena käytännössä jokainen suomalainen on demari. En ole koskaan ollut ismien suurin ystävä, mutta tavallaan Suomi on eräänlainen kommunistimaa. Sellainen Suomesta tuli. Ja tulikin nopeasti, jos minulta kysytään. Huvittavinta on, etteivät ihmiset itse sitä tiedä ja monet itseasiassa kiroavat itseään haukkuessaan sosialisteja milloin missäkin. No onhan se erikoista kuultavaa pienen metsäneläjän pienille korville.
Muita kuin demaripuolueitahan meillä ei enää ole, eikä niitä tule. On tietysti tultava siihen tulokseen, että minussakin asuu pieni demari. Mitäpä sitä kieltämään; tunnistan ne ajatusmallit vieläkin, kun ne nousevat pintaan. Mutta väittäisin ja haluaisin uskoa, että minussa on demari on todella huomattavan pieni ja olemassa vain sen takia, että se minuunkin iskostettiin ensimmäisen noin 20 elinvuoden aikana. Nykyään, kun huomaan "demariajatuksen" tulevan, tunnistan sen ja karkoitan sen mielestäni. Mutta minä muistan sen; muistan sen miksi näin ajattelen. Minut opetettiin ajattelemaan niin. Se ajatuskuvio on se suomalainen oikea tapa ajatella. Itse itseni siitä irti opetin, tai aika opetti. Aika antoi luvan ajatella niin kuin olin aina ajatellut. Jo lapsena mietin lähes kaiken kohdalla miksi. Olo olikin usein ulkopuolinen ja tukala. Näistä tuntemuksista olen kertonut tässä kirjoitussarjassani Alkoholiverokapinallisen elämää. Se sarja kertoo minusta ja parhaasta ystävästäni alkoholista.
Ne tunteet, mitkä Filatovin ehdottelema ihmisten katsastus aiheuttaa haluaisin nimittäin saada kirjattua tähän blogitekstiin. En minä siihen kykene; taidot eivät riitä. Olen vain tavallinen kuolevainen. Camus´kin kuoli aikoja sitten, tuo absurdismin ja autojen ystävä. Ajoi Facel Vegalla itsensä hengiltä.
Tiedämme, että olemme olemassa vain valtiota ja virkakyöstejä varten. Jos tylysti sanon, ei sinulla tai minullakaan juuri muuta virkaa ole. Työllä ei täällä voi vaurastua ja ne vähät rahat mitä tällainen, omasta mielestään Filatovinkin maalailema, pienituloinen mies saa... ne viedään sinulta ja minulta pois. Ei ole tarkoituskaan, että työnteko olisi kannattavaa ja siitä saisi kerrytettyä itselleen omaisuutta. Sellainen toiminta ei nimittäin kuulu vallitsevaan aatteeseen. Poislukien tietenkin puolue/virkaeliitti, jolle se tietenkin on mahdollista meidän muiden maksamien veroluonteisten suojelurahojen muodossa.
Olen todennäköisesti elämässäni nyt jonkinlaisessa risteyksessä. Tauti, johon sairastuin, on pakottanut miettimään asioita. Ei, minä en tästä mitään myönteistä löydä. En myöskään saa voimaa siitä, että joillain muilla tauti on pahempi. En käsitä, miksi saisin voimaa muiden murheista. Minäpoika saan voimaa muiden iloista ja onnistumisista. Ne kannustavat minuakin pyrkimään parempaan ja yrittämään itsekin olla parempi ihminen. Kuinka epäsuomalaista ja paheksuttavaa.
Sosiaalidemokratian ihmisiin tunkema suoranainen ihmisviha väsyttää minua. Oma ihmiskuvani on positiivinen. Jos minulla olisi varaa ja mahdollisuuksia, auttaisin mielelläni ihmisiä ongelmissaan juuri sellaiseen amerikkalaiseen tapaan, jolle täälläkin usein naureskellaan. Hyväntekeväisyys on hieno asia, kun se tapahtuu omilla rahoilla. Meillä Suomessahan se tapahtuu ryöstetyillä rahoilla ja virkakyöstin päättämänä. Kaikenlaiset NGO-puljut lasketaan tässä yhteydessä valtioon kuuluviksi, koska ilman yhteistä ryöstörahaa niistä tuskin pyörisi yksikään. Tämänpä takia en itse laita euroakaan minnekään hyväntekeväisyyteen: joku muu tekee sen jo puolestani.
Sosialistit voivat tästä katsoa montako suomalaista järjestöä joukkoon mahtuu, kun listataan suurimmat hyväntekeväisyysjärjestöt. Oman rahan voima on uskomaton. Se antaa ihmisille mahdollisuuksia ja tuo vastuuta itsestä ja muista.
Olen suoraan sanoen miettinyt työnteon lopettamista kokonaan. Taudin aiheuttama uupumus on nyt käsittämättömän voimakasta. Viimeinen asia mitä minä tähän kaipaan on, että minun pitäisi vielä tämä keskellä kantautua katsastettavaksi paikalliseen arvauskeskukseen.
Jos ihmisillä olisi suurempi oikeus omiin rahoihinsa, he voisivat pitää tietenkin myös parempaa huolta itsestään. Eivät pienituloiset tai köyhät tahallaan esimerkiksi syö huonolaatuista ravintoa vaan sen takia, että rahat eivät parempaan riitä. Suomalaisen ostovoima on niin surkealla tasolla, että eihän täällä edes pysty palveluita käyttämään. Tarkoitan elämänlaatua parantavia palveluita, kuten ravintolat, siivouspalvelut, erilaiset terveyspalvelut ja vaikkapa liikuntamahdollisuudetkin. Kaikkea on kyllä tarjolla mutta "sattuneesta" syystä asiat maksavat täällä huimasti. Pelkästään jo auton pitäminen tässä maassa syö motivaatio tehdä yhtään mitään. Niin järjettömän kalliiksi se on keinotekoisesti tehty.
Minä en enää usko, että meininki täällä paranee. Minulla on siihen noin 2 prosentin usko jäljellä mutta aikavälistä, jolla tämä pareneminen tapahtuu, en osaa yhtään mitään. Tulevaisuuden ennustaminen muutenkin on juuri niin turhaa kuin se on.
Kun ihminen ei voi elää arvojensa mukaista elämää, ihminen alkaa kärsiä. Joku lopulta saattaa sairastuakin. Vaikken usko mihinkään kohtaloon tai muuhunkaan yliluonnolliseen on minulla viime aikoina käynyt mielessä olenko jotenkin voinut itse edesauttaa tämän sairauden syntyä. Virallisesti tähän ei ole mitään syytä mutta en voi välttyä sitä ajattelemasta.
Mielenkiintoista onkin ollut lukea stressin merkityksestä sairaudelle. En sitä ole aiemmin ajatellut. Stressitilassa, tai suomalaisittain voimakkaassa vitutuksessa, ihmisen ruumiissa toden totta tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat... no, kaikkeen. En ole lääkäri, joten en osaa näitä tämän paremmin selittää. Jos joku tietää artikkeleita aiheesta, niin linkatkaa, kiitos.
Jostain syystä koen usein sunnuntaisin suurta alakuloa ja voimattomuuden tunnetta elämän edessä. Syytä siihen en ole vielä keksinyt.
------------------------------------------------------------------------------------
Sarjan aiemmat osat luettavissa:
Osa 19: Viinalasti
Osa 18: Kiihtynyt kulutus
Osa 17: Ihan hyvä juttu
Osa 16: Sairasta, sairasta
Osa 15: Uudet vitsaukset
Osa 14: Mitä lääkäri tekee työkseen
Osa 13: Parhaalle ystävälleni
Osa 12: Vuoden kokeilu
Osa 11: Aine helvetin esikartanosta
osa 10: Kieltolaki, missä sinä viivyt
osa 9: Demareita paossa
osa 8: Kiristyy, kiristyy
Osa 7:Virkamies tietää
Osa 6: Vapun jälkeen
Osa 5: Kun jano ei lähde juomalla
Osa 4: Simaa!
Osa 3: Suomalainen demari
Osa 2: Tuttu tunne
Osa 1: Veroja ystävällisesti korottaa hän
Motoruota
http://www.youtube.com/watch?v=MD9v9v7Dbqk
Täytyy sanoa näin Italian ystävänä, että siellä se on moottorilla käyvillä laitteilla ajelu "koko kansan juttu", vähän samaan kuin täällä hyvinvointivaltion hehkutus.
Yksipyöräistä kulkupeliä on ihan vakavissaan kehitelty aikoinaan eri puolilla maapalloa.
Historiaan en varmaan kyllästy koskaan.
Täytyy sanoa näin Italian ystävänä, että siellä se on moottorilla käyvillä laitteilla ajelu "koko kansan juttu", vähän samaan kuin täällä hyvinvointivaltion hehkutus.
Yksipyöräistä kulkupeliä on ihan vakavissaan kehitelty aikoinaan eri puolilla maapalloa.
Historiaan en varmaan kyllästy koskaan.
lauantai 26. huhtikuuta 2014
Roskaväen sekoilut
En ole koskaan ymmärtänyt anarkisteja. Enkä usko, että ymmärränkään.
Oli miten oli, tämä joukko, josta käytän tässä nimeä roskasakki, haittasi eilen Helsingin liikennettä alkuillasta.
Minulla ei ole aavistustakaan, mitä tämä joukkio tai heidän politrukkinsa haluavat. Käsittääkseni anarkistit eivät kaipaa valtiota, mutta samaan aikaan mesoavat itselleen lisää tukia ja vastustavat kaikenlaisten tukien leikkaamista. Lienevätkö sitten niitä kiljupunkkareita tai toimeentulotukianarkisteja, vaikea sanoa.
Koska tiedän, että tätä hörhöjoukkio korpeaa suunnattomasti kaikki mikä liittyy Amerikkaan, on aivan pakko todeta, että Amerikassa ihmishenki on arvokkaampi kuin Suomessa. Mietipä sitä, kiljupöhnäpunkkari-takkutukka.
Suomessa ihmishengen hinta on näinä aikoina noin 1 918 809 euroa, eikä sen riistämisestä saa kuin muutaman vuoden vankeutta ja perus pahoinpitelystä ei sitäkään; ja itsensä tai toisen suojelusta voimaa käyttäen saa todennäköisesti rangaistuksen. Vankilaankin on kodin puolustamisesta tässä maassa jouduttu.
Amerikassa ihmishengen hinta on 6,1 miljoonaa dollaria (rapiat nelisen miljoonaa euroa) ja sen riistämisestä saa ihan eri tavalla vankeutta ja toisen tai oman hengen suojelemisesta kai harvoin rangaistaan.
Anarkisteille haluankin sanoa: Jos ei kelpaa, muuta Pohjois-Koreaan. Juurikaan Suomea lähemmäs paratiisianne ette Euroopassa pääse.
Ja kiljuhan on aivan hirveän makuinen juoma. Mutta eipä teillä rahat muuhun riitä. Kiitos unelmavaltionne, alkavat minun euroni olla jo aika vähissä.
Jos minä lähden Amerikkaan ja kiljuanarkisti Pohjois-Koreaan, niin veikkaukseni on, että toista harmittaa paikan päällä enemmän kuin toista.
Oli miten oli, tämä joukko, josta käytän tässä nimeä roskasakki, haittasi eilen Helsingin liikennettä alkuillasta.
Minulla ei ole aavistustakaan, mitä tämä joukkio tai heidän politrukkinsa haluavat. Käsittääkseni anarkistit eivät kaipaa valtiota, mutta samaan aikaan mesoavat itselleen lisää tukia ja vastustavat kaikenlaisten tukien leikkaamista. Lienevätkö sitten niitä kiljupunkkareita tai toimeentulotukianarkisteja, vaikea sanoa.
Koska tiedän, että tätä hörhöjoukkio korpeaa suunnattomasti kaikki mikä liittyy Amerikkaan, on aivan pakko todeta, että Amerikassa ihmishenki on arvokkaampi kuin Suomessa. Mietipä sitä, kiljupöhnäpunkkari-takkutukka.
Suomessa ihmishengen hinta on näinä aikoina noin 1 918 809 euroa, eikä sen riistämisestä saa kuin muutaman vuoden vankeutta ja perus pahoinpitelystä ei sitäkään; ja itsensä tai toisen suojelusta voimaa käyttäen saa todennäköisesti rangaistuksen. Vankilaankin on kodin puolustamisesta tässä maassa jouduttu.
Amerikassa ihmishengen hinta on 6,1 miljoonaa dollaria (rapiat nelisen miljoonaa euroa) ja sen riistämisestä saa ihan eri tavalla vankeutta ja toisen tai oman hengen suojelemisesta kai harvoin rangaistaan.
Anarkisteille haluankin sanoa: Jos ei kelpaa, muuta Pohjois-Koreaan. Juurikaan Suomea lähemmäs paratiisianne ette Euroopassa pääse.
Ja kiljuhan on aivan hirveän makuinen juoma. Mutta eipä teillä rahat muuhun riitä. Kiitos unelmavaltionne, alkavat minun euroni olla jo aika vähissä.
Jos minä lähden Amerikkaan ja kiljuanarkisti Pohjois-Koreaan, niin veikkaukseni on, että toista harmittaa paikan päällä enemmän kuin toista.
Kun toiveet toteutuvat
voi Vihreäkin hymyillä kalseaa hymyään.
Ehkä lopulta syntyy arkisin klo 9-16.44 jonkinmoista elämää sisällään pitävä biznes- ja hallintokorttelikko. Jonkinlainen aneeminen pienoismalli Lontoon Citystä:
virkakyösti saattaa pitkällä lounaallaan törmätä kiireiseen, kahvikuppi kädessä
puolijuoksua etenevään lakimieheen.
Mutta eipä autot ja pahat fasistit hypi Vihreiden silmille yksisuuntaista katua väärään suuntaan ruosteisella Helkamalla sotkiessa.
torstai 24. huhtikuuta 2014
Alkoholiverokapinallisen elämää, osa 19. Viinalasti
Olin taas hetken paossa Vihreitä ja muita demareita. Pakoretken virkistävää vaikutusta ei kannata vähätellä. Etelämpänä sää suosi matkalaista ja aurinko häikäisi kilpaa tallinnalaisen naiskauneuden kanssa. Perinteiseen tyyliini kävin syömässä ja hieman enemmän juomassa.
Koska haluan kantaa korteni sekä pulloni kekoon suomalaisten erikoisosaamisen ydinalueella eli viinarallissa, toin minäkin peräti 4 tölkkiä olutta autoni tavaratilassa. Ele on lähinnä symbolinen ja viestitän sillä hiljaa Jutalle sekä lukuisille alkoholiasioista päättäville virkakyösteille, etten hyväksy suomalaista alkoholipolitiikkaa nykymuodossaan. Holhous ja toisaalta ihmisten lammasmaisuus sekä meihin iskostettu demariaate ilmenevät joskus ällistyttävillä tavoilla. Sanomattakin selvää, että laivalta mukaan tarttuivat tupakkikartongit; kaikki 200 savuketta, jotka kyösti antaa minun laillisesti ulkomailta tuoda.
Varsinaisen "lastin", jos niin voidaan sanoa, toin kuitenkin mukanani autooni kätkettynä. Auton alla rullasivat uuden hyvälaatuiset kesärenkaat, joiden hintaero Viron hyväksi oli reilut 200 euroa kierrokselle samoihin Suomi-renkaisiin verrattuna. Palvelussakaan ei taaskaan ollut rengasliikkeessä valittamista. Lisäksi autoni määräaikaishuollosta merkkiliikkeessä sain Suomi-hintojen erotukseksi noin viitisen sataa (500) euroa, kun mukaan otetaan niin sanotut a-varaosat, joita autooni asennettiin.
Minusta nämä ovat merkittäviä summia. En tiedä, voidaanko varsinaisesti puhua säästämisestä tässä yhteydessä, mutta käytän mielelläni tuon noin 700 euroa ihan muihin juttuihin kuin suomalaisen autoliikkeen ja sen erilaisten valtiolle välittämien verojen rahoittamiseen. Auton huolto on kuitenkin jossain määrin pakollista toimintaa, mikäli kulkuvälineensä nyt jonkinmoisessa kunnossa haluaa säilyttää. En väitä, että suomalaiset autokorjaamot varsinaisesti huijaisivat ihmisiä, etenkään säännönmukaisesti mutta hintaerot varaosissa ja työssä ovat joskus poskettomat, eikä niitä selitä edes kalliimpi työvoima, verotus, tai oikeastaan yhtään mikään. Ja kun tuo mainitsemani summa saadaan kasaan käytännössä yhden työpäivän aikana, voidaan siinä sanoa työmiehen tienanneen ihan kivasti.
Olen päätellyt, että jengi on täällä vain tottunut maksamaan aivan h*elevetisti näissä asioissa - eräänlainen maan tapa sekin. Surullista, että usein velaksi ostettuja, valmiiksi ryöstöhinnoiteltuja rasseja on vielä korjattava ehkäpä maailman kalliimpaan hintaan jo valmiiksi riistoverotetuilla euroilla.
Sairauteni on valitettavasti aiheuttanut sen, että väsyn nykyään helposti ja olo on enemmän tai vähemmän uupunut. Tämä vaikuttaa jaksamiseen töissä sekä ikävä kyllä myös vapaa-ajalla. Työterveyslääkärin ja psykologin kanssa olikin jo puhetta jonkinlaisesta osasairauspäivärahasta, jos lääkärit arvioivat työkykyni alentuneen. Se tarkoittaisi käytännössä vähemmän töitä ja vähemmän ansiotuloja.
Sanomattakin selvää, ettei minkäänlainen tulotason aleneminen naurata. Toisaalta: ei näitä asioita ikävä kyllä taida aina voida valita. Tarkoitus onkin nyt tarkkailla, miten tauti etenee ja miten jaksamisen kanssa käy lähikuukausina.
Parempiakin aikoja on eletty.
-----------------------------------------------------------------------------------
Sarjan aiemmat osat luettavissa:
Osa 14: Mitä lääkäri tekee työkseen
Osa 11: Aine helvetin esikartanosta
osa 10: Kieltolaki, missä sinä viivyt
Osa 5: Kun jano ei lähde juomalla
maanantai 21. huhtikuuta 2014
sunnuntai 20. huhtikuuta 2014
Veneellä kirkkoon
Kirkkovene ruotsalaisen traktorin katolla.
Kattokuormasta saattaisi joku mainita... mutta jos vesille on päästävä niin kaikki keinot ovat sallittuja.
Kattokuormasta saattaisi joku mainita... mutta jos vesille on päästävä niin kaikki keinot ovat sallittuja.
lauantai 19. huhtikuuta 2014
Uskonnottoman pääsiäinen
Uskonnoton on syrjitty vähemmistön edustaja. En tiedä avautuisiko sillä ylisupertarkastajan pesti jostain virastosta. Vuodesta toiseen minut pakotetaan osallistumaan näihin juhlapyhiin, vaikkei minulla näihin mitään mielenkiintoa ole. Töihin ei pääse, koska kalenteriin on merkattu jokin päivä, jonka merkityksen joudun tarkistamaan interin netistä.
Karistettuani lapsenomaisen tapauskonnollisuuden aikuisiän kynnyksellä ja siirryttyäni itsenäisen elämän suuntaan, alkoivat näiden juhlapyhien merkitykset haalistua tehokkaasti aivojen eri osa-alueilta. Jossain vaiheessa huomasin kerran vuodessa tarkistavani mitä "helluntai" tai "helatorstai" tarkoittavat. Enkä tänäkään vuonna suoraan muista mistä on kyse; sama loppiaisen kohdalla.
Tänä vuonna kävi ensimmäisen kerran niin, että piti hetki miettiä, mistä pääsiäinen tulee. Mieleen juolahtivat pääsiäismunat ja siitä se ajatus sitten lähti... Jeesus-pojan kuolemaa ja uutta syntymäähän tässä juhlitaan. Kristinusko vaikuttaisi näin uskonnoista täysin kiinnostumattoman näkökulmasta ympänneen muinaisten "pakana"-pyhien päälle aina omansa, oli kyse sitten juhannuksesta tai joulusta. Tosin juhannukseen "jesse-jengi" ei jostain syystä ole keksinyt mitään tungettavaa. Olen sitä joskus ihmetellyt.
Uskonnottoman elämä on omanlaistaan elämää. Kai siitä voisi kertoa paljonkin, mutta annetaan pieni esimerkki: internetin keskustelupalstat ja muut. Kohdallani tämä ilmenee siten, että oikeastaan heti, jos ja kun huomaan, että kirjoitettu teksti millään tavalla käsittelee tai sivuaa yhtään mitään jeesus/uskonto/"jesaja sanoi kirjassaan 34:3 että"/tai mitään muutakaan niin lopetan lukemisen.
Nämä asiat eivät yksinkertaisesti kiinnosta. Olen tämän jo vienyt sille asteelle, että varmasti on jäänyt lukematta monia hyviä ja ehkä tieteellisiäkin kirjoituksia hyvinkin viisailta henkilöiltä. Tällaiseksi se kuitenkin on kehittynyt. Toisaalta homma toimii samoin kuin yleinen vasemmistolaisuuskin kohdallani. Jos huomaan sinänsä muodollisesti tai teknisesti pätevän ja ties mitkä kurssit ja tutkinnot suorittaneen ihmisen horis---- puhuvan uskonnollisuudesta, vaihdan vaihdetta ja luen jotakin muuta. Hurjin esimerkki tällaisesta hahmosta muistuu mieleen muutaman vuoden takaa telkkarista, jossa suomalainen lääkäri selitti sisäelimien luomistarinaa. Ne olivat lääkärin mielestä niin monimutkainen viritelmä, ettei niitä mikään luonnonvalinta ole voinut synnyttää.
Pahimmillaan tämä aateallergia ilmenee minulla siinä, että saatan jättää henkilön kaikki tekstit tai jutut kuuntelematta vain tämä uskonnollisuuden / vasemmistolaisuuden takia. Tiedän sen riskin, että saatan siinä jotain tietoa menettää. Ehkä tällöin annan ihmisen aatteille liian suuren painoarvon. Minun on työstettävä tätä vielä. Olisi erittäin hankala kuvitella olevansa tosiuskovaisen lääkärin/psykologin/psykiatrin asiakkaana. Tiedän ja myönnän, että ajatusmalli on hieman kiero, mutten voi sille mitään. En ole täydellinen, sillä ihminen ei ole täydellinen ja minä olen ihminen.
Minua ei myöskään kiinnosta minkäänlaiset "totuudet" näihin uskontohommiin liittyvissä asioissa. Huvittavana pidän mm. Uuden Suomen Puheenvuoro-palstaa, jossa joskus on hyviäkin kirjoituksia mutta toisaalta ei liene tekstiä, jonka kommentteihin ei ilmestyisi Usko Herraan niin sinä pelastut -juttuja.
Meitä uskonnottomia on tietenkin monenlaisia enkä itse ole myöskään kiinnostunut muiden uskonnottomuudesta. Mitään yhteistä aatetta "meillä" ei ole, eikä tämä, vastoin uskovaisten läppää, ole uskonto itsessään. Uskovaisille eri muodoissaan haluaisin sanoa, että tässä nimenomaan asioita puuttuu, niitä ei kertakaikkiaan ole olemassa. Vähän samoin kuin sinä, mahdollisesti uskova ihminen, et varmaankaan mieti etruskien jumalia ja käytä aikaasi jonkin muinaisuskonnon tekstien pohdiskeluun, koskee sama minua jokaisen uskonnon kohdalla. Sitä kautta tätä kannattaa lähestyä.
Asioilta puuttuu merkitys, sitä se on. Ei ole merkitystä onko ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos totta vai ei, ei ole merkitystä onko kuoleman jälkeen mitään vai eikö ole, ei ole merkitystä oliko Jeesus olemassa vai ei... asioita on hyvä tutkia ja jos näyttää, että Jeesus tosiaan olikin kristinuskon kuvailema todellinen megastara niin OK, kyllä se käy. Harmittaa lähinnä muiden aikoja sitten kuolleiden tuhansien eri jumalien puolesta. Nyt näytöt Jessen mahdista ovat vähän heikot. Jos ihminen tuhoaa itsensä tältä pallolta niin OK, sekin käy, sillä en minä sille mitään voi. Kuoleman jälkeiset olotilat täytyy miettiä sitten kun kuolen. Nyt en käytä sellaiseen aikaa.
Uskonnot eivät minussa herätä minkäänlaisia tunteita mihinkään suuntaan. Ainoastaan joidenkin eri uskontoja tunnustavien ihmisten teot herättävät monenlaisia tunteita; vihaa, joskus iloakin. Useimmiten tosin raivoa ja epätoivoa ihmisen typeryyden edessä.
Uskonnoiksi on tässä laskettava myös suosikkiaatteeni Vihreys. Luin eilen jonkun päävihreän blogia, jossa lueteltiin mitä kaikkia karmeita vitsauksia ilmastonmuutos tuo vielä tällä vuosisadalla ellei uhrimenoja, eli rahaa, saada kerättyä tarpeeksi kasaan - pian. Uskovaisilla on aina kiire. Loppu on tulossa hetikohta. Muistan lapsuudesta jo puhelintolppiin niitatut Jeesus tulee, oletko valmis -laput. Näin niitä vielä muutama vuosi takaperin tekstillä Jeesus tulee pian - oletko valmis.
Ehkä Jeesuksella on kiire.
Mitä uskonnoton sitten tekee pyhäpäivinä? Käy kavereilla kylässä, ajelee autolla, lukee netistä kaikenlaista, katsoo leffoja (mm. mainio Luther-sarja ja kohtalaisen synkkä veljestarina Out of the Furnace, jossa loistaa Christian Bale muiden mukana) ja kippaa bisseä rauhallisesti kotosalla tai baarissa, syö hyvää ruokaa, sukulaistenkin luona voi käydä. Usein kehumani Eltsun Neste on avoinna 24/7, mitä aina jaksan mainostaa, vaikkei tarkoitus ole mainostaa mitään.
Elämme ehkä jo myöhempien aikojen tai itsensä lopun aikojen lähellä, koska bensis pystyy myymään keskiolutta halvemalla kuin lähialepani. No, kuten me aikuiset tiedämme niin se boonus maksaa. Pakkohan se siihen hintaan on tunkea.
Mitenkään erityisesti en näitä pyhäpäivien aiheuttamia vapaita kaipaa. Voisin olla töissäkin mutta jos työnteko olisi herkkua niin herrat tekisivät sen itse.
Sisäinen vasurini pyrkii esiin klassikkosanontojen muodossa, mutta tukahdutan sen tunteen aamukahvilla.
pieni lisäys: jätän tarkoituksella käyttämättä sanaa ateisti, koska suomen kielessä (minunkin mielestäni) se vaikuttaisi erittäin latautuneelta sanalta, joka joillekin voi toida mieleen omanlaisensa mujahedinin tahi gai´istin. Näistä gai´isti on itse keksimäni sana. En muista nähneeni sitä muualla.
keskiviikko 16. huhtikuuta 2014
Pannaanko Suomi pieneen pussiin
Päivä alkaa paremmin, kun lukee vaihteeksi jotain järkevääkin. Rahoitusasiantuntija-Heikki on tehnyt hyvän listan ja kertoo asiat juuri niin kuin ne ovatkin.
Toisaalta järkipuheet katoavat kuin kusi hankeen, kun Viherministeriumissa pohdiskellaan niiden kuuluisien "pienten pussien" kohtaloa.
Suomessahan virastoja riittää ja joskus käy mielessä, että aika ajoin sieltä lasketaan suunnitellusti ulos erilaisia lausuntoja, että voidaan sanoa, että onpa tätäkin mietitty ja "hei täällä mekin ollaan määrärahoja kaipailemassa". Tällä kertaa lausunto koskee taksimonopolin purkua. Siinä monopoli lakanneekin heti apteekki-, veikkaus- , alkoholi-, ja muutaman muun kivan monopolin jälkeen. Eli ihan kohta!
50 euroa 18 kilometrin matkasta on kyllä kokemus, joka kannattaa kokeilla. Ota joskus taksi Helsinki-Vantaalta Helsingin keskustaan niin koet senkin.
Taksilupien hinnat pyörivät "esson baarin tarinoiden" mukaan pääkaupunkiseudulla pitkälle yli 100 000 euron hintaluokassa ja ovat erittäin haluttuja. Toki lupia ei saa kuka tahansa vaan ne hyväksytetään alan sisäpiiriläisillä. Jossain vaiheessa piti käsittääkseni olla 10 vuoden renkikokemus, että voi edes hakea omaa lupaa Helsinkiin.
Kuvaavaa on, että tiedän nimeltä tasan 3 taksi-isäntää Helsingistä. Jokainen asuu pääkaupunkiseudulla omakotitalossa.
Laulu on silti sama kuin suomalaisella maanviljelillä uutta Passattia pihassa vahatessa: ei tämä kannata.
Toisaalta järkipuheet katoavat kuin kusi hankeen, kun Viherministeriumissa pohdiskellaan niiden kuuluisien "pienten pussien" kohtaloa.
Suomessahan virastoja riittää ja joskus käy mielessä, että aika ajoin sieltä lasketaan suunnitellusti ulos erilaisia lausuntoja, että voidaan sanoa, että onpa tätäkin mietitty ja "hei täällä mekin ollaan määrärahoja kaipailemassa". Tällä kertaa lausunto koskee taksimonopolin purkua. Siinä monopoli lakanneekin heti apteekki-, veikkaus- , alkoholi-, ja muutaman muun kivan monopolin jälkeen. Eli ihan kohta!
50 euroa 18 kilometrin matkasta on kyllä kokemus, joka kannattaa kokeilla. Ota joskus taksi Helsinki-Vantaalta Helsingin keskustaan niin koet senkin.
Taksilupien hinnat pyörivät "esson baarin tarinoiden" mukaan pääkaupunkiseudulla pitkälle yli 100 000 euron hintaluokassa ja ovat erittäin haluttuja. Toki lupia ei saa kuka tahansa vaan ne hyväksytetään alan sisäpiiriläisillä. Jossain vaiheessa piti käsittääkseni olla 10 vuoden renkikokemus, että voi edes hakea omaa lupaa Helsinkiin.
Kuvaavaa on, että tiedän nimeltä tasan 3 taksi-isäntää Helsingistä. Jokainen asuu pääkaupunkiseudulla omakotitalossa.
Laulu on silti sama kuin suomalaisella maanviljelillä uutta Passattia pihassa vahatessa: ei tämä kannata.
tiistai 15. huhtikuuta 2014
F-f-fantastinen juttu
Aivan fa-fantastinen juttu. Tää on fffantastista.
Joku saattaa muistaa tuon fantastisen videonkin. Onhan se vielä juutubessa nähtävillä. Katson sitä joskus synkimpinä hetkinäni.
Kieltämättä tilanne onkin fantastisesti päin seiniä. Edes Stockmann ei enää porskuta entiseen malliinsa. Uutiset eivät kerro, missä määrin ongelma on Helsingin keskustan tavaratalon ongelma, mutta toisaalta kaikki Stockan tavaratalot taitavat Jumboa lukuunottamatta sijaita kaupunkien keskustoissa, tai kuten Tapiola, käytännössä nykymuotoisen yksityisautoilun tavoittamattomissa (ahdasta, ei toimivia parkkihalleja/pysäköintimahdollisuuksia). Itis on pieni poikkeus tässä mutta "lähi-itäkeskus" on kai jo muutenkin ollut vuosia laskussa.
Hehtaarihallit saavutettavuudellaan yhdistettynä Vihreään politiikkaan tyhjentävät kaupunkien keskustat tehokkaasti. Muistamme tietenkin, että tämähän on koko Viherleikin yksi päätavoite. On niin sanotusti bitterswiittiä, että se raha olisi tulossa sinne autoilla mutta kadut pitäisi varata jalan vipattamiselle, joka ei liikuta euroakaan mihinkään.
Sinänsä uutisen sanamuoto on mielestäni vähän kyseenalainen sen todetessa, että kauppa hiipuu jo keskustoissakin. Ei omiin silmiini ole vuosien mittaan sattunut mitään merkkejä tuosta, päinvastoin. Jokainen innokas äänestäjä muistaa nyt, että tietenkään yhden ihmisen havainnoilla ei ole huimaa merkitystä. Kauppa siirtyy automarketteihin pellon reunoille, mikä ei ole huono asia per se.
Uutinen vuodelta 2012 kertoo S:n voitonmerkeistä ympäri Suomen. "Rismaa" ja S-markettia nousee vieläkin tiuhempaan tahtiin, mikä kyllä näkyy oman lähialepani hintalapuissa joka kuukausi tasaisen varmasti tarkisteltavin hinnoin. Välillä on kiva, että joku rohvessoori tahi muu "älykkö" vähän kritisoi Maan Tapaa, mutta hei igen; ne on vain pykäliä. Siitä kärsii pienyrittäjä ja loppuinviimeksi kuluttaja mutta semmosta se on se Cos-- Maan Tapa.
Voimme nyt unohtaa henkilökohtaisen mielipiteeni siitä, että Hullut päivät on minusta "halpa" ja "huonolaatuinen", sillä en varmaankaan edusta minkäänlaista asiakasta Stockan asiakasprofiileissa. Pidän kyseisen kioskin elintarvike- ja päivittäistavaravalikoimasta ja koen saaneeni siellä yleisesti ottaen parempaa palvelua kuin suunnilleen missään muualla Suomessa, lukuunottamatta erästä pientä yksityistä kahvilaa Porvoon Rauhankadulla ja erästä hyvää ravintolaa keskellä Helsinkiä. Kummassakaan näissä sinulta ei kysytä "oliko äspoonuskorttia".
Suomalainen ei halua palvelua vaan kokee sen jopa ahdistavaksi. Sen takia suomalainen onkin valjastettu osittain töihin joka ikiseen kioskiin, jossa vain on tarjottimia keräiltäväksi kahvittelijoiden tai ruokailijoiden jäljiltä. Siinä se on halpaa se työvoima!
S-mafia jyrää 45 prosentin markkinaosuudellaan suomi-lampaiden keskellä. Onneksi on Lidl. En uskalla edes kuvitella millainen kauppalasku Lammas Keskiverrolla olisi ilman Lidliä. Saksalaisketjun maihinnousu, jota leikkisästi voinemme kutsua Aktion Nord Winteriksi (vai Nördlich Winter?) saattaa olla parhaita juttuja, joita S-maassa (kaksoismerkitys tahallinen) on tällä vuosisadalla sattunut.
Sinänsähän kilpailua ei Suomessa ole, eikä tule, koska sitä ei tänne haluta, eikä päästetä. Jokainen muistaa miten kuluttajat itse S&K-"poonuskortteineen" haukkuivat Lidliä mitä hassummilla nimillä sen rantautuessa tänne aikoinaan. Lidl ovelasti osasi hyödyntää näitä lammasmaisia tokaisuja mainonnassaan tyyliin "eihän saksalaiselta saa ostettua muuta kuin hapankaalia". Jokainen muistaa myös, että Jokainen on vähän demari. Tätä faktaa voit pohdiskella sydämessäsi kuin kivikautisen uskonnon pyhimys hiekkakasalla ja miettiä, miten siinä nyt niin pääsi käymään, että minustakin tuli demari.
Suomi on synkkien ja sisäänpäin kääntyneiden ihmisten maa, jossa vaurastuminen on aina muilta pois ellet sitten saa sitä vaurautta kasaan valtion Virallisesta Arpajaislaitoksesta veroluontoisen lottopelin avulla. Ehtymätön voimavaramme kateus (ja hei: ihan aidosti Vauva-sivustolla on parhaat filosofiset kysymykset. huom. minulla ei ole vauvaa) ja muiden kyttääminen saavat erikoisia piirteitä aikaan kaupassa käynneissä ja mm. poonuslampaille rakkaassa mökkikulttuurissa. Kun mökillä ei kyöstien mielestä saa asua, heräävät boonuslampaat into piukeina ja pää vihasta kihisten uuteen sateiseen aamuun hyttyspuskien keskellä sijaitsevissa tönöissään ja alkavat käräyttelemään toisiaan parhaassa Stasi-hengessä eri kuntien tyhjää toimittaville virkaköpeille, tai minne näitä ilmiantoja sitten tehdäänkään.
"Suomalaisella ei ole oikeutta yhtään mihinkään. Valtio myöntää Sinulle kaikki oikeudet." Näin suomalainen ajattelee ja se on hyvä kirjoittaa joskus tekstin muotoon. Itse voin olla eri mieltä - ehkä olin ehkä en, so not. Pääasia että juttu kulkee.
Fantastinen juttuhan tämä on. Vihtavuorikin lyö porukkaa pihalle ja Alma-Media lähettää työntekijöille ystävällisen kutsun yt-neuvotteluihin, joissa ei käsitellä työsuhteiden vähentämistä.
Jopa Helsingin Totuudelliset Sanomat alkaa ymmärtää, että sopeuttaminen eli toisten rahojen pakko-otot (sitä sanottiin ennen vanhaan ryöstöksi) alkaa vaikuttaa asioihin.
Itsehän aloitin myös säästökuurin, mistä kerroinkin jokunen viikko takaperin. Naapurin-Sepolta sopeutan kympin silloin tällöin (joka päivä) rahaa itselleni. Säästän sillä tavalla ihan kivasti vuositasolla. Minusta se on kuin Suomen meininki; se on fa-fantastista.
Olen aivan täpinöissäni.
Joku saattaa muistaa tuon fantastisen videonkin. Onhan se vielä juutubessa nähtävillä. Katson sitä joskus synkimpinä hetkinäni.
Kieltämättä tilanne onkin fantastisesti päin seiniä. Edes Stockmann ei enää porskuta entiseen malliinsa. Uutiset eivät kerro, missä määrin ongelma on Helsingin keskustan tavaratalon ongelma, mutta toisaalta kaikki Stockan tavaratalot taitavat Jumboa lukuunottamatta sijaita kaupunkien keskustoissa, tai kuten Tapiola, käytännössä nykymuotoisen yksityisautoilun tavoittamattomissa (ahdasta, ei toimivia parkkihalleja/pysäköintimahdollisuuksia). Itis on pieni poikkeus tässä mutta "lähi-itäkeskus" on kai jo muutenkin ollut vuosia laskussa.
Hehtaarihallit saavutettavuudellaan yhdistettynä Vihreään politiikkaan tyhjentävät kaupunkien keskustat tehokkaasti. Muistamme tietenkin, että tämähän on koko Viherleikin yksi päätavoite. On niin sanotusti bitterswiittiä, että se raha olisi tulossa sinne autoilla mutta kadut pitäisi varata jalan vipattamiselle, joka ei liikuta euroakaan mihinkään.
Sinänsä uutisen sanamuoto on mielestäni vähän kyseenalainen sen todetessa, että kauppa hiipuu jo keskustoissakin. Ei omiin silmiini ole vuosien mittaan sattunut mitään merkkejä tuosta, päinvastoin. Jokainen innokas äänestäjä muistaa nyt, että tietenkään yhden ihmisen havainnoilla ei ole huimaa merkitystä. Kauppa siirtyy automarketteihin pellon reunoille, mikä ei ole huono asia per se.
Uutinen vuodelta 2012 kertoo S:n voitonmerkeistä ympäri Suomen. "Rismaa" ja S-markettia nousee vieläkin tiuhempaan tahtiin, mikä kyllä näkyy oman lähialepani hintalapuissa joka kuukausi tasaisen varmasti tarkisteltavin hinnoin. Välillä on kiva, että joku rohvessoori tahi muu "älykkö" vähän kritisoi Maan Tapaa, mutta hei igen; ne on vain pykäliä. Siitä kärsii pienyrittäjä ja loppuinviimeksi kuluttaja mutta semmosta se on se Cos-- Maan Tapa.
Voimme nyt unohtaa henkilökohtaisen mielipiteeni siitä, että Hullut päivät on minusta "halpa" ja "huonolaatuinen", sillä en varmaankaan edusta minkäänlaista asiakasta Stockan asiakasprofiileissa. Pidän kyseisen kioskin elintarvike- ja päivittäistavaravalikoimasta ja koen saaneeni siellä yleisesti ottaen parempaa palvelua kuin suunnilleen missään muualla Suomessa, lukuunottamatta erästä pientä yksityistä kahvilaa Porvoon Rauhankadulla ja erästä hyvää ravintolaa keskellä Helsinkiä. Kummassakaan näissä sinulta ei kysytä "oliko äspoonuskorttia".
Suomalainen ei halua palvelua vaan kokee sen jopa ahdistavaksi. Sen takia suomalainen onkin valjastettu osittain töihin joka ikiseen kioskiin, jossa vain on tarjottimia keräiltäväksi kahvittelijoiden tai ruokailijoiden jäljiltä. Siinä se on halpaa se työvoima!
S-mafia jyrää 45 prosentin markkinaosuudellaan suomi-lampaiden keskellä. Onneksi on Lidl. En uskalla edes kuvitella millainen kauppalasku Lammas Keskiverrolla olisi ilman Lidliä. Saksalaisketjun maihinnousu, jota leikkisästi voinemme kutsua Aktion Nord Winteriksi (vai Nördlich Winter?) saattaa olla parhaita juttuja, joita S-maassa (kaksoismerkitys tahallinen) on tällä vuosisadalla sattunut.
Sinänsähän kilpailua ei Suomessa ole, eikä tule, koska sitä ei tänne haluta, eikä päästetä. Jokainen muistaa miten kuluttajat itse S&K-"poonuskortteineen" haukkuivat Lidliä mitä hassummilla nimillä sen rantautuessa tänne aikoinaan. Lidl ovelasti osasi hyödyntää näitä lammasmaisia tokaisuja mainonnassaan tyyliin "eihän saksalaiselta saa ostettua muuta kuin hapankaalia". Jokainen muistaa myös, että Jokainen on vähän demari. Tätä faktaa voit pohdiskella sydämessäsi kuin kivikautisen uskonnon pyhimys hiekkakasalla ja miettiä, miten siinä nyt niin pääsi käymään, että minustakin tuli demari.
Suomi on synkkien ja sisäänpäin kääntyneiden ihmisten maa, jossa vaurastuminen on aina muilta pois ellet sitten saa sitä vaurautta kasaan valtion Virallisesta Arpajaislaitoksesta veroluontoisen lottopelin avulla. Ehtymätön voimavaramme kateus (ja hei: ihan aidosti Vauva-sivustolla on parhaat filosofiset kysymykset. huom. minulla ei ole vauvaa) ja muiden kyttääminen saavat erikoisia piirteitä aikaan kaupassa käynneissä ja mm. poonuslampaille rakkaassa mökkikulttuurissa. Kun mökillä ei kyöstien mielestä saa asua, heräävät boonuslampaat into piukeina ja pää vihasta kihisten uuteen sateiseen aamuun hyttyspuskien keskellä sijaitsevissa tönöissään ja alkavat käräyttelemään toisiaan parhaassa Stasi-hengessä eri kuntien tyhjää toimittaville virkaköpeille, tai minne näitä ilmiantoja sitten tehdäänkään.
"Suomalaisella ei ole oikeutta yhtään mihinkään. Valtio myöntää Sinulle kaikki oikeudet." Näin suomalainen ajattelee ja se on hyvä kirjoittaa joskus tekstin muotoon. Itse voin olla eri mieltä - ehkä olin ehkä en, so not. Pääasia että juttu kulkee.
Fantastinen juttuhan tämä on. Vihtavuorikin lyö porukkaa pihalle ja Alma-Media lähettää työntekijöille ystävällisen kutsun yt-neuvotteluihin, joissa ei käsitellä työsuhteiden vähentämistä.
Jopa Helsingin Totuudelliset Sanomat alkaa ymmärtää, että sopeuttaminen eli toisten rahojen pakko-otot (sitä sanottiin ennen vanhaan ryöstöksi) alkaa vaikuttaa asioihin.
Itsehän aloitin myös säästökuurin, mistä kerroinkin jokunen viikko takaperin. Naapurin-Sepolta sopeutan kympin silloin tällöin (joka päivä) rahaa itselleni. Säästän sillä tavalla ihan kivasti vuositasolla. Minusta se on kuin Suomen meininki; se on fa-fantastista.
Olen aivan täpinöissäni.
sunnuntai 13. huhtikuuta 2014
Neuvostoliitto on täällä
Tasapäistäminen on päivän sana, Yhteinen Aatteemme sosialismista vaatii sitä. Pyrkikäämme jakamaan kurjuus tasan rangaistusmaksuilla, joita saattaa tulla esimerkiksi asuntosi ikkunasta pilkottavaan merinäköalaan tai ehkäpä neukkubunkkerisi ikkunasta näkyvään puistomaisemaan. Jos asut motarin reunalla saatat saada pari euroa kärsimysalennusta.
Työryhmä on taas kuluttanut kahvia ja pullaa, ehkä viinereitäkin. Ryhmässä onkin edustettuna pelkästään verottajan ja veronsaajien edustajia eli Kuntaliiton, verohallinnon ja valtiovarainministeriön virkamiehiä.
Onnea, suomalainen!
Ehdotankin, että Suomi alkaa kehitellä uutta kansallisherkkua: Itä-Berliinin munkkia.
Siinä kuorrute on punainen kuin Aate itse ja munkkia koristaa sirppi ja vasara. Kansamme aatteen jalot tunnukset.
Homomerkki
Aiemmin mainitsin, etten sano homohommista enää sanan sanaa. Tämä nyt menee tällaisena sunnuntain lyhyenä huomiona läpi kuitenkin.
Tavallaan tietty tavoite on saavutettu,kun homot ovat jo postimerkissäkin. Harmittaa, ettei ole ketään, kelle lähettää kortteja noilla merkeillä niihin maihin, joissa homostelu ei ole niin pop kuin täällä meillä.
Homous on kuin Vihreys. Molemmat tulivat parissakymmenessä vuodessa ja levittäytyivät kaikkialle. Rauhallista oli näiden kansansuosikkien kanssa vielä 90-luvulla. Telkkarissa oli ehkä yksi vähän hintahtava kaveri mutta siinä se taisi olla.
Vihreä kehitysministeri kertoo miksei viime vuonna Jääkäriliike-aiheinen postimerkki ollut niin pop.
Laulukin sanoo, että "jokainen on vähän homo".
Minä en ole. Jompikumpi on väärässä. Sävellänkin tässä parhaillaan konseptialbumia teemalla Jokainen on ihan oikeesti demari.
Suomessahan ei ole taiteilijaa, joka ei olisi vasuri. Julkivasemmistolaisten taiteilijoiden listalta tulee heti mieleen muutama nimi. Aatteen miehiä ja naisia lienevät pitkälti jokainen, kuten tietysti Suomessa kuuluukin olla.
Ja kun tuli tänään aiemmin mainittua noita kansallisia erikoisuuksia, niin löytyypä Suomesta sellainen erikoisuus kuin poliittisesti sitoutumaton Vasemmistotaiteilijat ja -kulttuurityöntekijät toimintaryhmä VATAK. Linkkiä en tähän laita, koska siitä menee tieto noille Wordpressin kautta. Kannattaa guuglettaa. Heti etusivulla on mainio kuva ja on siellä muutama tv:stä tuttu naamakin.
Suomihan on kauttaaltaan ja läpeensä sosiaalidemokraattisen aatteen kyllästämä. Ja sinänsä jo valmis korvattavaksi paremmalla asenneilmapiirillä ja toimintamalleilla. Onkin melkolailla järjetöntä kouluttaa sukupolvesta toiseen uusia vasureita sössimään asioita ja samaan aikaan ihmetellä kun homma ei toimi.
Mutta semmonen mesta tää Suomi on. Täällä sitä ollaan ja ihmetellään. Mikäs siinä, ellei se kävis niin vietävän kalliiksi.
Kotitehtäväksi jokainen vasuri katsoo nyt tästä videon Kuinka yhteiskunta toimii.
Kieltämättä vasuriläheisyydessä on jotain herkkää:
huomautus vasemmistolaisille: jos et tiedä, keitä nämä kuvan oppi-isät ovat, olet sisäistänyt aatteesi harvinaisen huonosti.
Tavallaan tietty tavoite on saavutettu,kun homot ovat jo postimerkissäkin. Harmittaa, ettei ole ketään, kelle lähettää kortteja noilla merkeillä niihin maihin, joissa homostelu ei ole niin pop kuin täällä meillä.
Homous on kuin Vihreys. Molemmat tulivat parissakymmenessä vuodessa ja levittäytyivät kaikkialle. Rauhallista oli näiden kansansuosikkien kanssa vielä 90-luvulla. Telkkarissa oli ehkä yksi vähän hintahtava kaveri mutta siinä se taisi olla.
Vihreä kehitysministeri kertoo miksei viime vuonna Jääkäriliike-aiheinen postimerkki ollut niin pop.
Laulukin sanoo, että "jokainen on vähän homo".
Minä en ole. Jompikumpi on väärässä. Sävellänkin tässä parhaillaan konseptialbumia teemalla Jokainen on ihan oikeesti demari.
Suomessahan ei ole taiteilijaa, joka ei olisi vasuri. Julkivasemmistolaisten taiteilijoiden listalta tulee heti mieleen muutama nimi. Aatteen miehiä ja naisia lienevät pitkälti jokainen, kuten tietysti Suomessa kuuluukin olla.
Ja kun tuli tänään aiemmin mainittua noita kansallisia erikoisuuksia, niin löytyypä Suomesta sellainen erikoisuus kuin poliittisesti sitoutumaton Vasemmistotaiteilijat ja -kulttuurityöntekijät toimintaryhmä VATAK. Linkkiä en tähän laita, koska siitä menee tieto noille Wordpressin kautta. Kannattaa guuglettaa. Heti etusivulla on mainio kuva ja on siellä muutama tv:stä tuttu naamakin.
Suomihan on kauttaaltaan ja läpeensä sosiaalidemokraattisen aatteen kyllästämä. Ja sinänsä jo valmis korvattavaksi paremmalla asenneilmapiirillä ja toimintamalleilla. Onkin melkolailla järjetöntä kouluttaa sukupolvesta toiseen uusia vasureita sössimään asioita ja samaan aikaan ihmetellä kun homma ei toimi.
Mutta semmonen mesta tää Suomi on. Täällä sitä ollaan ja ihmetellään. Mikäs siinä, ellei se kävis niin vietävän kalliiksi.
Kotitehtäväksi jokainen vasuri katsoo nyt tästä videon Kuinka yhteiskunta toimii.
Kieltämättä vasuriläheisyydessä on jotain herkkää:
huomautus vasemmistolaisille: jos et tiedä, keitä nämä kuvan oppi-isät ovat, olet sisäistänyt aatteesi harvinaisen huonosti.
Kansallisia erikoisuuksia
Toi autoverotus nimittäin. Paikoitellen se yllättää jopa kaltaiseni metsänelävän.
BMW M6 Coupe 4,4-litraisella bensakoneella ja 560 hevosvoimalla näkyy maksavan Amerikan Yhdysvalloissa 67 000 euroa.
No sehän on ihan reipas hinta hyvästä autosta.
Mietin jos ostaisin samanlaisen tuosta marmoritiskiltä Hertsikasta, kunhan voitan veromuotoisessa lotossa vähän suuremman potin rahaa.
Sit mää hokasin, että sama kärry maksaa täällä vain 215 000 euroa.
Että eiköhän tuolla erotuksena olevalla noin 150 000 eurolla ole jotain muutakin tekemistä.
Toki toi ameriikanlaiva on käytetty ja silleen jo vanha katiska. Kyllä SUOMI-auto on aina hintansa arvoinen!
lauantai 12. huhtikuuta 2014
Helsinkiä ihmettelemässä
Laitetaanpa pitkästä aikaa vähän valokuvaa täältä "ruuhka-Suomesta", Globaalin vastuun strategisesta tukikohdasta. Itseasiassa paikasta, josta Maailma Pelastetaan. Jos joku lukee tätä blogia ensimmäistä kertaa niin kyllä, Helsinki se on. Ajattele. Paikka, josta SE lähti. Nimittäin maailman pelastaminen. Hiilidioksidi tuhotaan, sitä ennen se kielletään. Ilmasto ei enää muutu (luit oikein) vaan se vakiintuu tasaiseen helsinkiläiseen lämpötilaan +5,9 astetta ukko-Celsiusta (ruotsalainenkin vielä). Eikö olekin uskomatonta.
Se mikä tästä touhusta tekee globaalia on, että lopulta koko maapallon keskilämpötila on 5,9 astetta. Se voi nyt kuulostaa hieman uskomattomalta mutta annapa olla kun Vihreät Teknologiat kehittyvät niin saavutamme autuuden. Samana päivänä kun viimeinenkin lämpimämpi, tai miksei kylmempikin, paikka maapallolla on saavuttanut tuon maagisen lukeman 5,9 astetta ukko-Celsiuksen nimeä, saapuu Pyhää Kolminaisuutta täydentämään Oikeudenmukaisuus ja Tasa-arvo. Paha hiilidioksiidi on kukistettu oikeamielisyyden miekalla ja --- no, sit se maailma niinq pelastuis.
Muutin omalta osaltani ilmastointia ottamalla autosta automaatti-ilmastoinnin pois päältä, kokeeksi. Yleensähän se on päällä ja olen säätänyt sen +19 asteeseen, mikä muistaakseni on ekosoturien suosittelema sisälämpötila myös ihmisten asuntoihin.
Ruuhkaahan täällä ei ole mutta leikitään, että arkisin klo 15-17 saattaa joskus olla muutama sata autoa etenemässä hitaasti tiellä 101, joka kavereiden kesken on se Kehä Ykkönen. Ja silloinkin vain, jos rekka on vetäissyt liittymässä pöpelikköön, kuten pari päivää sitten kävi. Olihan siellä autoa jonossa - työmatkani tuplaantui. Se on prosenteissa paljon; tavanomaisen 20 minuutin sijasta matkustin 40 minuuttia. Useimmat muistavat, että normaali julkisen liikenteen tarjoama vaihtoehto on noin 50-60 minuuttia omalla kohdallani, mikä sisältää vielä vaihdon Kampissa ja reipasta kävelyä pakkasessa.
Tästä se lähtee:
pieni kuvavisa: missä mennään?
Nastasankarit ovat tehneet teistä käänteisiä kiskoja. Auto pysyy urissa niin,
että voi avata silmät vasta kotosalla.
Helsinkiä tuntemattomille kerrottakoon, että tässä ei ole Paskastanin pääkatu (tavallaan) vaan tämä urainen routapelto on Helsingin Pohjoisranta (pakkoruotsiksi Norra Kajen). Ja noissa vasemmalla olevissa taloissa asuu niitä rikkaita. Ne omistaa asioita. Niitä kunnon demari vihaa. Niiden pitäs muuttaa pois jos sosiaalidemokratia ei kelpaa. Ja jos ne muuttaa pois, niin sitten ne on pettureita, oikein isänmaanpettureita. Toisaalta demari nyt mitään isänmaata tarvitse, koska kaikki on yhteistä ja kansat vain jotain simmossii sosiaalisen median konstruktioita. Joku pentele on vielä mennyt ostamaan Krunikassa laitteen, jota ei kukaan ihminen ikinä voi tarvita missään. Nimittäin Maseratin. Jos et tiedä mikä se on niin kvg. Minäpä näin sellaisen siellä eräänä päivänä.
Tässä yllä on sitten se Mäkelänkatu (huomaa ruuhkat myös wikipedian kuvissa). Se on semmoinen kokoojakatu ja Vihreän Väen erityisessä kyttäyksessä. On kameratolppaa ja sitten näitä koristevaloja, joita liikennevaloiksi kutsutaan. Joskus tällä kadulla on nähty autojakin, ja sinisiä miehiä sohimassa hiustenkuivaajaa muistuttuvalla laitteella vastaantulijoita mielessään kerätä lisää veroja.
Mutta näkymä on yleensä tuollainen, ellet sitten ole työmatka-aikaan liikkeellä. Ruuhkaa, ruuhkaa. Ei etene mihinkään.
No eihän se etene kun 20 metrin välein loistaa punaiset valot pahimmillaan parin kilometrin matkalla. Väkeä on kuin Tokiossa jos Tokiosta poistetaan kaikki väki.
Tämmöstä se täällä Helsingissä on. Nyt vaan odotellaan ruuhkamaksua, gps-paikannusta ja kaikkee muuta viherkivaa.
Gaian johdattamaa viikonloppua!
LISÄYS: jos jotakuta kiinnostaa lukea Globaalin vastuun Strategiasta, niin tässä linkki kaupungin selontekoon.
Se jäi nyt mietityttämään tarkoittaako "kaikkien asukkaiden kulttuuristen oikeuksien kunnioittaminen" mitä?
Sitäkö että muhamettilaiset voivat kivittää ja silpoa toisiaan Hakaniemen torilla.
Sitä sen nimittäin pitäisi tarkoittaa. Kivitys on kulttuuria sekin. Se on sitä monikulttuuria.
Se mikä tästä touhusta tekee globaalia on, että lopulta koko maapallon keskilämpötila on 5,9 astetta. Se voi nyt kuulostaa hieman uskomattomalta mutta annapa olla kun Vihreät Teknologiat kehittyvät niin saavutamme autuuden. Samana päivänä kun viimeinenkin lämpimämpi, tai miksei kylmempikin, paikka maapallolla on saavuttanut tuon maagisen lukeman 5,9 astetta ukko-Celsiuksen nimeä, saapuu Pyhää Kolminaisuutta täydentämään Oikeudenmukaisuus ja Tasa-arvo. Paha hiilidioksiidi on kukistettu oikeamielisyyden miekalla ja --- no, sit se maailma niinq pelastuis.
Muutin omalta osaltani ilmastointia ottamalla autosta automaatti-ilmastoinnin pois päältä, kokeeksi. Yleensähän se on päällä ja olen säätänyt sen +19 asteeseen, mikä muistaakseni on ekosoturien suosittelema sisälämpötila myös ihmisten asuntoihin.
Ruuhkaahan täällä ei ole mutta leikitään, että arkisin klo 15-17 saattaa joskus olla muutama sata autoa etenemässä hitaasti tiellä 101, joka kavereiden kesken on se Kehä Ykkönen. Ja silloinkin vain, jos rekka on vetäissyt liittymässä pöpelikköön, kuten pari päivää sitten kävi. Olihan siellä autoa jonossa - työmatkani tuplaantui. Se on prosenteissa paljon; tavanomaisen 20 minuutin sijasta matkustin 40 minuuttia. Useimmat muistavat, että normaali julkisen liikenteen tarjoama vaihtoehto on noin 50-60 minuuttia omalla kohdallani, mikä sisältää vielä vaihdon Kampissa ja reipasta kävelyä pakkasessa.
Tästä se lähtee:
pieni kuvavisa: missä mennään?
Nastasankarit ovat tehneet teistä käänteisiä kiskoja. Auto pysyy urissa niin,
että voi avata silmät vasta kotosalla.
Helsinkiä tuntemattomille kerrottakoon, että tässä ei ole Paskastanin pääkatu (tavallaan) vaan tämä urainen routapelto on Helsingin Pohjoisranta (pakkoruotsiksi Norra Kajen). Ja noissa vasemmalla olevissa taloissa asuu niitä rikkaita. Ne omistaa asioita. Niitä kunnon demari vihaa. Niiden pitäs muuttaa pois jos sosiaalidemokratia ei kelpaa. Ja jos ne muuttaa pois, niin sitten ne on pettureita, oikein isänmaanpettureita. Toisaalta demari nyt mitään isänmaata tarvitse, koska kaikki on yhteistä ja kansat vain jotain simmossii sosiaalisen median konstruktioita. Joku pentele on vielä mennyt ostamaan Krunikassa laitteen, jota ei kukaan ihminen ikinä voi tarvita missään. Nimittäin Maseratin. Jos et tiedä mikä se on niin kvg. Minäpä näin sellaisen siellä eräänä päivänä.
Tässä yllä on sitten se Mäkelänkatu (huomaa ruuhkat myös wikipedian kuvissa). Se on semmoinen kokoojakatu ja Vihreän Väen erityisessä kyttäyksessä. On kameratolppaa ja sitten näitä koristevaloja, joita liikennevaloiksi kutsutaan. Joskus tällä kadulla on nähty autojakin, ja sinisiä miehiä sohimassa hiustenkuivaajaa muistuttuvalla laitteella vastaantulijoita mielessään kerätä lisää veroja.
Mutta näkymä on yleensä tuollainen, ellet sitten ole työmatka-aikaan liikkeellä. Ruuhkaa, ruuhkaa. Ei etene mihinkään.
No eihän se etene kun 20 metrin välein loistaa punaiset valot pahimmillaan parin kilometrin matkalla. Väkeä on kuin Tokiossa jos Tokiosta poistetaan kaikki väki.
Tämmöstä se täällä Helsingissä on. Nyt vaan odotellaan ruuhkamaksua, gps-paikannusta ja kaikkee muuta viherkivaa.
Gaian johdattamaa viikonloppua!
LISÄYS: jos jotakuta kiinnostaa lukea Globaalin vastuun Strategiasta, niin tässä linkki kaupungin selontekoon.
Se jäi nyt mietityttämään tarkoittaako "kaikkien asukkaiden kulttuuristen oikeuksien kunnioittaminen" mitä?
Sitäkö että muhamettilaiset voivat kivittää ja silpoa toisiaan Hakaniemen torilla.
Sitä sen nimittäin pitäisi tarkoittaa. Kivitys on kulttuuria sekin. Se on sitä monikulttuuria.
perjantai 11. huhtikuuta 2014
Paineessa
Jo piti taas kaikki nähdä ja kokea. EU pakottaa autonrenkaisiin paineanturit.
Kustannus anturia kohti on Ylen mukaan keskimäärin noin 80 euroa, eli rengassarjaa kohti 320 euroa.
Saa nähdä miten meidän, maailman ehkäpä vanhimmilla ruostepurkeilla ajelevien, ryöstöverotettujen wannabe-demarien nyt käy.
Minulla muuten jäi vähän rahaa tilille ja kohta on palkkapäivä. Minne voin maksaa tuon ylijäämän? Valtion rahaahan se on. Anteeksi, etten palauttanut sitä. Sain vissiin liikaa "tukea" viime kuussa.
Normipäivä, tänäänkin. Ei mulla mitään erikoista...
torstai 10. huhtikuuta 2014
Vaikka veroprosentti olisi 110, eivät rahat riittäisi
No niinhän se on. Luin otsikossa olevan tokaisun jostain ja olen sitä itsekin usein viljellyt.
Me ollaan erityisavustajia kaikki, kun oikein silmiin katsotaan. Avustajia - ihan jokainen.
Pisara meressä toki, kun Valden kassaa tutkitaan, mutta merkittävä osoitus siitä, kuinka kaveripiiri nostaa Oikeamielisiä Hyvinvointikaruselliin vuoron perään.
Siellä se on näköjään kasvispäivä-Emmakin, jonka kotisivuilta löytyy "poliittinen CV" täynnä huimaa järjestökokemusta.
Poliittisten broilerien ihmeellisyys nykyaikana on, että ihminen voi käytännössä koko elämänsä olla tekemättä... miten sen nyt sitten sanoisi... töitä. No olihan vetonsa menettänyt pääministerikin joskus yhdeksänkymmentäluvulla opettajan sijaisena.
Erään luottokortin mainoslausetta mukaillen: Sinä päätät - Jäsenkirja avaa tulevaisuuden.
Ja näiden ihmisten hallinnassa on kokonainen valtio.
Me ollaan erityisavustajia kaikki, kun oikein silmiin katsotaan. Avustajia - ihan jokainen.
Pisara meressä toki, kun Valden kassaa tutkitaan, mutta merkittävä osoitus siitä, kuinka kaveripiiri nostaa Oikeamielisiä Hyvinvointikaruselliin vuoron perään.
Siellä se on näköjään kasvispäivä-Emmakin, jonka kotisivuilta löytyy "poliittinen CV" täynnä huimaa järjestökokemusta.
Poliittisten broilerien ihmeellisyys nykyaikana on, että ihminen voi käytännössä koko elämänsä olla tekemättä... miten sen nyt sitten sanoisi... töitä. No olihan vetonsa menettänyt pääministerikin joskus yhdeksänkymmentäluvulla opettajan sijaisena.
Erään luottokortin mainoslausetta mukaillen: Sinä päätät - Jäsenkirja avaa tulevaisuuden.
Ja näiden ihmisten hallinnassa on kokonainen valtio.
keskiviikko 9. huhtikuuta 2014
Työtä tarjolla
Nyt kaikki hakemaan. Liksaa saa alkuunsa rapiat 4200 euroa kuussa eikä erityisiä pääsyvaatimuksia ole.
Työ pitää sisällään muun muassa asiakaspalvelua. Ja eikun hakemaan!
Jos sattumalta kuulut johonkin vähemmistöön, ja kukapa meistä ei kuuluisi, on se vain hyvä juttu ja tekee juuri Sinusta tavallista suomi-urpoa tasa-arvoisemman hakijan.
Onnea työnhakuun!
Suomi 2024
Vuonna 2017 Suomen Tasavalta otti käyttöön Pohjolan-Korea nimen (Pohjolan-Korean Demokraattinen Kansantasavalta) ja aloitti yhä tiivimmän yhteistyön Pohjois-Korean ja eräiden muiden kommunististen hallintojen kanssa. Rajoja alettiin sulkea jo vuoden 2016 tammikuussa, jolloin viimeiset loikkarit onnistuivat pakenemaan itä-Suomen korpimetsien läpi länsimaisempiin maihin, kuten Venäjälle.
Huhtikuun alussa 2024 asetettiin Oikeudenmukaisuuden ja Yleisen Hyvinvoinnin Edistämisen Keskuskomiteassa laki, jonka hyväksyivät yksimielisesti kaikki Keskuskomitean 3191 virkamiestä kokoustaessaan Hotelli Kolilla; tai eihän se enää sillä nimellä kulkenut, vaan nimi muutettiin Keskuskomitean vierailun kunniaksi EdistysKoliksi (trendikkäällä 2000-luvun alun kirjoitusasulla).
Laki tunnetaankin nykyisin nimellä OYHEKin laki. Se kieltää käytännössä makeisten (ja kaiken muunkin) tuonnin Pohjolan-Korean rajojen ulkopuolelta.
Oikeudenmukaisuuden-Sanomat teki kuitenkin tuoreeltaan laista kirjoituksen, joka sensuurin läpäistyään päätyikin kansalaisten luettavaksi.
Huhtikuun alussa 2024 asetettiin Oikeudenmukaisuuden ja Yleisen Hyvinvoinnin Edistämisen Keskuskomiteassa laki, jonka hyväksyivät yksimielisesti kaikki Keskuskomitean 3191 virkamiestä kokoustaessaan Hotelli Kolilla; tai eihän se enää sillä nimellä kulkenut, vaan nimi muutettiin Keskuskomitean vierailun kunniaksi EdistysKoliksi (trendikkäällä 2000-luvun alun kirjoitusasulla).
Laki tunnetaankin nykyisin nimellä OYHEKin laki. Se kieltää käytännössä makeisten (ja kaiken muunkin) tuonnin Pohjolan-Korean rajojen ulkopuolelta.
Oikeudenmukaisuuden-Sanomat teki kuitenkin tuoreeltaan laista kirjoituksen, joka sensuurin läpäistyään päätyikin kansalaisten luettavaksi.
Uusien ohjeiden mukaan makeisten tuojan pitää jatkossa itse istua samassa autossa, jossa makeisetkin matkustavat. OYHEK antoi rajoituksia myös makeisten siirtelyyn: makeisten kärrääminen trukinlavoilla ei enää käy.
OYHEK on antanut uudet ohjeet, joilla suitsitaan makeisten ja karamellien tuontia muista maista, lähinnä Virosta. Liikennöitsijät saivat ohjeet maanantaina.
Tähän saakka bussimatkustaja on voinut tilata ja maksaa tuliaisnamit laivalla. Laivayhtiö on lastannut karkit bussiin.
On ollut mahdollista, että matkustaja ei ole edes nähnyt tuliaiskarkkejan ennen kuin bussi on jättänyt hänet tuliaisineen kotiportille.
OYHEKin uusien ohjeiden mukaan tällainen peli ei kuitenkaan enää vetele. Jos karkkia tuodaan autolla, tuojan pitää itse istua samassa autossa, jossa karkitkin matkustavat.
Jos makeislasti on bussin tavaratilassa, ja matkustaja kävelee satamaan omin jaloin, matkustajan ei katsota kuljettaneen itse tuomisiaan maihin.
-Ns. jalkamatkustajan on laivalta Suomeen poistuessaan itse kannettava tai siirrettävä tuomiset maihin, tullin uusissa ohjeissa sanotaan.
OYHEKin ohjeiden mukaan matkustaja saa käyttää kanto- tai siirtoapua tuomisten laivalta siirtämisen osalta.
Tähän saakka makeisia on tuotu maihin trukinlavoilla. Nyt se aika taitaa olla ohi.
Kanto- tai siirtoavun kohteena olevien yksityishenkilön tuomisten määrä on oltava sellainen, jonka ns. terve aikuinen voi kantaa laivalta maihin, ohje kuuluu.
Paljon keskustelua herättänyttä OYHEKin lisenssiä, eli niin sanottuja terveen aikuisen papereita, voi anoa kirjallisesti.
-Yksinkertaisten mekaanisten apuvälineiden (ns. karkkikärry tms.) käyttö sekä matkustajajien toimesta että kanto- ja siirtoavun yhteydessä on sallittu, ohjeissa sanotaan.Kantelu edistysasiamiehelle jo tehty
Pirkanmaalainen bussikuski on jo tehnyt OYHEKin ohjeista kantelun eduskunnan edistysasiamiehelle. Bussikuskin mielestä ohjeet asettavat matkustajat eriarvoiseen asemaan.
-Jos minä menen Viroon omalla pakettiautolla, minä voin lastata auton täyteen karkkia. Jos minä matkustan bussilla, tuliaisia voi tuoda niin paljon kuin terve aikuinen voi kantaa laivalta maihin, bussikuski ihmettelee.
Bussikuski ilmoitettiin kadonneeksi muutama tunti haastattelun jälkeen.
tiistai 8. huhtikuuta 2014
Syy Suomen surkeaan tilanteeseen
Nyt se selvisi. Nimittäin se, miksi Valden kassa on miinuksella.
Syy: meitä ei veroteta tarpeeksi. Ennen oli siinäkin kaikki paremmin, minkä meille kertoo Seppäsen Pekka.
Pekkakin siis tietää, että kaikki raha on valtion rahaa.
Se osa minkä saat palkastasi pitää itse, on tukea valtiolta.
Ettäs tiesitte.
Syy: meitä ei veroteta tarpeeksi. Ennen oli siinäkin kaikki paremmin, minkä meille kertoo Seppäsen Pekka.
Pekkakin siis tietää, että kaikki raha on valtion rahaa.
Se osa minkä saat palkastasi pitää itse, on tukea valtiolta.
Ettäs tiesitte.
maanantai 7. huhtikuuta 2014
sunnuntai 6. huhtikuuta 2014
Kun demari tienaamaan lähti
Suomalainen demarihan ei ole mikään... no, Ajatusten Tonava eikä edes Vantaanjoki, vaikka mielellään sellaisena toimii horistessaan muun muuassa, että
Ja tapahtui niinä päivinä, että erilaisten demarien harjoittama toisten rahojen kauhominen omiin liiveihin kusahti eli autoveron tuotto petti - taas.
Tarkemmat luvut löytyvät linkin takaa avautuvasta uutisesta.
Ei hätää, sillä "me" tienataan tällä, kuten kulunut latteus kuuluu. Ja niinpä
Katsotaanpa miten käy tällä kertaa.
Itse olen aloittanut yhden miehen kapinan tässäkin. En vaihda autoa näillä näkymin enää "koskaan" jos tämä meininki jatkuu.
Liity sinäkin mukaan Ajan nykyisen autoni loppuun -kampaajani.
yhdenvertaisen täyden kansalaisuuden saavuttamiseksi ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamiseksi on rakennettava paitsi tapoja jakaa talouden tuotokset oikeudenmukaisemmin kaikkien taloudelliseen tuotantoon ja vaihdantaan osallistuvien kesken, myös laajaa julkiseen vastuuseen perustuvaa hyvinvointivaltiota joka tarjoaa tasa-arvoisia elämän eväitä luokka-asemaan katsomatta kaikille.
Ja tapahtui niinä päivinä, että erilaisten demarien harjoittama toisten rahojen kauhominen omiin liiveihin kusahti eli autoveron tuotto petti - taas.
Tarkemmat luvut löytyvät linkin takaa avautuvasta uutisesta.
Ei hätää, sillä "me" tienataan tällä, kuten kulunut latteus kuuluu. Ja niinpä
valtio aikookin kehysriihen päätöksien mukaisesi korottaa jälleen vuotuista ajoneuvoveroa ja polttoaineveroja.
Katsotaanpa miten käy tällä kertaa.
Itse olen aloittanut yhden miehen kapinan tässäkin. En vaihda autoa näillä näkymin enää "koskaan" jos tämä meininki jatkuu.
Liity sinäkin mukaan Ajan nykyisen autoni loppuun -kampaajani.
Jalka kipeä ja veto pois
Onhan se uskomatonta. Miten vuodesta toiseen, kaudesta toiseen, muiden ihmisten elämiä pilaavat hahmot luikkivat karkuun siinä vaiheessa, kun paska rapsahtaa päällä olevan tuulettimen pintaan.
Milloin on jalka kipeä, milloin loppuu veto. Raukat. "Loppui veto". Tässä maassa on aika monta tavallista ihmistä, joilta on jo "loppunut veto". Ja nämä vastuuta kantavat pinokkiot luikkivat karkuun ja jättävät toisille maksulapun käteen tilanteessa, jossa se maksaminenkaan ei enää riitä, koska rahaa ei ole eikä sitä lisää tule. Ei sillä, että näitä "vaikuttajasankareita" kukaan kaipaamaan jäisi, mutta se vastuu omista mokista... se näiltä tyypeiltä on puuttunut aina. Ja sehän se mahdollistaa muiden ihmisten asioiden huolettoman pilaamisen.
Minultakin on hieman veto pois. En tekisi enää päivääkään töitä, ellei se olisi aivan pakollista. Minulta Suomen päättäjät ovat vieneet uskon tulevaisuuteen, toivon paremmasta, sokaisseet huomisen, jota ei ole. Kädessä on vain se maksulappu ja tieto siitä, että ensi vuonna minulla menee tätä vauhtia yhä huonommin, aivan sama mitä teen.
Ei Suomi sovi ihmiselle. Tämä on lammasten maa, jossa vaalikarja ohjataan yhä uudestaan äänestämään kurjuutta itselleen. Silläkään ei ole mitään merkitystä, tuleeko nyt uudet vaalit vai ei, koska jaettavana on vain lisää niukkuutta. Eikä niitä vaaleja tällaisessa pellevaltiossa edes järjestätä, vaikka tilanne sitä vaatisi.
Tilanteessa, jossa karvalakkimallin neliveto maksaa lähes 100 000 euroa ja lahden takana 39 000 euroa on vain toivottava, että jokainen joka kykynee, lopettaa työnteon ja maksamisen tänne heti huomenaamuna (ei koske virkakyöstejä, tietenkään). Tai muuttaa tosiaan sinne Ruotsiin. Tai Venäjälle. Touhuun saadaan muutos vasta, kun maailman ehkäpä suurimmalta rosvojoukolta loppuu rahat.
Eikä sitä tapahdu nähtävästi tätä vauhtia koskaan.
Itseasiassa tuntuu, että monilla on oma etu mennyt Suomen edun edelle.
Milloin on jalka kipeä, milloin loppuu veto. Raukat. "Loppui veto". Tässä maassa on aika monta tavallista ihmistä, joilta on jo "loppunut veto". Ja nämä vastuuta kantavat pinokkiot luikkivat karkuun ja jättävät toisille maksulapun käteen tilanteessa, jossa se maksaminenkaan ei enää riitä, koska rahaa ei ole eikä sitä lisää tule. Ei sillä, että näitä "vaikuttajasankareita" kukaan kaipaamaan jäisi, mutta se vastuu omista mokista... se näiltä tyypeiltä on puuttunut aina. Ja sehän se mahdollistaa muiden ihmisten asioiden huolettoman pilaamisen.
Minultakin on hieman veto pois. En tekisi enää päivääkään töitä, ellei se olisi aivan pakollista. Minulta Suomen päättäjät ovat vieneet uskon tulevaisuuteen, toivon paremmasta, sokaisseet huomisen, jota ei ole. Kädessä on vain se maksulappu ja tieto siitä, että ensi vuonna minulla menee tätä vauhtia yhä huonommin, aivan sama mitä teen.
Ei Suomi sovi ihmiselle. Tämä on lammasten maa, jossa vaalikarja ohjataan yhä uudestaan äänestämään kurjuutta itselleen. Silläkään ei ole mitään merkitystä, tuleeko nyt uudet vaalit vai ei, koska jaettavana on vain lisää niukkuutta. Eikä niitä vaaleja tällaisessa pellevaltiossa edes järjestätä, vaikka tilanne sitä vaatisi.
Tilanteessa, jossa karvalakkimallin neliveto maksaa lähes 100 000 euroa ja lahden takana 39 000 euroa on vain toivottava, että jokainen joka kykynee, lopettaa työnteon ja maksamisen tänne heti huomenaamuna (ei koske virkakyöstejä, tietenkään). Tai muuttaa tosiaan sinne Ruotsiin. Tai Venäjälle. Touhuun saadaan muutos vasta, kun maailman ehkäpä suurimmalta rosvojoukolta loppuu rahat.
Eikä sitä tapahdu nähtävästi tätä vauhtia koskaan.
Itseasiassa tuntuu, että monilla on oma etu mennyt Suomen edun edelle.
perjantai 4. huhtikuuta 2014
Suomi ykkösenä
Suomihan on maailman paras maa. Jos toista mieltä olet, muuta pois täältä. Ei täällä ole pakko asua.
Parhaudella on hintansa, minkä varmaan palkkapäivänä moni on jo huomannut. Toki sen huomaa ihan arjessakin: autokaupoilla, viinakaupassa ja baarissa ja ruokakaupassa; surkeassa tieverkostossa, joka huononee entisestään. Nimittäin Euroopan komission julkaiseman talousennusteen mukaan Suomen kokonaisveroaste tulee olemaan vuonna 2014 kärkisijalla verrattuna kaikkiin 27 EU -jäsenvaltioon.
Onnea, suomalainen äänestäjä! Äänestämättä jättäneillekin pienet onnittelut, koska maksupuolellahan tässä ollaan itse kukin tai ainakin suurin osa.
Nopea neuvo Suomi-faneille: parantaaksesi mahdollisuuksia tässä sirkuksessa pyri töihin julkiselle (kuntaan mielellään) ja liity puolueeseen aktiiviseksi jäseneksi. Pelkkä jäsenkirja-jäsenyys ei nyt riitä. Aloita SDP:stä, ja jos sieltä ei "irtoa", kokeile Kokoomusta tai mikäli olet helsinkiläinen, siirry suoraan Virheisiin. Selvitä kotikuntaasi pyörittävä puolue ja mene kyynärpäätaktiikalla sisään kehään.
Jos joudut vielä ajamaan täällä autolla, suosittelen hankkimaan vuosituhannen alun japanilaisen maasturin jo nyt.
Suattaapi olla niiden hinnoissa jopa nousua lähivuosina. Hyvä työkone on aina kovaa valuuttaa.
Se jaksaa kantaa isommankin viinalastin Virosta ilman pelkoa tulli-smurffin kyttäämästä ylikuormasta.
Maailman suurin julkinen sektori on kaunis asia: kippis sille.
keskiviikko 2. huhtikuuta 2014
tiistai 1. huhtikuuta 2014
Hyvä signaali
Jyrki Käteisen johtama hallitus lähettää alamaisilleen hyvää signaalia. Täytyy todeta, että Helsingin Totuudellisten Sanomain välittämänä signaalissa on kyllä harvinaisen vähän kohinaa.
Vai mitä sanotte seuraavista:
tai:
Siis viiden (5) ihmisen? Nyt ymmärrän erityisten avustajien laulun hyvinvointivaltion tarpeellisuudesta aivan uudella tavalla. Ei edes kolme avustajaa auttanut Puavoa, kun piti ministerinä päissään matkustella pitkin Vennäänmaata.
Entäs:
Verokarhu lähettikin juuri ilmoituksensa minulle postitse. Tiedän mihin tarkoitukseen rahani menivät. Ja menevät.
Mutta ei tässä vielä kaikki:
Nuo ovat siis euroja. Eivät Italian liiroja.
Touhu on kiteytetty runollisesti jo aiemmin, tosin ei minun toimesta. Muistelkaamme hetki menneitä:
Se mikä tuosta jää kertomatta on, että se mahdollisuus toteutuu vain jos saat duunia julkiselta puolelta puolueen avulla - taustoihin katsomatta.
Hyvää yötä, Suomi.
Vai mitä sanotte seuraavista:
hallitus aikoo palkata viisi uutta avustajaa nyt lähtevien vasemmistoliiton viiden avustajan tilalle. Hallituslähteistä vahvistetaan, että jokainen puolue saisi uuden avustajan, myös vihreät, kristillisdemokraatit ja Rkp, vaikka niille ei ole tulossa lisää tehtäviä
tai:
Arhinmäellä on nyt kolme avustajaa ja Kyllösellä kaksi. Heidän palkkakulunsa sivukuluineen ja lomakorvauksineen ovat vuodessa noin 420 000 euroa.
Siis viiden (5) ihmisen? Nyt ymmärrän erityisten avustajien laulun hyvinvointivaltion tarpeellisuudesta aivan uudella tavalla. Ei edes kolme avustajaa auttanut Puavoa, kun piti ministerinä päissään matkustella pitkin Vennäänmaata.
Entäs:
Valtioneuvoston kanslian laskelman mukaan kahden ministerin, yhden valtiosihteerin ja viiden avustajat palkkakustannukset sivukuluineen ovat yhteensä noin 812 000 euroa vuodessa eli noin 68 000 euroa kuukaudessa.
Verokarhu lähettikin juuri ilmoituksensa minulle postitse. Tiedän mihin tarkoitukseen rahani menivät. Ja menevät.
Mutta ei tässä vielä kaikki:
Avustajien palkat vaihtelevat 4 500 eurosta 6 500 euroon kuussa. Korkeinta palkkaa saavilla on ylemmän korkeakoulututkinnon lisäksi yli 12 työvuotta.
Nuo ovat siis euroja. Eivät Italian liiroja.
Touhu on kiteytetty runollisesti jo aiemmin, tosin ei minun toimesta. Muistelkaamme hetki menneitä:
Hyvinvointivaltion suuri lupaus onkin hyvän elämän edellytysten mahdollistaminen kaikille – taustoihin katsomatta. Kun kommunistisissa valtioissa rakennettiin turvallisuutta epävirallisten, henkilökohtaisten verkostojen varaan, jäi niistä joku aina vaille. Sama ongelma koskee markkinaliberaaleja yhteiskuntia, joissa heikot julkiset rakenteet korvautuvat liian usein rikollisuudella.
Se mikä tuosta jää kertomatta on, että se mahdollisuus toteutuu vain jos saat duunia julkiselta puolelta puolueen avulla - taustoihin katsomatta.
Hyvää yötä, Suomi.
Aamun miete
Olen tässä blogissa aika paljon kirjoittanut liikenteestä ja Suomussalmen Ajattelijasta. Nyt kun Merja siirtyy kansanennustajaksi, ei liene kuitenkaan toivoa, että liikenneasiat paranisivat sinidemarien ottaessa ministerin paikan.
Mikään ei muutu.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)